Halonen -
Kenttäkumpu
Useat tutkijat ovat olettaneet, että Kemijärvellä oli tilapäistä
uudisasutusta 1580 - 1590-luvuilla. Asiakirjalähteistä ei ole
toistaiseksi löytynyt sitovia todisteita varhaisesta asutuksesta.
Perimätiedon mukaan Paavo (Ollinpoika?) Halonen oli Kemijärven
uudisasutuksen pioneeri. Hän oli löytänyt Kemijärven kalaisat vedet ja
tuottoisat niittyalueet epäonnistuneen sotaretken paluumatkalla.
Halonen oli muuttanut myöhemmin Muhokselta (veljen)poikiensa kanssa
Kattilavaaran läheiseen niemeen. Sotaretki tapahtui mahdollisesti
kesällä 1591. Halosen suvussa säilyneen perimätiedon mukaan kantatalo
olisi perustettu vuonna 1595.
Rovaniemen kylän asukkaina mainitaan Heikki Ollinpoika Halonen ja
Heikki Ollinpoika Heinonen 1590-luvun alkupuolella. Heidän uudistilansa
sijaitsivat todennäköisesti Olkkakosken rannalla Kemihaarassa. Halonen
ja Heinonen muuttivat mahdollisesti tilapäisesti kaskeamaan
Kemijärvelle jo 1580-luvun loppupuolella. Ei ole löytynyt mitään muuta
kuin isännimi mikä todistaisi että Paavo ja Heikki Halonen olisivat
sukua. Perimätieto on aina epävarmaa, mutta niissä usein on jokin
totuus takana.
Aiemmissa maakirjoissa ei ole mitään mainintaa kyseisistä taloista eikä
niitä löydy alempienkaan pitäjien kohdalta. Virrankoski esittää
seuraavan tulkinnan. ”Kemijärvellä oli ollut joskus aikaisemmin
uudistiloja, jotka olivat autioituneet, ennen kuin niitä oli ehditty
panna verolle”. Olisiko isä Paavo (Ollinpoika?) vai poika Paavo
Paavonpoika Halonen asunut ennen em. aikaa Kemijärvellä, vaiko
molemmat. Virrankoski pitää ilmeisenä, että siellä oli muutamia
uudisasukkaita jo 1610-20 luvuilla.
Rovaniemen Korkalon kylä jaettiin kahdeksi kyläksi. Näin
muodostettiin Kemihaaran kylä omaksi maakirjakyläkseen vuonna 1624 ja
vuonna 1630 siitä erotettiin Kemijärven kylä. Kemijärven ensimmäisessä
maakirjassa vuodelta 1631 Kemijärven kylästä
löytyy Paavo Paavonpoika Halonen niminen talollinen yhdessä 13
talollisen joukossa. Neljä niistä kuului todellisuudessa Rovaniemen
Kemihaaran kylään, jonne ne jo seuraavassa maakirjassa merkittiinkin.
Kemijärvelle perustettiin
uusia taloja 1630-luvun alkupuolella ja
myöhemmin 1640-luvulla. Paavo Halosen talo jakautui kolmen
pojan kesken vuonna 1636. Vanhin veljeksistä Paavo jäi
asumaan Halosenniemeen, Pieti perusti Pietilän talon ja
Olli perusti Ollilan talon Isokylälle. Isäntien
syntymävuodet perustuvat ikätietoihin, jotka löytyvät vuoden 1640
väenottoluettelosta.
Kemin käräjillä 1723 mainitaan, että kemijärveläiset olivat tulleet
Savosta. Savolla tarkoitetaan Oulunjokivarren savolaiskyliä, joita
aikoinaan sanottiin ”Savoiksi”. Oulunjoen varren Muhos ja Utajärvi
saivat savolaiset asukkaansa 1500-luvun puolivälin tienoilla, jolloin
sinne tuli mm. Halosia, Hamareita, Pelkosia ja Kärppiä. 1548 eräs Paavo
Halonen asui Utajärven Sankijärven kylässä, sen jälkeen häntä ei enää
mainita. 1570-luvulla Olli Haloinen asettui Utajärven Niskankylään.
Olivatko he sukua toisilleen, se jää selvittämättä. Muhos ja Utajärvi
olivat osa silloista Limingan suurpitäjää ja vuodesta 1610 Oulun
pitäjää.
Oulunniskan ja (eli?) Kurenpolven asutus tuhottiin kokonaan venäläisten
(= karjalaisten) toimesta vuosina 1585-87 niin perusteellisesti, ettei
vuoden 1590 veroluettelossa siellä ollut yhtään verotettua taloa.
Syyskuun 21 päivänä 1585 vihollinen surmasi 25 henkeä ja poltti kaikki
talot, myös Olli Haloisen. Vuonna 1590 venäläiset polttivat kaikki
Muhoksen talot yhtä lukuun ottamatta. Näiden kylien elämä oli tiukkaa
1600-luvulle asti; useita talollisia mainitaan vielä vuoden 1626
manttaaliluettelossa rutiköyhinä, ja jotkut maksoivat alennettua hyvin
pientä veroa.
Vuonna 1608 Niskan kylän neljä taloa oli saanut asukkaita, heidän
joukossaan Paavo Haloinen. On mahdollista että, Paavo oli sukua em.
Olli Haloiselle, ehkä poika, ja oli asettunut häneltä autioksi
jääneeseen taloon, joka sittemmin oli verohylkynä jo 1635 ja jäi ennen
pitkää asumattomaksi häviten lopulta autiotilaluetteloistakin.
Vuoden 1618 väenottoluettelossa mainitaan Kurenpolven kylästä kotoisin
oleva Paavo Halonen niminen sotamies.
Vuoden 1624 maantarkastuskirjoissa Paavo Halosen peltopinta-ala oli 2:6
äyrinmaata (hehtaaria) ja vuoden 1626 karjaluettelon mukaan Paavo
omisti 1 orin tai ruunan, 1 tamman, 1 sonnin, 7 lehmää, 8 nuorta
nautaa ja 15 lammasta, ollen viidenneksi suurin talo Utajärven 40 talon
joukossa, karjamäärässä mitattuna.
Kuningas Kaarle IX kehotti jo v. 1610 Pohjois-Pohjanmaan lohivoutiaan
Hans Kopmania hankkimaan sinne uudisasukkaita, koska eräillä
seuduilla, etenkin Kemijärven rannoilla, oli hyviä maita asuttavaksi.
Uudisasukkaille luvattiin kolmen vuoden verovapaus ja ettei kukaan
saisi kalastaa heidän valtaamillaan seuduilla.
Vouti kirjoitti 1631 Kemijärven maakirjan marginaaliin: ”Viljelykseen
otettujen talojen (vero)vapaudella vuonna 1630 talot ovat saaneet
asukkaat, ja ne nauttivat veronalennusta ja vapautta koska ne ovat
kaikki olleet pitkän aikaa autioina ja viljelemättöminä, 1634 tulee
niiden verovapaus loppumaan”. Yhtä lukuun ottamatta kaikki
kemijärveläiset mainitaan sukunimeltä, ja näistä yhdeksästä kahdeksan
ovat tulleet Oulun pitäjän Muhokselta ja Utajärveltä. Oliko kuninkaan
kirjeellä mitään vaikutusta, vaiko em. vihollisen toimilla, siihen että
Paavo (Ollinpoika?) Halonen, yhdessä seitsemän muun Muhoksen ja
Utajärven miehen kanssa, muutti lähes 40 peninkulmaa Oulunjärven
rannoilta pohjoiseen Kemijärvelle. Syitä saattoi olla useampiakin,
kuten kotiseuduilla koetut ainaiset hävitykset ja Kemijärven suomat
edut, rehevät niittymaat ja hyvät kalavedet sekä kolmen vuoden
verovapaus ja Lappiin muuttaneen uudisasukkaan vapautus sotamiehen
kustantamisesta. Entä mikä osuus oli kolmikymmenvuotisella sodalla,
joka 1620-luvulla koetteli valtakuntaa veroina ja sotaväenottoina.
Vuoteen 1641 mennessä muutti vielä neljä em. seudun miestä Kemijärvelle.
Kemijärven kaikki talot oli 1631 maakirjan mukaan asutettu edellisenä
vuonna, siis 1630. Kaikkien talojen mainitaan nauttivan verovapautta
vuoteen 1634, mutta useimmat saivat sitä myöhemmin lisää, koska
mainitun vuoden maakirjassa on vain Paavo Paavonpoika Halosen talo.
Vuoden 1641 maakirjassa on Niskan kylästä tulleina Paavo Paavonpoika
Halosen veljet Olli Paavonpoika ja Pieti Paavonpoika, jotka perustivat
omat tilat, eli Olli Ollilan ja Pieti Pietilän. Saman vuoden
kymmenysluettelo mainitsee Kemijärven kylässä kuusi taloa, joissa asui
yhteensä 14 aikuista, ja joista Halosen sukuun kuului 8.
TAULU
1
I. Paavo
(Ollinpoika?) Halonen n. 1570-1640. Kotoisin
Muhoksen Niskan (Kurenpolvi) kylästä, jossa mainitaan jo 1608. 1618
sotamies? Suvun kantaisä, kansantarinoiden sotapäällikkö ja Kemijärven
ensimmäinen asukas. Poikien syntymäajat laskettu vuoden 1640 ruodutusluettelosta. 1
II.
LAPSIA:
- Paavo, s. n 1600, mainitaan Kemijärvellä, (SAY) 1630?,
1641-54, taulu 2
- Olli, s.n. 1602, mainitaan Kemijärvellä, (SAY) 1641-1664
- Pieti Halonen, s.n. 1610, mainitaan Kemijärvellä, (SAY)
1641-1669
TAULU 2
II. Paavo
Paavonpoika Halonen, s.n. 1600, mainitaan Kemijärvellä, (SAY)
1630?, 1641-1654. Isä Paavo Halonen, taulu 1.
Puoliso N.N., mainitaan Kemijärvellä (SAY)1641-1654.
III.
LAPSIA:
- Lauri, mainitaan Kemijärvellä (SAY) 1641-1675, taulu 3
- Tytär mainitaan Kemijärvellä
(SAY) 1649-1654. - Puoliso N.N mainitaan
Kemijärvellä (SAY) 1652-1654
TAULU 3
III. Lauri
Paavonpoika Halonen, mainitaan Kemijärvellä (SAY) 1641-1675. Isä
Lauri Paavonpoika Halonen, taulu
2.
Puoliso N.N., mainitaan Kemijärvellä (SAY) 1641-1669.
IV.
LAPSIA:
- Matti, mainitaan Kemijärvellä (SAY) 1663-1689, taulu 4.
- Tytär, mainitaan Kemijärvellä (SAY) 1663-4.
- Tytär, mainitaan Kemijärvellä (SAY) 1663-4.
TAULU 4
IV. Matti
Laurinpoika Halonen, mainitaan Kemijärvellä (SAY) 1663-1689. Isä
Lauri Paavonpoika Halonen, taulu
3.
Puoliso Liisa Ollintytär Fransti, mainitaan
Kemijärvellä (SAY) 1669-1688.
Matti
Laurinpoika Halonen, omisti puolen manttaalin suuruisen perintötilan
(sama, jonka Paavo Halonen oli aikoinaan ottanut viljelykseen), jolla
asui 1700-luvun vaihteessa hänen neljä poikaansa, Matti, Olli, Paavo ja
Pieti Halonen. Poikien vanhin veli Lauri Matinpoika oli kuollut jo n.
1697. Paavo Matinpoika Halonen joutui alle kaksikymppisenä
sotapalvelukseen, kun heidän vuoronsa oli asettaa ruodusta sotilas
Pohjanmaan rykmenttiin. Kymmenen taloa muodosti ruodun, jonka tehtävänä
oli varustaa yksi mies. Tuohon aikaan armeijan rulliin joutuminen tiesi
melkein aina elinkautista palvelusta, jollei sitten sattunut kuolemaan
taistelukentällä tai välttämään sotarutot, joihin kuoltiin useammin
kuin vihollisen surmaamina. 1600-luvulla olikin yleistä palkata
sijainen puolestaan sotilaaksi. Tosin ei 1690-luvun lopulla kotonakaan
helppoa ollut, sillä Pohjois-Pohjanmaalla kato kävi kolmena
peräkkäisenä vuotena 1695-97, ja kolmannes väestöstä meni manan
majoille. Ihmiset saivat kituuttaa petulla ja olkijauhoilla aina vuoden
1698 syksyyn saakka, jolloin saatiin todella hyvä sato.
Muutaman
vuoden kuluttua Paavo kaikkien yllätykseksi ilmestyi Riian
varuskunnasta, palkattuaan itselleen sijaisen, terveenä ja maailmaa
nähneenä. Oliko sijainen sotamies Olli Karppinen, joka toimi renkinä
Halosessa 1700-1701?
Vuoden
1698 käräjillä kotiin palannut Paavo Matinpoika vaati sukulaisiaan
maksamaan sotilaspestin, kaksisataa kuparitalaria, mutta näillä ei
ollut rahaa millä maksaa, sillä 1690-luvun viimeiset vuodet olivat
nälkävuosia. Alunperin oli sovittu, että Paavo Matinpoika omistaisi
talosta pestirahaa vastaavan osuuden, mutta hänen poissaollessaan talo
olikin jaettu. Tämä oli Kemijärven ensimmäinen virallisesti jaettu
talo. Ilmeisesti ½ Matille ja Pietille yhteisesti. Sukulaiset
tuomittiin maksamaan summa. Seuraavana vuonna Paavo Matinpoika esitti
käräjillä, että hän, vanhimpana veljenä ja talon puolesta sotilaana
palvelleena saisi olla nuoremman veljensä kanssa isänsä talon omistaja,
ja että talo olisi sen jälkeen jaettava. Oikeus ei kuitenkaan ryhtynyt
jakotoimiin, koska isä oli ehkä yhä elossa (ei mainita kuitenkaan enää
vuoden 1689 jälkeen SAY:ssä, jolloin mainitaan leskenä), eikä ”oikeus
voinut tietää, kumpaan poikaansa hän oli tyytyväinen”. Isä oli ehkä
hyvin sairas ja heikko, vaiko jo kuollut, kuitenkin talo oli vuonna
1704 Olli-veljen hallussa. Paavo vaati tuolloin taloon kolmatta
kiinnitystä sotilaspestisaatavansa vuoksi, mutta sitä ei annettu, koska
velasta oli puolet maksettu ja talosta oli tekemättä laillinen
arviointi. Jako ei sittemmin ollut tarpeenkaan, kun Ollin kuoltua
vuonna 1709 Paavosta tuli talon isäntä.
V.
LAPSIA: (syntyneet todennäköisesti Kemijärvellä)
- Lauri, mainitaan Kemijärvellä (SAY) 1688-1697, k. 1697.- Puoliso Riitta,
mainitaan Kemijärvellä (SAY) 1691-1698
- Paavo, s. 25.01.1676, k. 08.09.1764, taulu 5.
- Matti, s.n. 1665, k. 20.04.1738 Kemijärvellä. - Puoliso Riitta
Ollintytär Nakkula, mainitaan 1695- k. 17.12.1745 Kemijärvellä
- Olli, s.n 1669, k. 05.04.1709 Kemijärvellä. - Puoliso Kaarina
Tuomaantytär,
s.n. 1669, k. 25.5.1719 Kemijärvellä 50 vuotiaana.
- Riitta, s.n. 1668, k. 18.4.1738. - Puoliso Kemijärvellä
06.01.1702, Matti Heikinpoika Könönen
- Pekka Halonen sittemmin Kelloniemi,
s.16.02.1679. Kuollut 3.9.1753. -
Puoliso Kemijärvellä 02.02.1706 Walpuri
Pekantytär Kärppä.
Pieti Halonen raivasi itselleen Kelloniemi nimisen tilan ja veljekset
sopivat vuonna 1714, että Halosen talosta annetaan siihen niittyjä.
Pieti Halonen eli Pieti Kelloniemi anoi vuonna 1717 Kelloniemeä
uudistilakseen ja seuraavana vuonna hän muuttikin sinne asumaan.
Katselmus pidettiin vasta isonvihan päätyttyä eli vuonna 1722.
- Anna, muutti (naitu) Ollilaan 1699, k. 12.06.1716 Kemijärvellä.
- Liisa. - Puoliso Kemijärvellä 15.07.1706 Olli
Ollinpoika Ollila.
TAULU 5
V. Paavo
Matinpoika Halonen, synt. 25.01.1676 ilmeisesti Kemijärvellä, kuoli
08.09.1764 Kemijärven Alakylässä. Isä Matti Laurinnpoika Halonen, taulu 4.
Puoliso Kemijärvellä 28.12.1700 Anna Heikintytär
Könöinen, synt. 1682, Kuoli 31.07.1745 Kemijärvellä.
Kemijärveläinen
talo menetti perintöluonteensa yleensä vain silloin, kun se autioitui.
Paavo Matinpoika Halosen tila oli poikkeus. Lauri Halonen valitti
vuoden 1734 käräjillä, setänsä Paavo Matinpoika Halosen hankkitua
taloon suuret velat sekä yksityisille, että kruunulle ja että tila oli
joutunut kruununtilaksi. Tämä oli tapahtunut isonvihan aikana, joten
kruunurästeihin saattoi olla muitakin syitä kuin Paavon kitsaus maksaa
velkojaan, kuten käräjillä todettiin. Ilmenihän, että Paavolla oli
tiettävästi varoja, joilla hän voisi niin halutessaan ostaa talonsa
perinnöksi.
Paavo Matinpoika Halonen oli epäilemättä hallitseva persoona; kun hän
vuoden 1745 pääsiäisenä oli esiintynyt humalassa, kuudennusmies Matti
Halonen ilmoitti käräjillä, että ainoastaan hänen asemansa
kuudennusmiehenä oli velvoittanut hänet antamaan Paavon humalatilan
ilmi.
Paavon kuoltua vuonna 1764 ilmenikin, että hän oli ollut todella rikas.
Hänellä oli puhdasta rahaa 2240 kuparitalaria, ja irtaimen omaisuuden
arvo oli lähes kahdeksantuhatta kuparitalaria. 16.1.1765 perikunta osti
heti kruunulta talon perinnöksi, 26 hopeatalarilla (n. 78
kuparitalaria). Paavo Matinpoika Halonen olisi voinut ostaa
käteisvaroillaan vaikka kaikki Kemijärven tilat, jos ne olisivat olleet
myynnissä.
VI.
LAPSIA (syntyneet Kemijärvellä):
- Matti, s. 10.12.1702, k. 1703
- Marketta, s. 13.08.1704, k. 21.11.1705 Kemijärvellä
- Riitta, s. 01.09.1710, k. 04.11.1743 Kemijärvellä.
Haudattu 13.11.1743 Kemijärvelle yhdessä puolisonsa kanssa. - Puoliso
Kemijärvellä 26.09.1742 Niilo Niilonpoika Tapio,
s. n. 1700, k. 04.11.1743 Kemijärvellä
- Anna, s. 27.01.1713, k. 28.03.1786 Kemijärvellä. - Puoliso
Kemijärvellä 27.01.1734 Erkki Erkinpoika Pöyliö
- Paavo, s. 15.02.1716, k. 20.06.1716 Kemijärvellä
- Johannes, s. 06.05.1717, k. 29.12.1794 Kemijärven
Alakylässä. Puoliso 10.02.1745 Riitta Matintytär
Ollila s.19.07.1724
- Liisa, s. 27.04.1721, k. 14.02.1740 Kemijärvellä
- Simo, s. 07.03.1725, k. 03.06.1798 Kemijärven Alakylässä, taulu 6
TAULU 6
VI. Simon
Paavonpoika Halonen, synt. 07.03.1725 Kemijärvellä. Kuoli
03.06.1798 Kemijärven Alakylässä. Isä: Paavo Matinpoika Halonen, taulu 5.
Puoliso Kemijärvellä 08.04.1750 Anna Erkintytär
Tapio, synt. 22.08.1727 Kemijärvellä. Kuoli 01.05.1771 Kemijärven
Alakylässä, lapsivuoteeseen. Isä Erkki Wuostima.
VII.
LAPSIA (syntyneet Kemijärvellä):
- Anna, s. 07.08.1750, k. 14.10.1820 Kemijärvellä
- Riitta, s. 11.10.1753, k. 31.12.1807 Kemijärven
Alakylässä. (? Puoliso Kemijärvellä 31.12.1784 Olli Pekanpoika Ruopsa. )
- Paulus, s. 09.06.1756, k. 13.09.1757 Kemijärven,
Alakylässä.
- Erkki, s. 17.01.1758, k. 20.12.1833 Kemijärvellä, taulu 7
- Simo, s. 20.10.1761, k. 08.05.1772 Kemijärven Alakylässä
- Kaarina, s. 28.01.1765
- Johannes, s. 17.06.1767, k. 24.02.1792 Kemijärven
Alakylässä
Puoliso
II Kemijärvellä 30.04.1772 Eeva Laurintytär
Joutsijärvi, synt. 20.05.1724. Kuoli 08.05.1799 Kemijärven
Alakylässä, kuolinsyy: rintakipu. Evan toinen avio.
TAULU 7
VII. Erkki
Simonpoika Halonen, synt. 17.01.1758 Kemijärvellä. Kuoli 20.12.1833
Kemijärvellä. Isä: Simo Paavonpoika Halonen, taulu 6.
Puoliso: Susanna, synt. 07.07.1766, Kuoli
24.12.1833 Kemijärvellä. (25.02.1785 vihittiin Kemijärven kappelissa
Erkki Simonpoika Halonen Alakylästä ja lappalainen piika Anna
Mikontytär Wuonala.)1
VIII.
LAPSIA (syntyneet Kemijärven Alakylässä):
- Anna, s. 24.05.1791, k. 03.03.1804 Kemijärven Alakylässä
- Marketta, s. 04.04.1793, k. 29.01.1794 Kemijärven
Alakylässä
- Simo, s. 10.10.1795, k. 29.12.1862 Kemijärvellä, taulu 8
- Juho, s. 09.04.1799. Puoliso Kemijärvellä 27.02.1841 Maria
Jaakontytär Tapio s. 4.6.1815, vanhemmat Jaakko
Tapio ja Tiina
- Maria Kaisa, s. 23.09.1804
- Olli, s. 19.11.1806. Puoliso Susanna s.
20.7.1806
- Riitta, s. 19.03.1809
1 Piika tarkoitti myös
nuorta naimatonta talon tytärtä.
TAULU 8
VIII. Simo
Erkinpoika Halonen, synt. 10.10.1795 Kemijärven Alakylässä. Kuoli
29.12.1862 Kemijärvellä, kuolinsyy: pistos. Isä: Erkki Simonpoika
Halonen, taulu 7.
Puoliso Kemijärvellä 22.07.1821 Saara Heikintytär
Tapio, synt. 16.01.1801 Kemijärven Ylikylässä. Vanhemmat: Heikki
Matinpoika Tapio, synt. 05.04.1767 Kemijärvellä ja Anna Juhontytär,
synt. 1742.
IX.
LAPSIA (syntyneet Kemijärvellä):
- Juho Erkki, talonpoika, s. 01.02.1822, k. 15.12.1850
Kemijärvellä. Puoliso Anna Maria Kelloniemi,
s.1821.
- Olli, s. 15.12.1824.
- Susanna Fredrika, s. 16.11.1827.
- Anna Kaisa, s. 08.02.1831.
- Simo Heikki, talollinen, s. 01.01.1837, k. 24.11.1886
Kemijärven Ylikylässä, taulu
9
- Matti, s. 27.04.1841.
- Pekka, s. 27.04.1841.
TAULU 9
IX. Simo Heikki Simonpoika Kenttäkumpu ent. Helistenkangas ent. Halonen,
talollinen, synt. 01.01.1837 Kemijärvellä. Kuoli 24.11.1886 Kemijärven
Ylikylässä. Isä: Simon Erkinpoika Halonen, taulu 8.
Puoliso Kemijärvellä 6.3.1870 Susanna Kustaava Ollintytär Kenttäkumpu, synt.
01.05.1848 Kemijärven Ylikylässä. Kuoli 05.09.1926 Kemijärven
Ylikylässä. Vanhemmat: Olli Juhonpoika Kenttäkumpu, synt. 11.01.1816
Kemijärvellä ja Anna Kaisa Juhontytär Kaisamatti, synt. 03.10.1817
Kemijärvellä.
X. LAPSIA (syntyneet Kemijärven Ylikylässä):
- Johan Petter, pientilallinen, s. 10.01.1871, k.
01.12.1941 Kemijärvellä. - Puoliso Kemijärvellä 15.10.1909 Riitta
Liisa Särkelä, synt. 16.02.1866 Kemijärvellä. Kuoli 28.03.1930
Kemijärvellä. Tästä avioliitosta ei ole lapsia. Riitan I puoliso
itsellinen Matti Kenttäkumpu s. 14.07.1854, k. 01.02.1903.
- Matti, s. 27.01.1874, k. 14.11.1877 Kemijärvellä.
- Kaisa Maria, s. 14.04.1877, k. 25.09.1878 Kemijärvellä.
- Riika Susanna, s. 08.06.1879, k. 22.12.1892
Kemijärvellä.
- Olli Alpiini, s. 03.09.1881, k. 13.03.1906 ilm.
Amerikassa. Muutti Amerikkaan 1903.
- Matti Henrikki, talollinen, s. 13.04.1884, k. 19.02.1957
Kemijärven Ylikylässä taulu 10
Vaimon II puoliso Kemijärvellä 21.04.1889 Juho Heikki Pauna,
talollinen, synt. 07.01.1851 Kemijärvellä. Kuoli 02.04.1897
Kemijärvellä. Isä: Heikki Pauna.
X. LAPSIA:
- Kalle Erkki, s. 21.03.1890 Kemijärvellä, k. 30.03.1906
Kemijärvellä.
- Juho Jalmari, s. 02.02.1892 Kemijärvellä, k. 21.12.1892
Kemijärvellä.
TAULU 10
X. Matti Henrikki (Heikki) Simonpoika Kenttäkumpu,
talollinen, synt. 13.04.1884 Kemijärven Ylikylässä. Kuoli 19.02.1957
Kemijärven Ylikylässä. Isä: Simon Heikki Simonpoika Halonen, taulu 9.
Puoliso Kemijärvellä 29.04.1906 Hilja Matintytär Perttunen ent.
Kujala, synt. 08.10.1884 Kemijärvellä. Kuoli 14.02.1920 Kemijärven
Ylikylässä. Vanhemmat Matti ja Reeta Kujala.
XI. LAPSIA (syntyneet Kemijärven Ylikylässä):
- Johan Einari, tilallinen, s. 25.06.1907, k.
02.11.1986 KemijärvenYlikylässä.
- Väinö, s. 14.12.1908, k. 04.06.1953 Kemijärven
Ylikylässä.
- Saimi Susanna, s. 15.05.1910, k. 09.06.1911 Kemijärven
Ylikylässä.
- Matias Reino, s. 11.03.1912, k. 08.03.1913 Kemijärven
Ylikylässä.
- Helmi Maria, kodinhoitaja, s. 19.03.1913, k. 15.02.1961
Rovaniemellä Lapin lääninsairaalassa, taulu 11.
- Lauri Armas, maanviljelijä, s. 05.10.1914, k. 26.04.1997
Kemijärvellä taulu 12.
- Hilma Siveä, s. 18.11.1917, k.12.11.1934 Kemijärvellä.
Puoliso II Kemijärvellä 07.12.1920 Anna Eriika Maaninka,
synt. 20.01.1889 Kemijärvellä. Kuoli 20.11.1959 Kemijärven Ylikylässä.
Vanhemmat: Matti Henrik Juhonpoika Maaninka eli Jaakkola, synt.
02.04.1850 Kuusamossa ja Greta Susanna Eliaksentytär Jussila, synt.
01.02.1855 Kemijärvellä. Anna Eriikan 1. puoliso itsellinen Matias
Jalmari Hietala, s. 21.06.1887, vihitty 26.06.1910, kuollut
23.09.1918. Isä Aapu Kelloniemi.
XI. LAPSIA (syntyneet Kemijärven Ylikylässä):
- Pauli Verner, s. 26.10.1921. Jalkaväen koulutuskeskuksessa 13 Haapajärvellä 2.9.1941- ,
Jalkaväkirykmentti 33:ssa 5.2.1942-7.3.1943 ryhmän varajohtaja.
Osallistui jatkosodan aikana JR 33. 5 komppaniassa sissiprikaatin
tuhoamiseen Seesjärven länsipuolella 30.7.-19.8.1942, Krivin
puolustustaisteluun 25.9.-29.10.1942, ylennys korpraaliksi 1.10.1942, haavoittui
Krivillä 29.10.1942 ja oli taas rivissä 2.12.1942-12.1.1943, 6. divisioonan
Jääkäri komppaniassa ryhmänjohtajana Hiisjärven puolustustaistelussa
17.6.-7-12.1943, sekä Maaselässä 1.12.1942- 19.6.1944. 6. Divisioonalle
16.6. tuli käsky siirtyä Karjalan kannakselle. Osallistui siellä
Ihantalan ratkaisutaisteluun 27.6.-7.7.1944 ja Ihantalan
puolustustaisteluun 8.7.-4.9.1944. 6. divisioona siirtyi Kuhmon tienoille ja
15.9. alkoi Lapin sota, jossa Pauli Verner kaatui 13.10.1944
Rovaniemen Taipaleenkylän (nyk. Kivitaipale) eteläpuolella. Haudattu
Kemijärven sankarihautaan.
- Rauni Hellin, emäntä, s. 10.04.1923, taulu 22.
- Helvi Elviira, kodinhoitaja, s. 06.12.1924, taulu 23.
- Viola Eriika, lennätinvirkailija, s. 02.02.1929, taulu 24.
- Toimi Arvo Antero, talollinen, s. 15.09.1930.
XI. LAPSIA (vaimon 1. aviosta, syntyneet Kemijärvellä):
- Matias Akseli Hietala, s. 09.07.1915, k. 11.03.1916
Kemijärvellä.
- Atso Elmeri Hietala, s.10.02.1917, k. 28.10.1939
Kemijärvellä.
- Yrjö Armas Hietala, s. 27.04.1918, k. 01.01.1997
Kemijärvellä, puoliso 30.06.1942 Heli Kyyhkynen, s. 08.11.1921.
Lähteet:
- Pohjanmaan jalkaväkirykmentti ruodutusluettelo Kemin pitäjä (Kemi
Sockn), 1640, WA773.
- Rytkönen, Raili: Kemijärven historia 1. Kemijärvi.
- Väätti, Ilkka: Rovaniemi V taloja ja sukuja 1543-1720.
- Pauli Verner Kenttäkummun kantakortti, Kansallisarkisto.
Sivun alkuun
Copyright © Juha Sinivaara 2020-21
webmaster