|
Muokattu 06.03.2014
|
Viipurissa oli keskiajalla kolme kivikirkkoa Kaupunginkirkko, Dominikkaaniluostarin ja Fransiskaaniluostarin kirkot.
Kaupunginkirkko: Neitsyt Marialle ja Pyhälle Olaville pyhitetty puukirkko paloi 1411. Jälleen 1477 kaupungin palossa tuhoutui seuraavakin kirkko, on epäselvää oliko se jo kivestä. Kuitenkin 1494 vihittiin kivikirkko käyttöön, jolloin se holvattiin kolmilaivaiseksi. Kirkko toimi vuodesta 1554 tuomiokirkkona.Vuoden 1710 venäläisvalloituksen jälkeen, ja koska kaupungin porvaristo ei halunnut piirityksessä raunioitunutta kirkkoa korjata, muutettiin se Neitsyt Marian syntymälle omistetuksi ortodoksikirkoksi. Kirkko vaurioitui jälleen vuoden 1738 tulipalossa, eikä ollut enää 1780-luvun jälkeen kirkollisessa käytössä. 1800-luvun alkupuolella kirkko otettiin venäläisen sotaväen varastoksi. Vuonna 1913 rakennus muutettiin ortodokiseksi sotilaskirkoksi ja vuoden 1918 valtauksen jälkeen kirkko vihittiin Mannerheimin läsnäollessa evankelis-luterilaiseksi varuskuntakirkoksi. Rakennus paloi talvisodan pommituksissa vuonna 1940, jonka jälkeen se seisoo raunioituneena (ent. Piispankadun ja ent. Vartiotorninkadun kulmatontilla).
Dominikaani veljesten eli mustainveljesten luostarikirkko: Luostari oli omistettu neitsyt Marian ja kaikkien pyhien enkelien kunniaksi. Kirkko, ilmeisesti puinen, mainitaan ensikerran 1403. Se tuhoutui myös 1477 tulipalossa. Kivikirkko valmistui 1481. Se oli 42 metriä pitkä ja 21 metriä leveä, ja puolitoista laivaiseksi holvattu Rauman fransiskaanikirkon tapaan. Uskonpuhdistuksen lakkautettua luostarin toiminnan rakennus toimi jauhomakasiinina, mutta palasi pian kirkolliseen käyttöön. 1600-luvulta lähtien kellotapulina käytettiin viereistä raatitornia. Tuomiokirkon vaurioiduttua 1710, kirkko ootti sen paikan kaupungin pääkirkkona. 1799 kirkko jäi suomalaisen seurakunnan käyttöön. Rakennusta muutettiin ja korjaittiin useita kertoja. Vuoden 1829-33 peruskojauksessa kirkon keskiaikainen ulkoasu hävisi lopullisesti. 1893 kirkko jäi maaseurakunnan kirkoksi. Kirkko paloi talvisodan pommituksissa 1940. Kesäkuuhun 1944 mennessä kirkko oli korjattu lähen valmiiksi. Neuvostoaikana rakennus muutettiin sähkötarviketehtaan käyttöön. Vuonna 1989 tehdas paloi ja sen jälkeen se on ollut ilman kattoa sään armoilla. Vyborgskaja ulitsa13 (ent. Luostarinkatu)
Fransiskaani luostarikirkko: Viipurin Fransiskaanikonventti mainitaan ensikerran 1403. Kivinen kirkko muurattiin 1440-luvun jälkipuoliskolla. Luostari hylättiin 1540-luvulla. Nykyään ei luostarista ole säilynyt mitään, mutta sen verran tiedetään, että se sijaitsi Karjaportinkadun, Harmaaveljestenkadun ja Pohjoisvallikadun rajoittamassa korttelissa. Progonnaja ulitsa 10 (ent. Karjaportinkatu)
Copyright © Juha Sinivaara 2003