Muokattu 25.08.2022

Johdanto



Tämä Hiitolan Kemppisiä koskeva tutkimus perustuu lähes pelkästään kirkonkirjoihin. Tiedot sotaan asti on Hiitolan seurakunnan kirkonkirjojen mikrofilmeiltä ja Irja Mannisen käsin kopioimista Hiitolan henkikirjoista. Sodan jälkeiset tiedot perustuvat ao. seurakunnista saamiini virkatodistuksiin, jotka ulottuvat vuoteen 1990.

Eräiden henkilöiden kohdalla mainitaan Hiitolasta muutto vuosien 1944-49 välillä. Tämä ei tarkoita että he olisivat asuneet siihen saakka Hiitolassa, vaan kirkonkirjojen siirtoa. Hiitolan seurakunta lakkautettiin vasta 31.12.1949, johon asti monet olivat seurakunnan jäseninä. Hiitolaiset lähtivät evakkoon1944 ja heidät sijoitettiin Vaasan seudulle, josta monet siirtyivät muille paikkakunnille. Hiitolaisten lopullinen sijoituspaikka oli Porin seutu, jonne he muuttivat 1946 lähtien.

Lahden Saksalassa Kalevalanpäivänä 28.2.1996 Juha Sinivaara

Lukunäyte

BoD-kirjakauppaan

Kemppisen suku Hiitolasta
Kemppisen suku Hiitolasta - Elämänvaiheita ja muistoja vuosilta 1900-2012,    
Juha Sinivaara, Raija Kannisto ja Paula Kemppinen, Books on Demand 2022.  Painettu kirja 38 €, e-kirja 13,99.

Kädessäsi oleva sukukirja kertoo Hiitolassa Kuoksjärven kylässä asuneesta Kemppisen suvusta, joka ehti asua paikalla Hiitolan Kuoksjärvellä 1730-luvulta alkaen eli noin 200 vuotta.

Sukulaisten kertomat muistot ja tapahtumat elävöittävät lukijalle kuvan karjalaisesta arkisesta elämänmenosta. Sotatapahtumien takia karjalaisille tutut maisemat, omat viljellyt pellot ja kyläyhteisö piti jättää. He joutuvat kokemaan omassa elämässään Suomen historialliset murroskohdat, kuten talvi- ja jatkosodat, evakkomatkat sekä uudelleen asuttamisen. Kirjassa heidän omalla äänellään kerrottuna, mitä he kokivat evakkotaipaleellaan.

Elämäkerrat vanhempien ja isovanhempien elämästä kertovat selviytymisestä uusissa olosuhteissa, jossa kaikki entinen oli jätettävä. Kirjojen sivuilta luetut historian tapahtumat tulevat läheisiksi oman suvun kokemuksen kautta ja ehkä lähentävät eri sukupolvia.

Lähteinä sukukirjassa on käytettyjen sukulaisten muistitiedon lisäksi arkistoaineistoja ja tietokirjallisuutta. Kirjaan sisaltyy tietoja 1920-luvulta alkaen sekä aiheeseen liittyvää kartta-aineistoa.


Kemppiset Kemppisenmäellä

Luovutetussa Karjalassa Hiitolan pitäjässä, Kuoksjärvenkylässä sijaitsivat Ala-Kemppilän (No. 1) ja Ylä-Kemppilän (No. 2) talot. Paikkaa kutsuttiin sen asukkaiden mukaan Kemppisenmäeksi. Kyseessä olevaa sukua esiintyy myös ainakin Kilpolan kylässä.

Kemppisenmäen Kemppisten kantavanhempina voidaan pitää Jaakko (Jacob) Kemppistä (k. 1709) ja Warpu (Valborg) Yrjöntytär Pessiä. Heillä oli 4 poikaa ja 3 tytärtä. Jaakko perheineen asui Kuoksjärven kylässä ainakin 1696 asti, 1703 perhe näyttää eläneen Haukkavaaran kylässä, kunnes 1736-1739 välisenä aikana he asettuivat takaisin Kuoksjärven kylään. Oliko Mauno Kemppinen Jaakko Kemppisen isä ei ole vielä selvinnyt.

Kemppisenmäkeä asuttivat aluksi Jaakko Kemppisen pojat Maunu (Magnus s. 1693) ja Pekka (Petter s. 1702) jälkeläisineen, mutta 1800-luvun alkupuoliskolla Maunun perilliset muuttivat pois. Pekan kaikki 4 poikaa elivät Kuoksjärvellä, heistä kolmen, Matin (Mats s. 1723), Juhon (Johan s. 1735) ja Pekan (Petter s. 1736), jälkeläisiä tavataan 1820-38 ja 1838-50 rippikirjoissa Kemppisenmäellä.

1851-1861 Ala-Kemppilässä asuivat Kemppisistä enää Pekan (s.1736) pojan Tanelin (Daniel s. 1770 ) pojat Juho (Johan s. 1828) ja Matti (Matts s. 1831) ja heidän pikkuserkkunsa laamannin­käräjienlautamies Juho (Johan s. 1787) ja Pekka (Petrus s. 1780). Alkuperäinen Ala-Kemppilän tila oli ainakin tuolloin jakautuneena viiteen osaan. Muita osia asuttivat Juho (Johan) Ruotsalaisen kaksi poikaa ja Juho (Johan) Niilonpoika Kokko.

Vuosien 1881-90 rippikirjasta näemme, että Juhon (s. 1828) lapset olivat muuttaneet Venäjälle lukuunottamatta poikia Juhoa (s.1869) ja tämän velipuolta Mattia (s. 1879). Tilaa asuttivat viimeksimainittujen lisäksi Kemppisistä Matin (s.1831) pojat Taneli (s.1857) Pekka (s.1860) ja Jaakko (s.1873).

Juho ja Matti Juhonpojilla ei ollut aikuisia jälkeläisiä, ja heidän serkkunsa Taneli ja Jaakko olivat naimattomia, joten he ja Pekka jälkeläisineen, olivat ainoat Kemppiset 1900-luvulla koko Kemppisenmäellä, kunnes joutuivat lähtemään 1944 lopullisesti Hiitolasta.

Nimien taustaa

Hiitola: Suomen kielen etymologian sanakirjan I A-K:n mukaan Hiisi (g. hiiden) tarkoittaa pakanallista uhripaikkaa, metsikköä, metsänhaltijaa, pahaa henkiolentoa, kammottavaa jättiläistä (metsähiisi, vesihiisi, vuorihiisi), ja näin ollen hiitola tarkoittaisi hiidenkotia ja hiitolainen pahaa haltiaolentoa.

Kuoksjärvi: Hämäläisenlampi ja Ruiponlampi muodostivat ennen kaksiosaisen Kuoksjärven. Sen nimen Viljo Nissilä arvelee pohjautuvan lappalaisten kuoksaan (= vuoden vanha majavanpentu), kun taas Iivar Kemppinen johtaa sen lapin kielen sanasta kuokij (auringon koitto, aamun koitto). Kuoksjärvi merkitsee siis Kemppisen mukaan aamunkoitonjärveä. Eräs mahdollisuus on sisäänheittomuoto Kuokkasesta, siis Kuokkasenjärvestä.

Kemppinen: Nykyruotsin kämpe on "sankari", "urho", "soturi", muinaisruotsiksi se on kämpe, kiampe. Agriciolan sanakirja tuntee sanat kemppi, kempi merkityksessä sankari. Suomen kielen etymologian sanakirjan I A-K:n 1) Kemppi = korskea, ylpeä, koreileva, ylväs, mainio, jalo, erinomainen; kaunis, soma. Kemppinen = erinomainen, oivallinen; kempisti = jalosti, rohkeasti, voimakkaasti; kempiys (Agricolan part. Kempiutta) = rohkeus. 2) Kemppi = Psyllidae, lehtikirvoja muistuttavia nivelkärsäisiä hyönteisiä, joilla on voimakkaat hyppyjalat. Synonyymi: lehtikempit, lehtikirput Yhdyssana: leppä-, omena-, porkkana-, päärynäkempit. - Kemppi, josta Kemppinen on saanut nen-päätteen, on ollut siis alkuaan sotilasnimi.

Sivun alkuun


Copyright © Juha Sinivaara 2001-2019

webmaster