Muokattu 12.11.2008

Johdanto

Tässä esityksessä on pyritty selvittämään Kemijärveläisen Simo Heikki Kenttäkummun jälkeläiset, ja hänen polveutumisensa Kemijärven ensimmäisestä asukkaasta Paavo Halosesta. Kirjallisuudessa on useita mainintoja kyseisistä Halosista. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kansanrunousarkistosta (SKS KRA) löytyneiden kansantarinoiden pohjalta olen valottanut sotapäällikön ja huomattavan Kemijärveläisen, Paavo Halosen, muuttoa Kemijärvelle ja hänen sotaretkiään. Lopuksi olen selvittänyt ko. aikakauden Venäjälle suuntautuneet sotaretket, jotka sopisivat Paavon sotaretkiin.

Suomen sukututkimusseuran historiakirja jäljennöksien (SSS) ja Suomen asutuksen yleisluettelon (SAY) mikrofilmejä käyttäen on esitetty yhtenäinen sukujohto Paavosta Kenttäkummun nykypolviin. Sukutaulut 1-8 perustuvat em. lähteisiin, taulu 9 Kemijärven srk:n 30.01.1990 antamaan virkatodistukseen sekä suvun perunkirjoituksien ja lainhuudatuksien kopioihin. Taulujen 10-29 tiedot on koonnut Viola Saarinen, etupäässä sukulaisilta saamistaan tiedoista. Tiedot on kerätty vuonna 1997.

Sukutaulujen lisäksi on Viola Saarisen kirjoituksia lapsuudestaan ja nuoruudestaan, joista Evakko ja Hillankukka osallistui Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ja Sota-arkiston järjestämään kirjoituskilpailuun vuonna 1994. Seuraavaksi on Pauli Kenttäkummun päiväkirja, jonka hän kirjoitti rintamalla vuonna 1944. Päiväkirjan kopio on talletettu Sota-arkistoon. Sitten on muistokirjoitus Pauli veljen kaaduttua Rovaniemen Taipaleenkylässä 1944.

Lahden Kiveriössä 3.5.2001 Juha Sinivaara

Sukunimien taustaa

Halonen nimen syntyyn on esitetty kahta selitystä. Karjalassa nimi on kehittynyt ortodoksisista ristimänimistä Fali, Faleska, Hali, Haleska (= venäjän Falalei, Fallalei < krei­kan Thalelaios). Nissilä on olettanut (1976), että Savon Halonen on karjalaista ainesta ja Jouko Vahtola (1980) pitää Kemijokilaakson Halosia savolaisina uudisasukkaina. Halosista on runsaasti mainintoja 1540-luvun verokirjoista lähtien. Toinen selitys löytyy germaanien Hal-kantaisesta nimipesueesta, joka on meillä mukautunut muotoihin Hali, Halo, Halikka, Halikko, Halia, Halle, Halli, Hallikka, Helle ja Hälikkä.

Kenttäkumpu. Sanoilla kenttä, kentta on murteissa merkityksiä, ”kova, hedelmätön, ruohoa kasvava maa”, ”keto”, ”tasanko”. Peräpohjolassa lisäksi erityisessä merkityksessä ”kalamiesten leiriytymispaikka” (kalakenttä), ”asemapaikka”. Tällaisen väliaikaisen kala- tai karjamajan paikalle perustettu talo sai nimekseen Kenttä, Kenttälä, Kenttämaa. Kenttäkumpu niminen talo Kemijärven Yläkylässä sijaitsee Kemijoen hieman kumpuisella rannalla, joten voimme olettaa senkin saaneen nimensä entisestä kalakentästä eli kalamajan paikasta.

Sivun alkuun


Copyright © Juha Sinivaara 2001