Etusivulle  
Muokattu 15.12.2019

Lydekenpoikien suku

Tämän ns. Lydekenpoikien suvun vaakunassa oli enkeli punaisella pohjalla musta kotkanpää päänään.2 Suvun kantaisästä tiedot vaihtelevat. Erään lähteen mukaan hän olisi ollut Lyder de Kyren, ja toisessa häntä nimitetään Lydeke Olofinpojaksi. Hänen poikiensa sanotaan olleen kotoisin Münsterista (Westfalenista).1 Klas Lydekenpojan (taulu 2) viisi tytärtä tulivat Suomen huomattavampien keskiaikaisten aatelissukujen - Flemingien, Bitzien, Kurkien, Hornien ym. kantaäideiksi.

TAULU 1

Lydeke Olofinpoika, kotoisin Saksasta.

Pojat:

  1. Klas Lydekenpoika, taulu 2.
  2. Benkt LydekenpoikaBenkt Lydekeson 1425 21/6, asemies; asui Pirkkalan Benktilässä 1; tuomari Sauvossa 1410 22; kihlakunnantuomari 1411, 1434 7; vouti Hämeenlinnassa 1416-36 ja vielä uudelleen 1443-1444 ja linnanherra 1437-1439 8, 29; kuului Naantalin luostarin perustajiin; Turun maaoikeuden jäsen 1434, 1438 9; kihlakunnan tuomari Ylä-Satakunnassa 1442-1453 10; otti osaa valtaneuvosten kokoukseen Söderköpingissä 5.10.1436 11 ja Telgessä 1438 23; lahjoitti Turun tuomiokirkon Pyhän ruumiin kuorelle Haatilan tilan Nousiaisista sekä tontin Turun kaupungista kivikellareineen, 100 markkaa rahaa ja hopeoidun torven, samoin Pyhien Kolmen Kuninkaan alttarille kaksi myllyä Kokkalasta kalastusoikeuksineen 1; 1460 lahjoitti Pyhän ruumiin kuorelle, johon hänen veljenpoikansa Henrik Klasinpoika ja Arvid Klasinpoika, oli haudattu, Kuljun tilan Pirkkalasta, jonka hän testamentissaan lupasi heille, jos he jäisivät hänen jälkeensä 12; kuoli n. 1460. - Puoliso Valborg Jönsintytär, oli elossa 1442, jolloin hän miehensä kanssa lahjoitti perintöosansa Lemun Pennisen tilasta Naantalin luostarille; oli todennäköisesti Elin Jönsintyttären sisar, joka avioitui 1451 asemies Olof Svärdin kanssa, ja joka lahjoitti toisen puolen Pennisistä luostarille.1

TAULU 2

Klas Lydekenpoika DjäknKlas Lydiksson (Djäkn), ritari 13; omisti ainakin Nousiaisten Nyynäisen, Vanajan Harvialan, Tyrvännön Suontaan, Mynämäen (Mietoisten kappeli) Kaskisen, Pöytyän Ylänteen ja Maskun Kankaisen, sekä Euran Lähteenojan; tuomari Hämeessä 1383-1392 Katso tarkemmin viite 24 ja myöhemmin Varsinais-Suomessa (ainakin vuodesta 1405), ja Pohjois-Suomessa 1407 14 ja Maskussa 1407 25-1434 1; Turun maaoikeuden jäsen 15; Turun vouti 1411-1420 16; Turun linnanpäällikkönä 1416-1434 17, pyrki tällöin rakentamaan rauhanomaisia suhteita balttilaisiin kauppakeskuksiin, kuten Tallinnaan, silloinkin kun Hansa oli sodassa Ruotsin kanssa, seurauksena tästä Turku suuresti vaurastui keskellä yleistä rauhattomuutta 3; perusti Turun tuomiokirkkoon kolme viikottaista messua ja lahjoitti tätä varten kirkolle kaupunkitalon ja tilan Turusta, sekä Huukaisen Lemusta ja 100 englannin nobleria;1 Klasin sukunimi (Djäkn = teini) viittaa siihen, että hän olisi käynyt Turun koulua, tästä johtuen hänellä oli suomalaiselle rälssille vielä harvinainen luku-, lasku- ja kirjoitustaito, mistä saattaa johtua hänen nousunsa merkittävään asemaan 6; (oli? se "Elinan surma"-runon ylimys, joka mustasukkaisuudessaan poltti Elina-vaimonsa ja vastasyntyneen poikansa, tätä rikosta ei ole kuitenkaan voitu osoittaa hänen tekemäkseen3. 28, runohan mainitsee surmatyön tekijäksi Klausin tyttärenpojan Klaus Kurjen ja onhan sekin mahdollisuus että balladi kuvaa ollenkaan historiallista tapahtumaa 28, Yrjö Punkari on pohtinut runon todenperäisyyttä, ); kuoli n. 1437. - (1. puoliso? Elina Mynämäen Orkovakkisista)  2. puoliso Kristina Jönsintytär, joka eli 1435. (Garp, Laitilan Storgård).1

Lapset:

  1. (1. poika, joka menehtyi äitinsä kanssa.)1
  2. 2. Henrik KlasinpoikaHenric Klasson(Djäkn), Mietoisten Kaskisen herra, sai 20.10.1435 isältään perimälleen Ylänteen osalle rälssioikeudet 29; ilmeisesti se Turun hiippakuntalainen Henricus Nicolai, joka 1427 tuli Pariisin yliopistossa baccalaurukseksi ja 1428 maisteriksi; Ala-Satakunnan tuomari 1441-1447 18; Pohjois-Suomen laamanni 1448-1458 19; ritari luultavasti 1441 20; valtaneuvos ainakin vuodesta 1450; Turun linnan päällikkönä isänsä jälkeen 1435-1436 25; viimeksimainittuna vuonna marski Kaarle Knuutinpoika pakotti Henrikin, kuten muutkin Unionia kannattaneet linnanpäälliköt, luovuttamaan linnan takaisin; maaoikeuden jäsen Turussa 1446 21; osallistui Kaarle Knuutinpojan lähettämänä rauhanneuvotteluihin Novgorodissa 1452 tai 1453;3 määräsi Liettisten saaren kolmessa testamentissaan 1449, 1452 ja 1453 Naantalin luostarille kahdesta ikuisesta messusta joka viikko pidettäväksi Turun tuomiokirkon Pyhien Kolmen Kuninkaan kuoressa 1, 26; 1457 maanpaossa oleva kuningas ehdotti Henrikiä yhdeksi niistä herroista, joiden tuli olla sovintotuomarina hänen ja valtaneuvoston välillä;3 mainitaan vainajana 1459 27, haudattu Turun tuomiokirkon Pyhien miesten kuoriin.  - Puoliso ainakin 1438 lähtien Lucia Olofintytär Skelge, vanhemmat Olof Skelge ja Kristina Rötkerintytär (Djäkn, Ingenpoikien suku, taulu 2); olivat lapsettomia; puolisot tekivät suuria lahjoituksia erityisesti Turun tuomiokirkolle ja Naantalin luostarille, jälkimmäiselle he lahjoittivat mm. 10.5.1442 Raisiosta Ailoisten tilan, jonne luostari sitten siirrettiin;3 1448 he lahjoittivat Maskun Ajoisenpään kylän Isontalon Turun tuomiokirkon Pyhien Kolmen Kuninkaan alttarille, joka sai samalla kantakarjaksi 2 härkää, 5 lehmää ja 10 lammasta;4 1449 ja 1451 testamenteissaan Lucia määräsi Nousiaisten kirkon Neitsyt Maarian alttarille parhaan kappansa huppuineen; 1459 Henrik oli ajattanut Nousiaisten Pyhän Henrikin kirkon aittaan 288 pannia rukiita, jotka hänen isänsä Klas oli aikoinaan jäänyt velkaa kirkolle;5 Lucia lahjoitti 1466 Naantalin luostarille, puolisonsa viimeisen toiveen mukaan, tämän sielun autuudeksi, pappismunkin ja tämän ylläpidoksi, huomenlahjansa, Mynämäen Lepistöojan; Lucia lahjoitti vielä 1485 luostarille Mynämäen Tursanperän ja Nousiaisen Toroisen tilat, joilla tuli kustantaa ikuinen messu, "ensimmäinen messu", joka pidettiin klo. viisi aamulla; Lucia eli luostarin muurien sisällä viimeiset aikansa, täällä häntä kutsuttiin ” moder fru Lucia”; kuollut ennen 28.2.1498. 1 Avioliitto oli lapseton.
  3. 2. Tomas Klasinpoika, Pöytyän Ylänteen herra; opiskeli Leipzigin yliopistossa; kuollut ennen 1452.1
  4. 2 Arvid Klasinpoika, ritari, Kaarle Knuutinpojan kruunajaisissa 1448 29, ja valtaneuvos, 1439 niiden 48 toisen suomalaisen uskotun aatelismiehen kanssa kirjoitti Tallinnan raadille, häväistyksen johdosta, joka Tallinnassa koski Donhoff Kallea ja hänen vaimoaan; oli ehkä se "Arvidus de Finlandia", joka 1444 kirjoittautui Erfurtin yliopistoon 31; sanotaan Pietari Brahen sukukirjassa, olleen raudoissa isänsä takia ja joka oli saapuvilla Arbogan kokouksessa 1450; teki testamenttinsa 4.3.1459 Kyrön pitäjässä, ja testamenttasi Turun tuomiokirkon Pyhien Kolmen Kuninkaan alttarille tilansa Euran Sarkkisen ja Vehmaan Perkiön; kuoli pian tämän jälkeen ja haudattiin 1459 tai 1460 Turun tuomiokirkon Pyhän ruumiin kuoriin. - Puoliso Ingeborg Arendintytär, joka eli 1459, vanhemmat Arend Benktinpoika (Ulv) ja Birgitta Bengtintytär (Natt och Dag).30

  5. 2 Marta Klasintytär, taulu 3
  6. 2 Birgitta Klasintytär, omisti Harvialan Vånän; elossa 1473, mutta oli ilmeisesti kuolleena 2.3.1481. - Puoliso 12.6.1418 Nousiaisten Nynäsistä ritari Henrik Svärd, kuollut n.1440.(Katso Kurki - Svärd-suku, taulu 3)1
  7. 2 Katarina Klasintytär, kuollut ennen 1480. - Puoliso luultavsti jo ennen 1425 Jeppe (Jakob) Kurki, mainitaan Katarinan veljen Henrik Klasinpojan testamentissa; vanhemmat N.N. ja Herman Svärdin tytär. (Katso Kurki - Svärd-suku, taulu 2)28
  8. 2 Anna Klasintytär, Nousiaisten Nynäsissä. - Puoliso Henrik Bitz, Halikon tuomari, Turun linnan päällikkö, Etelä-Suomen laamanni, ritari 1441 ja kuului myös valtaneuvostoon, kuoli 1458; tämän avioliiton kautta tuli Nyynäisistä Bitz-suvun pääkartano.1
  9. 2 N. N. Klasintytär, taulu 4.
  10. 2 Tytär, hukkunut Akkasjokeen.1
  11. 2 Tytär, kuollut naimattomana.1

TAULU 3

Marta Klasintytär. Peri isältään Euran Lähteenojan. - 1. puoliso Jöns Olofinpoika Tavast (Katso Tavast-suku, taulu 2); kuollut ennen 1439.1   - 2. puoliso rälssimies ja "merirosvo" Dönhof Kalle Virosta panttasi Lähteenojan Turun tuomiokirkolle, tila palautui myöhemmin takaisin suvulle. 32

TAULU 4

N.N. Klasintytär, Maskun Kankaisissa. - Puoliso asemies Henrik Olofinpoika Horn (Katso Horn-suku, taulu 2); aateloitu 1407.1

Lähteet:

  1. Frälsesläkter i Finland intill Stora ofreden, Jully Ramsay, Helsingfors 1909, s. 28, 85-86, 244, 460.
  2. Biografinen nimikirja, toim. Suomen Historiallinen seura, Helsinki 1879, s. 145.
  3. Suomen elämäkerrasto, Heikinheimo, Porvoo 1955, s. 143.
  4. Maskun historia, Aulis Oja, Masku 1966, s. 61.
  5. Nousiaisten historia I, Aulis Oja, 1977, s. 122-123.
  6. Suomen historian pikkujättiläinen, Porvoo 1987, s. 91.
  7. REA 329, 449
  8. REA 470, 478
  9. REA 449, 470
  10. REA 508, 554, 562
  11. DF/FMU 2188, REA 461
  12. REA 592, DF/FMU 3134
  13. REA 352
  14. REA 316
  15. REA 352
  16. REA 328, 343, 387
  17. DF/FMU 1482, 1651, 1697, 1780, 1840, 1843, 1852, 1870, 1901, 1910, 1916, 1927, 1937, 1941, 1945, 1977, 2005, 2105, 2106, REA 388, 405, 428, 434, 440, 442, 447-9
  18. REA 525, 534, DF/FMU 2430, 2379, 2450, 2714
  19. REA 545, 549, 553, 562, 566, 571, 584 DF/FMU 2786, 2895
  20. REA 501
  21. REA 529
  22. DF/FMU 1330
  23. DF/FMU 2262
  24. DF/FMU 913, 929, 994, REA 269, Anthoni Eric: Lydekessönernas Djäkneätt. Suomen sukututkimusseuran vuosik. XXXII, Helsinki: 1948, ss 37-49 ja Äldre svenska frälsesläkter, Häfte 2, Stockholm 1965, ss.126-131. Anthonin mielestä tuomari Klaus Djäkn, joka esiintyy tuomarina Hämeessä 1383-1390 ja mainitaan Tenholassa Läntisellä Uudellamaalla 1395 ja 1405, sekä Klaus Lydekenpoika Djäkn ovat eri henkilöt, mutta jättää ilmaan senkin mahdollisuuden että he olisivat yksi ja sama henkilö. Tapio Vähäkangas, Lisäyksiä Lydekenpoikien sukuun, Genos 2/2007 perustelee miksi Hämeen tuomari Klas on eri henkilö kuin kyseinen Klas Lydekenpoika.
  25. DF/FMU 2190
  26. DF/FMU 2817-8, 2908, 2918
  27. DF/FMU 3093
  28. Tapio Vähäkangas, Jeppe Kurjen esivanhemmat ja jälkeläiset (Suomen Sukututkimusseuran Vuosikirja 44.)
  29. Tapio Vähäkangas, Lisäyksiä Lydekenpoikien sukuun, Genos 2/2007.
  30. Eric Anthoni, Djäkn, Lydekasönernas ätt, Äldre svenska frälsesläkter, Häfte 2, Stockholm 1965, ss.126-131.
  31. Tapio Vähäkangas, Lisäyksiä Lydekenpoikien sukuun, Genos 2/2007 pitään todennäköisemmin että, Erfurtin Arvidus olisi ollut Arvidus Jacobi (Garp).
  32. Koskinen Ulla, Nissilä Virpi: Lisätietoja Euran Lähteenojan ja Souppaan sukupiiristä 1400-1600-luvuilla. Genos 2019 s. 194-215.


Copyright © Juha Sinivaara 2001-2019

webmaster