¹

Suku on lähtöisin Ruotsin Ångermanlannista, siitä johtuu suvun kantaisän nimi Ångerman, myös hänen lisänimensä Sursill lienee ollut kotiseudun perintöä. Ångermanlantilaisia näet yleisesti kutsuttiin Sursill - pilkkanimellä, koska he olivat muualla ravintona väheksytyn happamen silakan (nykyisen Surströmmin) pääasiallisia tuottajia.  

TAULU 1

Erik Ångerman, lisänimeltään Sursill, oli mahtava talonpoika, joka asui Uumajan pitäjän Tegin kylässä todennäköisesti jo ennen vuotta 1539, mutta varmasti viimeistään siitä vuodesta lähtien. Hän oli varakas talollinen ja lautamies. Kuollut ilmeisesti iäkkäänä 1550 - luvun alussa. - Puolison nimi oli Dordi, Erik Ångermanilla oli monta lasta, joista 4 muutti Suomeen. Sursill - suvun jäsenistä ensimmäisenä Suomeen muuttanut Catharina Sursill otti luokseen myös Östenin lapsia.

Lapsia:

1. Catharina Sursill, oli tässä mainituista sisaruksista ensimmäinen, joka tuli Uumajasta Pohjanmaalle. Palveli jonkin aikaa emäntäpiikana vouti Hans Fordellia Pietarsaaren pitäjässä. - Puoliso Henrik Nilsinpoika (Henricus Nikolai) syntynyt Uudellamaalla. Pietarsaaren pitäjän kirkkoherra jo 1543. Westzynthius - suvun kantaisä. Kuollut ennen heinäkuuta 1569.
2. Magdalena Sursill. (taulu 2.)
3. Östen Sursill, taulu 2.
4. Carl Sursill. Saapui sisarensa Catharinan kutsumana Ruotsin Länsi - Pohjasta Pietarsaareen ja pääsi sisarensa toimesta Turun katedraalikouluun. Kokkolan kirkkoherra 1582, sai täydet kirkkoherran oikeudet 1593 ja allekirjoitti Upsalan kokouksen päätöksen samana vuonna. Elossa vielä 1618. - Puoliso Anna, kotoisin Tukholmasta.
5. Margaretha Sursill. Saapui Uumajasta Suomeen veljensä Carlin luo Kokkolaan - Puoliso I Paul eli Påval Petterinpoika, tuomarin sijainen Pohjanmaalla 1563. - Puoliso II Thomas Jöraninpoika. Pohjanmaan vouti 1585, asui Mustasaaressa ja eli vielä 1610.

TAULU 2

Östen Erikinpoika, talollinen Uumajan pitäjän Vestertegin kylässän. 1553 - 1580. Valtiopäivämies 1571 . Saapui sisarensa Catharinan kutsumana Uumajasta Suomeen. - Puoliso Magdalena (Malin). - Östenillä oli seitsemän tytärtä, joiden mukaan Genealogia Sursillianaa on kutsuttu myös seitsemän Sursill - sisaruksen sukuluetteloksi. ¹. (On esitetty että Östen ei olisikaan ollut Erik Ångermannin poika vaan vävy ja Östenin puoliso olisi Eriki Ångermanin tytär Magdalena ^{2,3, 4}) ^. - 2. Magdalenan 2. puoliso Erik Johaninpoika Tenalensis. Pietarsaaren kirkkoherra 1569. Kuoli kaiketi Pietarsaaressa 24.5.1600, haudattu sinne.

Lapsia:

1. Anna. - Puoliso 1. Johan, sukunimeltään mahdollisesti Frese. Laihian kappalainen. - 2. Jakob Eskilinpoika (Jacobus Eschilli). Laihian kirkkoherra 1580. K. ilmeisesti Laihialla 1611.
2. Catharina Sursill, taulu 3.
3. Christina Sursill, k. ilmeisesti Iissä noin 1632. - Puoliso Johan Limingus, mahdollisesti myös Corvinus. Iin kirkkoherra 1620. K. kaiketi Iissä 1634. Isä Limingan kirkkoherra Henrik Lithovius. Katso Lithovius suku, taulu 2
4. Margareta Sursill. - Puoliso Anders Tysk, kuningas Kaarle IX:n räätäli, joka asui Vaasassa.
5. Brita Sursill, eli Isossakyrössä leskenä vielä 1629. - Puoliso Peter Gumse, alkuaan todennäköisesti Geet. Isonkyrön Gumsilan eli Komsilan talon omistaja 1588. Isonkyrön nimismies 1589. Varusti ratsumiehiä Ruotsi - Suomen armeijaan, ja palveli itsekin ratsumiehenä. Ajautui täten huovien puolelle nuijasodassa, jonka loppuvaiheessa siirtyi Puolaan. Eli siellä lopun elämäänsä. Isä kaikesta päätellen Isonkyrön kirkkoherra Jakob Geet.
6. Barbro Sursill. - Puoliso N.N. porvari Tukholmassa.
7. Magdalena Sursill, eli Kalajoella "vanhana ja voimattomana" vielä maaliskuussa 1650. - Puoliso Petter Arctophilacius, alkuaan Pekka eli Pietari Matinmikko eli Mattila, kotoisin Lohtajalta. Kalajoen kappalainen, kirkkoherra 1612. Valtiopäivämies. K. ilmeisesti Kalajoella kesällä 1647, haudattu sinne. Isä Lohtajan nimismies, talollinen ja maakauppias Mikko Matinmikko eli Mattila.

TAULU 3

Catharina Östenintytär Sursill, oli elossa vielä 1614. - Puoliso 1. Lauri - niminen talollinen, jonka asuinpaikka ilmeisesti Saloinen. Katso Sinius suku, taulu 1. - 2. Mathias Erikinpoika, joka oli luultavasti lähtöisin Uumajasta. Vouti, ehkä myös talollinen Saloisissa. - 3. nimeltään tuntemattoman leski Henrik Lithovius, Limingan kirkkoherra, katso Lithovius suku, taulu 1.

Lähteet:

1. Kojonen Eero (toim.), Sursillin suku, Tapiola 1971.
2. Tapio Vähäkangas, Lohtajan Granbergien esivanhemmat, Genos 69(1998), s. 78-84, 98-99
3. Arvi Ilmoniemi, Sinius-suvun alkuperästä ja vähän muitakin Sursilliana-tutkimuksia, Genos33(1962), s. 18-24.
4. Tiedonantoja - Meddelanden - Sursillien suku. Genos 13(1942), s.123-124.

1. Arvi Ilmoniemi, Östen Sursillin avioton (?) poika ja hänen jälkeläistensä sukulaisuussuhteita, Genos 21(1950), s. 2-6.
2. Genealogia Sursilliana rediviva Valtiot. maist. Georg Luther, Helsinki, Genos 42(1971), s. 33-35.