Muokattu 06.03.2014

Uudenmaan muinaislinnat (7)

Tarinan mukaan kolme meren takaa tullutta mahtavaa viikinkiveljestä Helsing, Sibbe ja Borg saapuivat Uudenmaan rannikolle ja päättivät jäädä asumaan tänne, ja näin Uudenmaan ruotsalaisasutus olisi saanut alkunsa. Kukin veli rakensi tänne itselleen linnan. Veljeksistä Helsing asettui Helsingin Vartiokylään, Sibbe Sipoon Sibbesborgiin ja Borg Porvoon Linnamäelle. Samantapaisia kertomuksia kerrotaan kaikkialla maailmalla perustuen Raamatun tarinaan, jossa Nooan kolme poikaa asuttivat maan vedenpaisumuksen jälkeen.

Nuorimpien mahdollisten hiiliajoitusten, lähinnä 1300-luvulle ajoittuvien esinelöytöjen ja 1300-luvun lopulle osuvan seuraavan linnanperustamisperiodin takia linnan rakentaminen olisi voinut tapahtua kuningas Albrekt Mecklenburgilaisen hallituskaudella (1364-89). Saksasta Ruotsiin tullut kuningas jakoi keskieurooppalaiseen tapaan ylhäisaatelisille tukijoilleen läänityksiä, joita nämä saivat hallita ja verottaa mielensä mukaan. Lujittaakseen asemaansa levottomuuksien ja mutkikkaan valtataistelun leimaamana aikana monet lääninherrat perustivat pääosin puista rakennettuja pikkulinnoja. Tänä aikana Suomeen perustettiin Raaseporin, Korsholman (Crysseborgh), Kastelholman, Oulun, Euran Liinmaan (Vreghdenborg), Kokemäen Isoluodon (Åborgh) ja Uudenmaan Wartholman linna. Näistä oli 1400-luvulla käytössä vain Raasepori, Korsholma ja Kastelholma. Seuraava linnojen perustamiskausi oli vasta 1400-luvun lopulla, jolloin rakennettiin Olavinlinna, Viipurin kaupunginmuuri, mahdollisesti Karjaan Grabbacka, Halikon Vuorentaan, Paraisten Kuitian ja Sundholmin kartanolinnat.

Vartiokylän linnan mahdollinen rakennuttaja on tähän aikaan Ruotsin valtakunnan mahtavimmaksi noussut mies, drotsi Bo Jonsson Grip, joka hallitsi panttina koko Suomea, myös Porvoon voutikuntaa, 1300-luvun jälkipuolella. Toinen todennäköinen rakennuttaja on Turun linnan vouti ja Bo Jonssonin kuoltua 1386 Suomen laamaniksi nimitetty Jacob Abrahamsson Djäkn, joka sai Albrekt-kuninkaan 1387 antamalla kuninkaallisella oikeudella hallita Turun, Satakunnan ja Porvoon voutikuntia ja rakentaa linnakkeita ja linnoituksia hallitsemilleen alueille.

Vartiokylän linnan tapauksessa on tuskin kysymys kaksi kertaa keskiaikaisissa lähteissä 1395 mainittu Uudellamaalla sijaitseva uusi linna Wartholm ja sen voutikunta. Wartholmia ei ole voitu paikallistaa tarkemmin kuin Itä-Uudellemaalle. Vartiokylän löytöjen vaatimattomuus ja sijainti aivan voutikunnan, jos kyseessä on Wartholmin/Porvoon voutikunta, länsireunassa puhuu asiaa vastaan. Porvoon voutikunta mainitaan ensimmäisen kerran 1387.

Wartholm on viime aikoina liitetty Porvoon Husholmiin ja Sipoon Sibbesborgiin, jotka molemmat on nykyisin ajoitettu esinelöytöjen ja dendrokronologiatutkimusten perusteella 1300-luvun lopun lyhyeen linnanrakentamisvaiheeseen. Molemmat ovat vedenalaisin paaluvarustuksin varustettuja saarilinnoja, joissa on vallihautoja ja muurattuja rakennuksia. Tällaiset luonnontopografiaa hyödyntävät linnat ajoitetaan Ruotsissa 1200-luvun puolivälin ja 1400-luvun alun väliseen aikaan. Uusimmat linnatutkimukset osoittavat että aikaisemmin ajoitusperusteena käytetty varustusten kehitysaste on harhaanjohtava. Useat alkukantaisen rakenteensa perusteella aiemmin varhaiskeskiaikaisina pidetyt pienet maavallilinnat ovat saaneet alkunsa vasta 1300-luvun lopussa ja olleet käytössä harmaakivilinnojen kanssa samanaikaisesti. Näiden linnojen ulkomuotoon ovat vaikuttaneet linnarakennustekniikan kehityksen ohella merkittävästi myös maaston tarjoamat rakennusmahdollisuudet sekä rakentajan päämäärät ja varallisuus.

Porvoon Linnamäkeä ei voida myöskään sulkea kokonaan pois ajateltaessa, mikä linna Wartholm on ollut. Linnamäki on voitu rakentaa 1200-luvun puolivälissä tai lopussa tai 1300-luvulla, jolloin se on voinut toimia Albrekt Mecklenburgilaisen saksalaishenkisen hallinnon keskuspaikkana Wartholmin/Porvoon voutikunnassa. Tällöin Sibbesborg, ja mahdollisesti Vartiokylä, ovat toimineet paikallisemmalla tasolla alueen länsipäässä ja Porvoon Husholmen itäpäässä 1300-luvun lopulla. Teoriaa vastaan puhuu Vartiokylän muinaislinnamainen rakenne ja Vartiokylän ja Sibbesborgin vierekkäinen sijainti.

Kuningas Eerik Pommerilainen ja kuningatar Margareeta syrjäyttivät 1389 vihatun Albrekt-kuninkaan ja voittivat lopulta myös taistelun tämän kannattajia vastaan. Vuonna 1398 he antoivat käskyn purkaa Albrektin maahantulon jälkeen rakennetut linnat ja linnoitukset, ”Itämaan puulinnat”. Useimmat pikkulinnat katoavat lähteistä tämän jälkeen, vain kymmenkunta vuotta rakentamisensa jälkeen. Kenties myös Vartiokylän linna hajotettiin ja hylättiin tällöin.


Helsinki

Vartiokylän linnavuori
Keskiaika (1300-luku)
Pk. 2034 09 Vuosaari, x = 6679301, y = 2562270, z = 30,28
Sijaitsee Vartiokylänlahden pohjukassa jyrkkärinteisellä kalliolla. Linnavuorta kiertää kylmämuurattu kivinen vallitus, josta osia säilynyt. Toiminut lienee pakolinnana.
Koekaiv. 1973.
Kaiv. 2002.
Löydöt: KM 33374:1-1141.
(Kartta)
Katso tarkemmin karttapaikan kartasta
Vartiokylän linnavuori (Helsingin kaupungin museo)
Eeva-Liisa Schulz: Helsingin Vartiokylän linnavuori (Museovirasto)

Karjaa

Bocklint
Linnavuori, rautakausi
Pk 2014 07, x = 6659593, y = 2481731, z =
Blocklintin linnavuori sijaitsee Läppträsketin kaakkoisrannalla pienellä mäellä. Kohdetta ei ole tarkrmmin tutkittu, mutta sijaintinsa ja muotonsa vuoksi sopii hyvin muinaislinnaksi. Etelä- ja kaakkoispuolella on suurista kivistä ja lohkareista tehty 56 m pitkä ja n. 3 m leveä valli. Vallin koillispäässä mahdollinen n. 2 m leveä porttiaukko.
Katso tarkemmin karttapaikan kartasta

Haveråkersberget
Linnavuori, rautakautinen ja/tai keskiaikainen

Junkarsborg
Keskiaikainen linnoitus
Pk 2014 09 Särkiä, x = 6671316, y = 2488289
Sijaitsi alunperin Päsarträsketin järven Svartån niemessä. Nykyään linnoitys on jäänyt keskelle Mustionjokea. Linna neliönmuotoinen maavallein muodostettu keskuslinna ja vallihaudalla mantereesta erotettu esilinna. Rakennusvaihe on kaivaustulosten perusteella ajoitettu 1100 ja 1200-lukujen vaihteeseen. Ensimmäinen linna on tuhoutunut tulipalossa ja toinen linna on ajoitettu rahalöytöjen perusteella 1300-luvun loppupuolelle. Linna mainitaa vuonna 1395 Bo Joninpoika Gripin perillisten panttiläänien joukossa. Linnaa on pidetty Raaseporin linnan edeltäjänä. Linna sijaitsi keskiaikaisen Rasa boolin eli verokunnan alueella (Raseborg / Rasan linna). Raaseporin rakentamisen jälkeen linnoitusr menetti merkityksensä ja nimikin siirtyi uudelle linnalle. Linnan itäpuolelta tunnetaan tiilentekopaikka ja vanhankansan mukaan linnan liepeillä oli myös kalkkiuuni ja paja.
Kaivaukset: Aspelin 1891, Hackman 1892, Voionmaa 1937, 1951, 1952.
Löydöt: KM 2860
Mj.rek. 220 01 0088
Katso tarkemmin karttapaikan kartasta

Sutarkulla
Linnamäki, keskiaikainen
Sijaitsee kolmelta sivultaan jyrkällä mäellä. Mäen eteläreunaa kiertää leveä maa-aineesta ja kivestä tehty valli, jonka eteläpuolella reunoiltaan jyrkäsi viistetty terassi, ehkä esilinna. Rakenteen perusteella keskiaikainen.

Karjalohja

Pöykärin Linnamäki
Linnavuori, rautakautinen ja/tai keskiaikainen
Pk 2014 09, x = 6676989, y = 2485596, z =
Linnamäki sijaitsee Hauraveden soistuneen lahden rannalla. Linnan loiva pohjoissivu on varustettu kivimuurilla. Muut sivut ovat hyvin jyrkkiä. Linnavuorta ei ole tutkittu.
Katso tarkemmin karttapaikan kartasta

Uusipöyli
Linnavuori, rautakautinen ja/tai keskiaikainen
Pk 2014 09, x = 6677862, y = 2486972, z =
Katso tarkemmin karttapaikan kartasta

Porvoo

Isolinnamäki
Muinaislinna
Pk 3021 02 Porvoo, x = 6699506, y = 3425848, z =
Pohjakaavaltaan nelikulmaiseksi leikattu harjumuodostelma. Isolinnamäellä näkyvät rakennejäänteet ovat keskiajalta, jolloin mäki varustettiin vallein ja puusta tehdyin paalutuksin. Vallit kuivahautoineen ovat helposti nähtävissä, puurakenteet lahonneet jäljettömiin. Uusimpien tutkimusten mukaan linnamäellä on ollut kaksi käyttövaihetta. Ensimmäinen 800-luvulla ja toinen 1300-luvulta kuningas Albreckt Mecklenburgilaisen aikana. Linnan perustajana pidetään Jakob Abrahaminpoika Djäkeniä, joka nimitettiin Suomen laamanniksi 1386. Linna mainitaan historiallisissa lähteissä 1387. Vuonna 1396Albrectin rakennuttamat linnat määrättiin purettavaksi. Tällöin myös Porvoon linna Wartholm hylättiin.Porvoon vanhan pappilan takana on pysäköintipaikka ja opasteet alueelle.
Kaiv.: Aspelin 1886, Rinne 1907-8, Edgren 1971.
Löydöt: KM 2480, 5212, Porvoon museo.
Mj.rek. 612 01 0025
Katso tarkemmin karttapaikan kartasta

Husholmen
Linnanpaikka, keskiaika (1300-luku)
Pk. 3021 05 Ebbo, x = 6699612, y = 3437197, z = 12
Husholmen sijaitsee Pernajanlhden länsirannalla. Tutkimuksissa on löydetty kahden rakennuksen perustat mäen laelta ja linnan alemmalta tasanteelta yhden sekä niemen ympäriltä paaluvarustuksia.
Koekaiv. 1947, 1956.
Kaiv. 1995, 1996.
Löydöt: KM 96013
Katso tarkemmin karttapaikan kartasta

Sipoo

Sibbesborg
Linnavuori, keskiaika
Pk. 2043 10 Hangelby, x = 6687487, y = 2573147; z =
Kallioinen niemeke, joka on erotettu ympäristöstään kahdella vallihaudalla.Keskiaikaisesta linnoituksesta on näkyvissä linnakallio sekä sen pohjois- ja luoteispuolen kiertävät kaksi vallihautaa ja maavallia. Veteen n. 30-40 m päähän kalliosta tehty paaluvarustus esti laivoja rantautumasta linnavuorelle. Linna oli rakennettu kivestä ja tiilestä, josta ei ole jäljellä kuin maan peittämä perustus. Aiemman käsityksen mukaan linnan ovat perustaneet tanskalaiset ristiretkeläiset 1100- tai 1200- luvulla. Tuoreimmam tutkimuksen mukaan Sibbesborg olisi rakennettu osaksi kuningas Albreckt Mecklenburgilaisen linnaläänijärjestelmää 1300-luvun lopulla.
Kaivaus: Rinne 1909.
Löydöt: KM 5454.
Mj.rek. 753 01 0020
Katso tarkemmin karttapaikan kartasta

Siuntio

Skällberget
Linnavuori, rautakausi tai varhaiskeskiaika
Pk 2032 03, x = 6672647, y = 2503424, z =
Skälberget sijaitsee Siuntion kirkon ja Tjusterbyn kartanon välissä. Linnavuoren pohjois- ja itäreunat ovat jyrkät. Etelässä on kaksi itä-länsi-suuntaista vallia. Ne on tehty kallion kapeimmalle kohdalle. Vallit on suurehkoista kivistä ja maaaineksesta tehtyjä. Linnavuoren laki on pieni ja puolet Skälbergetin mäestä. Kohde on muuten tutkimaton, mutta ajoitettu rautakauden lopulle.
Katso tarkemmin karttapaikan kartasta

Tammisaari

Bonäsholmen
Linnavuori, rautakautinen ja/tai keskiaikainen
Pk 2014 02, x = 6662811, y = 2464656, z =
Katso tarkemmin karttapaikan kartasta



Copyright © Juha Sinivaara 2006

webmaster