Muokattu 15.02.2021

Halonen - Kenttäkumpu


Useat tutkijat ovat olettaneet, että Kemijärvellä oli tilapäistä uudisasutusta 1580 - 1590-luvuilla. Asiakirjalähteistä ei ole toistaiseksi löytynyt sitovia todisteita varhaisesta asutuksesta. Perimätiedon mukaan Paavo (Ollinpoika?) Halonen oli Kemijärven uudisasutuksen pioneeri. Hän oli löytänyt Kemijärven kalaisat vedet ja tuottoisat niittyalueet epäonnistuneen sotaretken paluumatkalla. Halonen oli muuttanut myöhemmin Muhokselta (veljen)poikiensa kanssa Kattilavaaran läheiseen niemeen. Sotaretki tapahtui mahdollisesti kesällä 1591. Halosen suvussa säilyneen perimätiedon mukaan kantatalo olisi perustettu vuonna 1595. Rovaniemen kylän asukkaina mainitaan Heikki Ollinpoika Halonen ja Heikki Ollinpoika Heinonen 1590-luvun alkupuolella. Heidän uudistilansa sijaitsivat todennäköisesti Olkkakosken rannalla Kemihaarassa. Halonen ja Heinonen muuttivat mahdollisesti tilapäisesti kaskeamaan Kemijärvelle jo 1580-luvun loppupuolella. Ei ole löytynyt mitään muuta kuin isännimi mikä todistaisi että Paavo ja Heikki Halonen olisivat sukua. Perimätieto on aina epävarmaa, mutta niissä usein on jokin totuus takana.

Aiemmissa maakirjoissa ei ole mitään mainintaa kyseisistä taloista eikä niitä löydy alempienkaan pitäjien kohdalta. Virrankoski esittää seuraavan tulkinnan. ”Kemijärvellä oli ollut joskus aikaisemmin uudistiloja, jotka olivat autioituneet, ennen kuin niitä oli ehditty panna verolle”. Olisiko isä Paavo (Ollinpoika?) vai poika Paavo Paavonpoika Halonen asunut ennen em. aikaa Kemijärvellä, vaiko molemmat. Virrankoski pitää ilmeisenä, että siellä oli muutamia uudisasukkaita jo 1610-20 luvuilla.

Rovaniemen Korkalon kylä jaettiin kahdeksi kyläksi. Näin muodostettiin Kemihaaran kylä omaksi maakirjakyläkseen vuonna 1624 ja vuonna 1630 siitä erotettiin Kemijärven kylä. Kemijärven ensimmäisessä maakirjassa vuodelta 1631 Kemijärven kylästä löytyy Paavo Paavonpoika Halonen niminen talollinen yhdessä 13 talollisen joukossa. Neljä niistä kuului todellisuudessa Rovaniemen Kemihaaran kylään, jonne ne jo seuraavassa maakirjassa merkittiinkin.

Kemijärvelle perustettiin uusia taloja 1630-luvun alkupuolella ja myöhemmin 1640-luvulla. Paavo Halosen talo jakautui kolmen pojan kesken vuonna 1636. Vanhin veljeksistä Paavo jäi asumaan Halosenniemeen, Pieti perusti Pietilän talon ja Olli perusti Ollilan talon Isokylälle. Isäntien syntymävuodet perustuvat ikätietoihin, jotka löytyvät vuoden 1640 väenottoluettelosta.

Kemin käräjillä 1723 mainitaan, että kemijärveläiset olivat tulleet Savosta. Savolla tarkoitetaan Oulunjokivarren savolaiskyliä, joita aikoinaan sanottiin ”Savoiksi”. Oulunjoen varren Muhos ja Utajärvi saivat savolaiset asukkaansa 1500-luvun puolivälin tienoilla, jolloin sinne tuli mm. Halosia, Hamareita, Pelkosia ja Kärppiä. 1548 eräs Paavo Halonen asui Utajärven Sankijärven kylässä, sen jälkeen häntä ei enää mainita. 1570-luvulla Olli Haloinen asettui Utajärven Niskankylään. Olivatko he sukua toisilleen, se jää selvittämättä. Muhos ja Utajärvi olivat osa silloista Limingan suurpitäjää ja vuodesta 1610 Oulun pitäjää.

Oulunniskan ja (eli?) Kurenpolven asutus tuhottiin kokonaan venäläisten (= karjalaisten) toimesta vuosina 1585-87 niin perusteellisesti, ettei vuoden 1590 veroluettelossa siellä ollut yhtään verotettua taloa. Syyskuun 21 päivänä 1585 vihollinen surmasi 25 henkeä ja poltti kaikki talot, myös Olli Haloisen. Vuonna 1590 venäläiset polttivat kaikki Muhok­sen talot yhtä lukuun ottamatta. Näiden kylien elämä oli tiukkaa 1600-luvulle asti; useita talollisia mainitaan vielä vuoden 1626 manttaaliluettelossa rutiköyhinä, ja jotkut maksoi­vat alennettua hyvin pientä veroa.

Vuonna 1608 Niskan kylän neljä taloa oli saanut asukkaita, heidän joukossaan Paavo Haloinen. On mahdollista että, Paavo oli sukua em. Olli Haloiselle, ehkä poika, ja oli asettunut häneltä autioksi jääneeseen taloon, joka sittemmin oli verohylkynä jo 1635 ja jäi ennen pitkää asumattomaksi häviten lopulta autiotilaluetteloistakin.

Vuoden 1618 väenottoluettelossa mainitaan Kurenpolven kylästä kotoisin oleva Paavo Halonen niminen sotamies.

Vuoden 1624 maantarkastuskirjoissa Paavo Halosen peltopinta-ala oli 2:6 äyrinmaata (hehtaaria) ja vuoden 1626 karjaluettelon mukaan Paavo omisti 1 orin tai ruunan, 1 tam­man, 1 sonnin, 7 lehmää, 8 nuorta nautaa ja 15 lammasta, ollen viidenneksi suurin talo Utajärven 40 talon joukossa, karjamäärässä mitattuna.

Kuningas Kaarle IX kehotti jo v. 1610 Pohjois-Pohjanmaan lohivoutiaan Hans Kopma­nia hankkimaan sinne uudisasukkaita, koska eräillä seuduilla, etenkin Kemijärven rannoilla, oli hyviä maita asuttavaksi. Uudisasukkaille luvattiin kolmen vuoden verovapaus ja ettei kukaan saisi kalastaa heidän valtaamillaan seuduilla.

Vouti kirjoitti 1631 Kemijärven maakirjan marginaaliin: ”Viljelykseen otettujen talojen (vero)vapaudella vuonna 1630 talot ovat saaneet asukkaat, ja ne nauttivat veronalennusta ja vapautta koska ne ovat kaikki olleet pitkän aikaa autioina ja viljelemättöminä, 1634 tulee niiden verovapaus loppumaan”. Yhtä lukuun ottamatta kaikki kemijärveläiset mainitaan sukunimeltä, ja näistä yhdeksästä kahdeksan ovat tulleet Oulun pitäjän Muhokselta ja Utajärveltä. Oliko kuninkaan kirjeellä mitään vaikutusta, vaiko em. vihollisen toimilla, siihen että Paavo (Ollinpoika?) Halonen, yhdessä seitsemän muun Muhoksen ja Utajärven miehen kanssa, muutti lähes 40 peninkulmaa Oulunjärven rannoilta pohjoiseen Kemijärvelle. Syitä saattoi olla useampiakin, kuten kotiseuduilla koetut ainaiset hävitykset ja Kemijärven suomat edut, rehevät niittymaat ja hyvät kalavedet sekä kolmen vuoden verovapaus ja Lappiin muuttaneen uudisasukkaan vapautus sotamiehen kustantamisesta. Entä mikä osuus oli kolmikymmenvuotisella sodalla, joka 1620-luvulla koetteli valtakuntaa veroina ja sotaväenottoina. Vuoteen 1641 mennessä muutti vielä neljä em. seudun miestä Kemijärvelle.

Kemijärven kaikki talot oli 1631 maakirjan mukaan asutettu edellisenä vuonna, siis 1630. Kaikkien talojen mainitaan nauttivan verovapautta vuoteen 1634, mutta useimmat saivat sitä myöhemmin lisää, koska mainitun vuoden maakirjassa on vain Paavo Paavonpoika Halosen talo. Vuoden 1641 maakirjassa on Niskan kylästä tulleina Paavo Paavonpoika Halosen veljet Olli Paavonpoika ja Pieti Paavonpoika, jotka perustivat omat tilat, eli Olli Ollilan ja Pieti Pietilän. Saman vuoden kymmenysluettelo mainitsee Kemijärven kylässä kuusi taloa, joissa asui yhteensä 14 aikuista, ja joista Halosen sukuun kuului 8.

TAULU 1

I. Paavo (Ollinpoika?) Halonen n. 1570-1640. Kotoisin Muhoksen Niskan (Kurenpolvi) kylästä, jossa mainitaan jo 1608. 1618 sotamies? Suvun kantaisä, kansantarinoiden sotapäällikkö ja Kemijärven ensimmäinen asukas. Poikien syntymäajat laskettu vuoden 1640 ruodutusluettelosta. 1

II. LAPSIA:

  1. Paavo, s. n 1600, mainitaan Kemijärvellä, (SAY) 1630?, 1641-54, taulu 2
  2. Olli, s.n. 1602, mainitaan Kemijärvellä, (SAY) 1641-1664
  3. Pieti Halonen, s.n. 1610, mainitaan Kemijärvellä, (SAY) 1641-1669

TAULU 2

II. Paavo Paavonpoika Halonen, s.n. 1600, mainitaan Kemijärvellä, (SAY) 1630?, 1641-1654. Isä Paavo Halonen, taulu 1.
Puoliso N.N., mainitaan Kemijärvellä (SAY)1641-1654.

III. LAPSIA:

  1. Lauri, mainitaan Kemijärvellä (SAY) 1641-1675, taulu 3
  2. Tytär mainitaan Kemijärvellä (SAY) 1649-1654. - Puoliso N.N mainitaan Kemijärvellä (SAY) 1652-1654

TAULU 3

III. Lauri Paavonpoika Halonen, mainitaan Kemijärvellä (SAY) 1641-1675. Isä Lauri Paavonpoika Halonen, taulu 2.
Puoliso N.N., mainitaan Kemijärvellä (SAY) 1641-1669.

IV. LAPSIA:

  1. Matti, mainitaan Kemijärvellä (SAY) 1663-1689, taulu 4.
  2. Tytär, mainitaan Kemijärvellä (SAY) 1663-4.
  3. Tytär, mainitaan Kemijärvellä (SAY) 1663-4.

TAULU 4

IV. Matti Laurinpoika Halonen, mainitaan Kemijärvellä (SAY) 1663-1689. Isä Lauri Paavonpoika Halonen, taulu 3.
Puoliso Liisa Ollintytär Fransti, mainitaan Kemijärvellä (SAY) 1669-1688.

Matti Laurinpoika Halonen, omisti puolen manttaalin suuruisen perintötilan (sama, jonka Paavo Halonen oli aikoinaan ottanut viljelykseen), jolla asui 1700-luvun vaihteessa hänen neljä poikaansa, Matti, Olli, Paavo ja Pieti Halonen. Poikien vanhin veli Lauri Matinpoika oli kuollut jo n. 1697. Paavo Matinpoika Halonen joutui alle kaksikymppisenä sotapalvelukseen, kun heidän vuoronsa oli asettaa ruodusta sotilas Pohjanmaan rykmenttiin. Kymmenen taloa muodosti ruodun, jonka tehtävänä oli varustaa yksi mies. Tuohon aikaan armeijan rulliin joutuminen tiesi melkein aina elinkautista palvelusta, jollei sitten sattunut kuolemaan taistelukentällä tai välttämään sotarutot, joihin kuoltiin useammin kuin vihollisen surmaamina. 1600-luvulla olikin yleistä palkata sijainen puolestaan sotilaaksi. Tosin ei 1690-luvun lopulla kotonakaan helppoa ollut, sillä Pohjois-Pohjanmaalla kato kävi kolmena peräkkäisenä vuotena 1695-97, ja kolmannes väestöstä meni manan majoille. Ihmiset saivat kituuttaa petulla ja olkijauhoilla aina vuoden 1698 syksyyn saakka, jolloin saatiin todella hyvä sato.

Muutaman vuoden kuluttua Paavo kaikkien yllätykseksi ilmestyi Riian varuskunnasta, palkattuaan itselleen sijaisen, terveenä ja maailmaa nähneenä. Oliko sijainen sotamies Olli Karppinen, joka toimi renkinä Halosessa 1700-1701?

Vuoden 1698 käräjillä kotiin palannut Paavo Matinpoika vaati sukulaisiaan maksamaan sotilaspestin, kaksisataa kuparitalaria, mutta näillä ei ollut rahaa millä maksaa, sillä 1690-luvun viimeiset vuodet olivat nälkävuosia. Alunperin oli sovittu, että Paavo Matinpoika omistaisi talosta pestirahaa vastaavan osuuden, mutta hänen poissaollessaan talo olikin jaettu. Tämä oli Kemijärven ensimmäinen virallisesti jaettu talo. Ilmeisesti ½ Matille ja Pietille yhteisesti. Sukulaiset tuomittiin maksamaan summa. Seuraavana vuonna Paavo Matinpoika esitti käräjillä, että hän, vanhimpana veljenä ja talon puolesta sotilaana palvelleena saisi olla nuoremman veljensä kanssa isänsä talon omistaja, ja että talo olisi sen jälkeen jaettava. Oikeus ei kuitenkaan ryhtynyt jakotoimiin, koska isä oli ehkä yhä elossa (ei mainita kuitenkaan enää vuoden 1689 jälkeen SAY:ssä, jolloin mainitaan leskenä), eikä ”oikeus voinut tietää, kumpaan poikaansa hän oli tyytyväinen”. Isä oli ehkä hyvin sairas ja heikko, vaiko jo kuollut, kuitenkin talo oli vuonna 1704 Olli-veljen hallussa. Paavo vaati tuolloin taloon kolmatta kiinnitystä sotilaspestisaatavansa vuoksi, mutta sitä ei annettu, koska velasta oli puolet maksettu ja talosta oli tekemättä laillinen arviointi. Jako ei sittemmin ollut tarpeenkaan, kun Ollin kuoltua vuonna 1709 Paavosta tuli talon isäntä.

V. LAPSIA: (syntyneet todennäköisesti Kemijärvellä)

  1. Lauri, mainitaan Kemijärvellä (SAY) 1688-1697, k. 1697.- Puoliso Riitta, mainitaan Kemijärvellä (SAY) 1691-1698
  2. Paavo, s. 25.01.1676, k. 08.09.1764, taulu 5.
  3. Matti, s.n. 1665, k. 20.04.1738 Kemijärvellä. - Puoliso Riitta Ollintytär Nakkula, mainitaan 1695- k. 17.12.1745 Kemijärvellä
  4. Olli, s.n 1669, k. 05.04.1709 Kemijärvellä. - Puoliso Kaarina Tuomaantytär, s.n. 1669, k. 25.5.1719 Kemijärvellä 50 vuotiaana.
  5. Riitta, s.n. 1668, k. 18.4.1738. - Puoliso Kemijärvellä 06.01.1702, Matti Heikinpoika Könönen
  6. Pekka Halonen sittemmin Kelloniemi, s.16.02.1679. Kuollut 3.9.1753. - Puoliso Kemijärvellä 02.02.1706 Walpuri Pekantytär Kärppä. Pieti Halonen raivasi itselleen Kelloniemi nimisen tilan ja veljekset sopivat vuonna 1714, että Halosen talosta annetaan siihen niittyjä. Pieti Halonen eli Pieti Kelloniemi anoi vuonna 1717 Kelloniemeä uudistilakseen ja seuraavana vuonna hän muuttikin sinne asumaan. Katselmus pidettiin vasta isonvihan päätyttyä eli vuonna 1722.
  7. Anna, muutti (naitu) Ollilaan 1699, k. 12.06.1716 Kemijärvellä.
  8. Liisa. - Puoliso Kemijärvellä 15.07.1706 Olli Ollinpoika Ollila.

TAULU 5

V. Paavo Matinpoika Halonen, synt. 25.01.1676 ilmeisesti Kemijärvellä, kuoli 08.09.1764 Kemijärven Alakylässä. Isä Matti Laurinnpoika Halonen, taulu 4.
Puoliso Kemijärvellä 28.12.1700 Anna Heikintytär Könöinen, synt. 1682, Kuoli 31.07.1745 Kemijärvellä.

Kemijärveläinen talo menetti perintöluonteensa yleensä vain silloin, kun se autioi­tui. Paavo Matinpoika Halosen tila oli poikkeus. Lauri Halonen valitti vuoden 1734 käräjillä, setänsä Paavo Matinpoika Halosen hankkitua taloon suuret velat sekä yksityisille, että kruunulle ja että tila oli joutunut kruununtilaksi. Tämä oli tapahtunut isonvihan aikana, joten kruunurästeihin saattoi olla muitakin syitä kuin Paavon kitsaus maksaa velkojaan, kuten käräjillä todettiin. Ilmenihän, että Paavolla oli tiettävästi varoja, joilla hän voisi niin halutessaan ostaa talonsa perinnöksi.

Paavo Matinpoika Halonen oli epäilemättä hallitseva persoona; kun hän vuoden 1745 pääsiäisenä oli esiintynyt humalassa, kuudennusmies Matti Halonen ilmoitti käräjillä, että ainoastaan hänen asemansa kuudennusmiehenä oli velvoittanut hänet antamaan Paavon humalatilan ilmi.

Paavon kuoltua vuonna 1764 ilmenikin, että hän oli ollut todella rikas. Hänellä oli puhdasta rahaa 2240 kuparitalaria, ja irtaimen omaisuuden arvo oli lähes kahdeksantuhatta kuparitalaria. 16.1.1765 perikunta osti heti kruunulta talon perinnöksi, 26 hopeatalarilla (n. 78 kuparitalaria). Paavo Matinpoika Halonen olisi voinut ostaa käteisvaroillaan vaikka kaikki Kemijärven tilat, jos ne olisivat olleet myynnissä.

VI. LAPSIA (syntyneet Kemijärvellä):

  1. Matti, s. 10.12.1702, k. 1703
  2. Marketta, s. 13.08.1704, k. 21.11.1705 Kemijärvellä
  3. Riitta, s. 01.09.1710, k. 04.11.1743 Kemijärvellä. Haudattu 13.11.1743 Kemijärvelle yhdessä puolisonsa kanssa. - Puoliso Kemijärvellä 26.09.1742 Niilo Niilonpoika Tapio, s. n. 1700, k. 04.11.1743 Kemijärvellä
  4. Anna, s. 27.01.1713, k. 28.03.1786 Kemijärvellä. - Puoliso Kemijärvellä 27.01.1734 Erkki Erkinpoika Pöyliö
  5. Paavo, s. 15.02.1716, k. 20.06.1716 Kemijärvellä
  6. Johannes, s. 06.05.1717, k. 29.12.1794 Kemijärven Alakylässä. Puoliso 10.02.1745 Riitta Matintytär Ollila s.19.07.1724
  7. Liisa, s. 27.04.1721, k. 14.02.1740 Kemijärvellä
  8. Simo, s. 07.03.1725, k. 03.06.1798 Kemijärven Alakylässä, taulu 6

TAULU 6

VI. Simon Paavonpoika Halonen, synt. 07.03.1725 Kemijärvellä. Kuoli 03.06.1798 Kemijärven Alakylässä. Isä: Paavo Matinpoika Halonen, taulu 5.
Puoliso Kemijärvellä 08.04.1750 Anna Erkintytär Tapio, synt. 22.08.1727 Kemijärvellä. Kuoli 01.05.1771 Kemijärven Alakylässä, lapsivuoteeseen. Isä Erkki Wuostima.

VII. LAPSIA (syntyneet Kemijärvellä):

  1. Anna, s. 07.08.1750, k. 14.10.1820 Kemijärvellä
  2. Riitta, s. 11.10.1753, k. 31.12.1807 Kemijärven Alakylässä. (? Puoliso Kemijärvellä 31.12.1784 Olli Pekanpoika Ruopsa. )
  3. Paulus, s. 09.06.1756, k. 13.09.1757 Kemijärven, Alakylässä.
  4. Erkki, s. 17.01.1758, k. 20.12.1833 Kemijärvellä, taulu 7
  5. Simo, s. 20.10.1761, k. 08.05.1772 Kemijärven Alakylässä
  6. Kaarina, s. 28.01.1765
  7. Johannes, s. 17.06.1767, k. 24.02.1792 Kemijärven Alakylässä

Puoliso II Kemijärvellä 30.04.1772 Eeva Laurintytär Joutsijärvi, synt. 20.05.1724. Kuoli 08.05.1799 Kemijärven Alakylässä, kuolinsyy: rintakipu. Evan toinen avio.


TAULU 7

VII. Erkki Simonpoika Halonen, synt. 17.01.1758 Kemijärvellä. Kuoli 20.12.1833 Kemijärvellä. Isä: Simo Paavonpoika Halonen, taulu 6.
Puoliso: Susanna, synt. 07.07.1766, Kuoli 24.12.1833 Kemijärvellä. (25.02.1785 vihittiin Kemijärven kappelissa Erkki Simonpoika Halonen Alakylästä ja lappalainen piika Anna Mikontytär Wuonala.)1

VIII. LAPSIA (syntyneet Kemijärven Alakylässä):

  1. Anna, s. 24.05.1791, k. 03.03.1804 Kemijärven Alakylässä
  2. Marketta, s. 04.04.1793, k. 29.01.1794 Kemijärven Alakylässä
  3. Simo, s. 10.10.1795, k. 29.12.1862 Kemijärvellä, taulu 8
  4. Juho, s. 09.04.1799. Puoliso Kemijärvellä 27.02.1841 Maria Jaakontytär Tapio s. 4.6.1815, vanhemmat Jaakko Tapio ja Tiina
  5. Maria Kaisa, s. 23.09.1804
  6. Olli, s. 19.11.1806. Puoliso Susanna s. 20.7.1806
  7. Riitta, s. 19.03.1809

1 Piika tarkoitti myös nuorta naimatonta talon tytärtä.


TAULU 8

VIII. Simo Erkinpoika Halonen, synt. 10.10.1795 Kemijärven Alakylässä. Kuoli 29.12.1862 Kemijärvellä, kuolinsyy: pistos. Isä: Erkki Simonpoika Halonen, taulu 7.
Puoliso Kemijärvellä 22.07.1821 Saara Heikintytär Tapio, synt. 16.01.1801 Kemijärven Ylikylässä. Vanhemmat: Heikki Matinpoika Tapio, synt. 05.04.1767 Kemijärvellä ja Anna Juhontytär, synt. 1742.

IX. LAPSIA (syntyneet Kemijärvellä):

  1. Juho Erkki, talonpoika, s. 01.02.1822, k. 15.12.1850 Kemijärvellä. Puoliso Anna Maria Kelloniemi, s.1821.
  2. Olli, s. 15.12.1824.
  3. Susanna Fredrika, s. 16.11.1827.
  4. Anna Kaisa, s. 08.02.1831.
  5. Simo Heikki, talollinen, s. 01.01.1837, k. 24.11.1886 Kemijärven Ylikylässä, taulu 9
  6. Matti, s. 27.04.1841.
  7. Pekka, s. 27.04.1841.

TAULU 9

IX. Simo Heikki Simonpoika Kenttäkumpu ent. Helistenkangas ent. Halonen, ta­lollinen, synt. 01.01.1837 Kemijärvellä. Kuoli 24.11.1886 Kemijärven Ylikylässä. Isä: Simon Erkinpoika Halonen, taulu 8.
Puoliso Kemijärvellä 6.3.1870 Susanna Kustaava Ollintytär Kenttäkumpu, synt. 01.05.1848 Kemijärven Ylikylässä. Kuoli 05.09.1926 Kemijärven Ylikylässä. Vanhemmat: Olli Juhonpoika Kenttäkumpu, synt. 11.01.1816 Kemijärvellä ja Anna Kaisa Juhontytär Kaisamatti, synt. 03.10.1817 Kemijärvellä.

X. LAPSIA (syntyneet Kemijärven Ylikylässä):

  1. Johan Petter, pientilallinen, s. 10.01.1871, k. 01.12.1941 Kemijärvellä. - Puoliso Kemijärvellä 15.10.1909 Riitta Liisa Särkelä, synt. 16.02.1866 Kemijärvellä. Kuoli 28.03.1930 Kemijärvellä. Tästä avioliitosta ei ole lapsia. Riitan I puoliso itsellinen Matti Kenttäkumpu s. 14.07.1854, k. 01.02.1903.
  2. Matti, s. 27.01.1874, k. 14.11.1877 Kemijärvellä.
  3. Kaisa Maria, s. 14.04.1877, k. 25.09.1878 Kemijärvellä.
  4. Riika Susanna, s. 08.06.1879, k. 22.12.1892 Kemijärvellä.
  5. Olli Alpiini, s. 03.09.1881, k. 13.03.1906 ilm. Amerikassa. Muutti Amerikkaan 1903.
  6. Matti Henrikki, talollinen, s. 13.04.1884, k. 19.02.1957 Kemijärven Ylikylässä taulu 10

Vaimon II puoliso Kemijärvellä 21.04.1889 Juho Heikki Pauna, talollinen, synt. 07.01.1851 Kemijärvellä. Kuoli 02.04.1897 Kemijärvellä. Isä: Heikki Pauna.

X. LAPSIA:

  1. Kalle Erkki, s. 21.03.1890 Kemijärvellä, k. 30.03.1906 Kemijärvellä.
  2. Juho Jalmari, s. 02.02.1892 Kemijärvellä, k. 21.12.1892 Kemijärvellä.

TAULU 10

X. Matti Henrikki (Heikki) Simonpoika Kenttäkumpu, talollinen, synt. 13.04.1884 Kemijärven Ylikylässä. Kuoli 19.02.1957 Kemijärven Ylikylässä. Isä: Simon Heikki Si­monpoika Halonen, taulu 9.
Puoliso Kemijärvellä 29.04.1906 Hilja Matintytär Perttunen ent. Kujala, synt. 08.10.1884 Kemijärvellä. Kuoli 14.02.1920 Kemijärven Ylikylässä. Vanhemmat Matti ja Reeta Kujala.

XI. LAPSIA (syntyneet Kemijärven Ylikylässä):

  1. Johan Einari, tilallinen, s. 25.06.1907, k. 02.11.1986 KemijärvenYlikylässä.
  2. Väinö, s. 14.12.1908, k. 04.06.1953 Kemijärven Ylikylässä.
  3. Saimi Susanna, s. 15.05.1910, k. 09.06.1911 Kemijärven Ylikylässä.
  4. Matias Reino, s. 11.03.1912, k. 08.03.1913 Kemijärven Ylikylässä.
  5. Helmi Maria, kodinhoitaja, s. 19.03.1913, k. 15.02.1961 Rovaniemellä Lapin lääninsairaalassa, taulu 11.
  6. Lauri Armas, maanviljelijä, s. 05.10.1914, k. 26.04.1997 Kemijärvellä taulu 12.
  7. Hilma Siveä, s. 18.11.1917, k.12.11.1934 Kemijärvellä.

Puoliso II Kemijärvellä 07.12.1920 Anna Eriika Maaninka, synt. 20.01.1889 Kemijärvellä. Kuoli 20.11.1959 Kemijärven Ylikylässä. Vanhemmat: Matti Henrik Juhonpoika Maaninka eli Jaakkola, synt. 02.04.1850 Kuusamossa ja Greta Susanna Eliaksentytär Jussila, synt. 01.02.1855 Kemijärvellä. Anna Eriikan 1. puoliso itsellinen Matias Jalmari Hietala, s. 21.06.1887, vihitty 26.06.1910, kuollut 23.09.1918. Isä Aapu Kelloniemi.

XI. LAPSIA (syntyneet Kemijärven Ylikylässä):

  1. Pauli Verner, s. 26.10.1921. Jalkaväen koulutuskeskuksessa 13 Haapajärvellä 2.9.1941- , Jalkaväkirykmentti 33:ssa 5.2.1942-7.3.1943 ryhmän varajohtaja. Osallistui jatkosodan aikana JR 33. 5 komppaniassa sissiprikaatin tuhoamiseen Seesjärven länsipuolella 30.7.-19.8.1942, Krivin puolustustaisteluun 25.9.-29.10.1942, ylennys korpraaliksi 1.10.1942, haavoittui Krivillä 29.10.1942 ja oli taas rivissä 2.12.1942-12.1.1943, 6. divisioonan Jääkäri komppaniassa ryhmänjohtajana Hiisjärven puolustustaistelussa 17.6.-7-12.1943, sekä Maaselässä 1.12.1942- 19.6.1944. 6. Divisioonalle 16.6. tuli käsky siirtyä Karjalan kannakselle. Osallistui siellä Ihantalan ratkaisutaisteluun 27.6.-7.7.1944 ja Ihantalan puolustustaisteluun 8.7.-4.9.1944. 6. divisioona siirtyi Kuhmon tienoille ja 15.9. alkoi Lapin sota, jossa Pauli Verner kaatui 13.10.1944 Rovaniemen Taipaleenkylän (nyk. Kivitaipale) eteläpuolella. Haudattu Kemijärven sankarihautaan.
  2. Rauni Hellin, emäntä, s. 10.04.1923, taulu 22.
  3. Helvi Elviira, kodinhoitaja, s. 06.12.1924, taulu 23.
  4. Viola Eriika, lennätinvirkailija, s. 02.02.1929, taulu 24.
  5. Toimi Arvo Antero, talollinen, s. 15.09.1930.

XI. LAPSIA (vaimon 1. aviosta, syntyneet Kemijärvellä):

  1. Matias Akseli Hietala, s. 09.07.1915, k. 11.03.1916 Kemijärvellä.
  2. Atso Elmeri Hietala, s.10.02.1917, k. 28.10.1939 Kemijärvellä.
  3. Yrjö Armas Hietala, s. 27.04.1918, k. 01.01.1997 Kemijärvellä, puoliso 30.06.1942 Heli Kyyhkynen, s. 08.11.1921.



Lähteet:

  1. Pohjanmaan jalkaväkirykmentti ruodutusluettelo Kemin pitäjä (Kemi Sockn), 1640, WA773.
  2. Rytkönen, Raili: Kemijärven historia 1. Kemijärvi.
  3. Väätti, Ilkka: Rovaniemi V taloja ja sukuja 1543-1720.
  4. Pauli Verner Kenttäkummun kantakortti, Kansallisarkisto.

Sivun alkuun


Copyright © Juha Sinivaara 2020-21

webmaster