|
Muokattu 16.03.2023
|
Nykyisen Sastamalan ent. Suodenniemen,
Koivuniemen kylän
arvellaan saaneen nimensä koivikkoisesta, alavasta ja savikkoisesta
rantatasanteesta, jolle se on muodostunut
Koivuniemen kylän alueella on ollut asutustoimintaa jo kivikauden
aikana. Kylä on yksi Suodenniemen seitsemästä myöhäiskeskiaikaisesta
kylästä eli se lienee perustettu 1300–1500-lukujen välisenä aikana.
Koivuniemen kylässä oli
vuosina 1540-1559
neljä taloa, ne
olivat Husari, Huona, Heikkilä eli Pukka ja Noukka. samoin vuonna 1571,
jolloin kannettiin ns. hopeavero
Älvsborgin
lunnaiksi. Myöhemmin taloluku vakiintui kolmeksi Huonan hävitessä.
Noukan asujana oli vuosina
1540-1548
Juho (Jöns) Noukka. Hänet mainitaan maakirjoissa vuosina 1540-1542
(Jöns ?) ja Jöns Noukan nimellä 1544, 1546, 1552-1556, 1559, 1562,
1564-1571 sekä
kymmenysluetteloissa 1558, 1561 ja 1564-69. Veroa hän maksoi 1540: ½
äyriä, 1544: 1½. Karjaa Juholla oli 1540: 1 hevonen, 2 lehmää, 1 nuorta
karjaa, 4 lammasta, 5 nautayksikköä. Kymmenysveroluettelossa 1558 ohra
1/6, 1559 ruis 1/6 ja ohra 1/6 pannia. Lehmänvoivero 1558: 5½ naulaa.9, 12
Käräjillä Juho Noukka nähtiin sekä kantajana ja vastaajana: Vuonna 1554
kevätkäräjillä sakotettiin Heinoon Mikko Harraa lyönnistä, josta Juho
oli saanut verihaavan tai mustelman. Kevätkäräjillä 1558 Juho Noukka
oli kyytivuoron laiminlyönnistä, kesäkäräjillä 1558 Tuomas Huona
Koivuniemeltä poltti pilalle Juho Noukan kattilan, kesäkäräjillä 1560
käsiteltiin Juhon vastuupakoilua ja Koivuniemen Juhoa Tuomas Huonan
lyömisestä, syyskäräjillä 1563 käsiteltiin taas Juhon kyytivuoron
laiminlyöntiä, ja talvikäräjillä 1564 Tuomas Huonaa Juhon lyömisestä,
josta niin ikään oli tullut mustelma tai verihaava, syyskäräjillä 1566
Esko Juhonpoika Koivuniemen Heikkilästä sai 40 markan sakon, koska oli
vallannut Juho Noukalta yhden tangon osuuden kylän peltovainioista,
talvikäräjille 1569 Juho Noukkaa syytettiin, koska ei ollut vienyt
veroheiniä Liuksialaan.9
Vuosina 1569-1570 kymmenysluettelossa mainitaan
Heikki Noukka, josta ei ole varmuutta oliko hän Juhon poika vai ei.
Kesäkäräjillä 1567 sakotettiin Koivuniemen Heikkiä kyytivuoron
laiminlyönnistä ja kesäkäräjillä 1568 sakotettiin Heikki Juhonpoikaa
Koivuniemestä ja naapuritalon Heikkilän Esko Juhonpoikaa tappelusta.
Vuoden 1571 hopeaveroluettelossa esiintyy Noukan isäntänä Tuomas
Olavinpoika, kuka hän oli ei käy selville. Luettelon mukaan talossa oli
kuparia 5 mk arvosta, 1 tamma=10 mk, 3 lehmää, 3 lammasta, 3
vuohta, 4 nuortakarjaa, talon hopeaveromäärä oli 5 mk ja 5,5 äyriä.9, 10
Talon nautayksikköluku oli 7.375.
Noukan
isäntien
selvittäminen on hankalaa,* koska ensimmäinen isäntä Juho Noukka
mainitaan
maakirjoissa 1540-1584 ja muissa verokirjoissa 1561-1578, mutta vuosien
1585-1588
maakirjoissa on Juho Heikinpoika sekä 1592, 1597, 1600 ja 1604 ja vuosina
1589-90 Juho
Tuomaanpoika.
Koivuniemen
neljännen talon, Huonan, asujana on Tuomas Laurinpoika. Lopulta hänen
talonsa yhdistettiin
ilmeisesti Noukkaan, ehkä juuri 1608. Vuosina 1626-1639 mainitsevat
maakirjat Noukan asujaksi Juho Noukan. Tässä jää
epäselväksi kuka oli ensimmäisessä taulussa mainitun Juho Noukan isä. Ja vielä kun Koivuniemen lautamiehenä toimi
vuosina 1624-1631 Juho Matinpoika (Jönns Mattsson i Koivuniemi) ja kun
tämän
niminen henkilöä löytyy Koivuniemen Noukalta vain maakirjasta 1630.
Näin jää
epäselväksi oliko Noukan Juho Tuomaanpoika, Heikinpoika, vaiko ehkä
Matinpoika.
* Maakirjoissa verovelvollisien
eli isäntien nimet eivät ole täysin luotettavia, sillä perillisille
siirtynyt tila jäi usein edesmenneen isännän nimiin. Tämä tieto
jähmettyi yleensä samaan muotoon vuosikausiksi, kun isännän nimi
kopioitiin uuteen maakirjaan edellisestä. Kruunun veronkannon kannalta
ei ollut tärkeää merkitä talon sen hetkistä isäntää maakirjaan.
Veronvelvollisen tai talon tunnistamiseen riitti useimmiten
vanhentunutkin merkintä isännästä. Näinpä maakirjojen antamaan tietoon
talon isännästä on suhtauduttava kriittisesti. (Arkistojen Portti, Kansallisarkisto)
Juho, Jussi (Jöns) Noukka, s.n. 1570, asui verokirjan mukaan Noukkaa 1626-1635 (ehkä jo aikaisemminkin 1604-), k. 1639 ja oli hautapaikan kalleuden (13 mk) perusteella äveriäs mies. Vuoden 1630 ruodutusluettelossa Karkun ruodun 17 ruodutettujen joukossa Juho Noukka mainitaan isäntänä ja hänellä poika Jaakko Juhonpoika. - Puoliso Malin Pertuntytär, mahdollisesti kotoisin naapuritalosta Heikkilästä.
Poika:
Jaakko Juhonpoika Noukka, s.n. 1597,
Noukan
isäntänä 1637-1675, myös pitkäaikainen lautamies. Haudattu 18.01.1685,
"88
vuotiaana". - Puoliso I 1635-1639 Kerttu Matintytär. -
Puoliso II Kaisa, 1642-1674.1, 3
Ainakin vuosina 1646-1795, mahdollisesti Turun paloon asti (1827),
Noukka
oli maakirjoissa "Akademie Bönder" tai
"Akademie Hemman" eli vastaperustettu (1640) Turun Akatemia sai talon
verot. Akatemialle läänitettiin 8. heinäkuuta 1644 satojen maatilojen
verot ja erinäisten pitäjien kymmenykset. Turun palon jälkeen
Yliopiston siirryttyä Helsinkiin akatemian verotusoikeus tiloihin
päättyi vähitellen.
Lapsia:
Klemetti Jaakonpoika, s. noin 1639
Mouhijärven Koivuniemellä. Porin msrk:n Inderön (Kyläsaaren) kylässä
sijainneen Tommilan ratsutilan isäntä avioliittonsa kautta, k. 1.1.1716
Porin msrk.ssa. - Puoliso 30.9.1677 Porin msrk:ssa Pirkko (Brita)
Matintytär, s. noin 1656 ja k. 17.10.1737 Porin msrk:ssa.
Vanhemmat Matti Tuomaanpoika ja Agata Pietarintytär, katso Olavi Laurinpojan suku, taulu 7. 2
Syyskuun 28. 1660 oli Pirkko (Brita) Matintyttären isoisä Tuomas
Mikonpoika tehnyt testamentin poikiensa Heikin ja Simunan hyväksi,
joiden hänen kuolemansa jälkeen piti saada ”besitta deras fäderneärfda
hemman” omistaa esi-isäinsä kotitalo. Nämä jo pitivät testamenttia
lainvoimaisena, olihan siitä jo kahdesti
käyty käräjäoikeudessa ja kerran laamanninoikeudessa. Tuomas oli jo
isänsä eläessä hallinnut (1667-1675) Kokemäensaaren ratsutilaa ja
Simuna sen aputiloja. Vanhimman veljen jo kuolleen Matti Tuomaanpojan
leski Agata
Pietarintytär "kanssaperillistensä" kanssa aloittivat oikeustoimet
testamenttia vastaan. Oikeus asettui yksimielisesti heidän puolelleen
4.7.1674. Tuomion perustelut olivat, koska kyseessä oli isiltä peritty
kiinteä omaisuus ja Matti Tuomaanpoika oli Tuomas Mikonpojan vanhin
poika, eikä tätä voitu syyttää, että oli ”för fadernas onyttiga munns
skull” isänsä löyhäpuheisuuden vuoksi tullut ratsumieheksi kirjatuksi.
Matti oli ilmeisesti kuollut
ratsupalveluksessa, mutta oli jo aiemmin tilaa viljellyt. Matilta oli
jäänyt lapsia ja heistä vanhin Pirkko Matintytär, joka avioitui
Mouhijärven Koivuniemeltä tulleen Klemetti Jaakonpojan kanssa, oli
lähin lunastamaan ”samma Inderöö Ryttare och Skatte hemman”.2
30.3.1699
paloivat kaikki Kokemäensaaren kuusi taloa korpraali Johan Spoofin
rusthollin Mattilan saunasta alkaneesta tulesta: Mattila ja sen
aputila Rieskala, Tuomas Savon talo, Klemetti Jaakonpojan talo,
Brakarin rustholli sekä Piili. Pitäjässä oli tehty päätös olla
pyytämättä paloapua muilta ja olla myös sitä muille antamatta.
Niinpä Kokemäensaaren suurpalo jouduttiin kestämään omin voimin eli
maksamaan 5 taalaria 12 äyriä talolta.
Lapsia: (syntyneet Porin msrk:ssa)
Heikki Klemetinpoika, Tommilan rusthollin omistaja isänsä jälkeen, s. 16.1.1687 Porin msrk:ssa, k. 1.1.1760 Porin msrk:ssa. - Puoliso 15.10.1711 Porin msrk:ssa Riitta Heikinytär, s. 8.10.1686, k. 12.4.1763 Porin msrk:ssa.
Lapsia: (syntyneet Porin msrk:ssa)
Juho Heikinpoika, Tommilan rusthollin omistaja isänsä jälkeen, s. 24.12.1715 Porin msrk:ssa, k. 16.1.1795 siellä. - Puoliso 15.12.1734 Porin msrk:ssa Maria Laurintytär, s. 24.1.1714 Laitilassa, k. 12.12.1787 Porin msrk:ssa. Vanhemmat Lauri Petterinpoika ja Kaarina Erkintytär.
Lapsia: (syntyneet ja kuolleet Porin msrk:ssa)
Antti Juhonpoika, Kleemolan eli
Tommilan rusthollin omistaja isänsä jälkeen, s. 21.10.1735 Porin
msrk:ssa, k. 7.11.1809 siellä. - Puoliso 12.12.1758 Porin msrk:ssa Maria
Jaakontytär,
s. 7.8.1737 ja k. 27.6.1794 Porin msrk:ssa. Vanhemmat
Jaakko Simonpoika ja Anna Erkintytär. Kleemolan tilalla oli 1 torppa
vuonna 1775. Vuonna 1794 Kleemola jakautui kahteen osaan. Toinen osa
jäi isä Antille 2/3 manttaalia, joka osti tilan verotilaksi 20.08.1794
hintaan 11 riikintaaleria ja 22 killinkiä ja toista Kleemolaa 1/3
manttaalia isännöi Iisakki Juhonpoika Lauren.
Lapsia: (syntyneet Porin msrk:ssa)
Kustaa Antinpoika, Kleemolan eli
Tommila rusthollin omistaja, s. 17.10.1761 Porin msrk:ssa ja k. 20.3.
1792 siellä. - Puoliso 8.5.1781 Porin msrk:ssa Margaretha Boelia,
s. 13.9.1755 Hinnerjoella, k. 23.4. 1823 Porin msrk:ssa. Vanhemmat
Hinnerjoen kappalainen Wilhelm Boelius ja Catharina Mellenius. Katso Boelius-suku, taulu 3. - Margarethan
2. puoliso 7.5.1793 Kustaa Tuomaanpoika Strömberg, s. 10.2.1768, k.
29.8.1821. Kleemolan 1/3 osan isäntänä Kustaa Stömberg vuoteen 1821.
Lapsia: (syntyneet Porin msrk:ssa)
Kustaa Reinhold Inberg, s. 28.7.1786
Porin msrk:ssa. Kleemolan rusthollin 1/3 osan omistaja vuoteen 1823,
jolloin
osti Ahlaisten Kellahden rusthollin Adam Kustaa Weissman von
Weissensteinin velkojilta Suomen Waiheistus- ja Depositiopankin
järjestämässä huutokaupassa 1824 omistaen sen kuolemaansa asti, k.
28.8.1836
Ahlaisissa. - Puoliso I 20.2.1809 Porin msrk:ssa Johanna Norrlund,
s. 22.12.1787 ja k. 10.7.1809 Porin msrk:ssa. Vanhemmat talollinen
Fredrik Norrlund ja Anna Hjerp. - II puoliso 1811 Liisa Mikontytär,
s. 16.10.1791 ja k. 1.5.1817 Porin msrk:ssa. - III puoliso Ulvilassa
16.6.1818 Anna Kreeta Simontytär, s. 8.12.1793 Ulvilassa ja k.
8.9.1856 Ahlaisissa. Vanhemmat Sippolan Simo Pehrinpoika ja Maria
Henrikintytär. Katso Trumetare-suku, taulu 11.
- Annan II puoliso 4.11.1838 Johan Rosnell, s. 13.2.1802, k.
20.6.1844
Ahlaisten Kellahdella. Perukirjasta 27.1.1837 näkyy rusthollari Kustaa
Reinholdin Kellahden rusthollissa jälkeen oli jäänyt 5 hevosta, 2
varsaa, 14 lehmää, 3 mullia, 8 hiehoa, 8 vasikkaa, 40 lammasta, 10
karitsaa ja kaksi emakoa. Rusthollin ratasmylly; Mylly sijaitsi
vanhalla paikalla Säterin myllyn alapuolella. Se oli palanut vuonna
1839. Anna Kreeta Rosnell pystytti sen uudelleen 1845. Koska Kellahden
tilat olivat siihen saakka käyttäneet myllyä yhdessä, G.A. Avellan
olisi halunnut osuuden uuteenkin myllyyn. Leskirouva Rosnell ilmoitti
suostuvansa pyyntöön, mikäli Avellan luovuttaisi osuuden omasta
myllystään. Itse myllyrakennus oli 12x9 kyynärän suuruinen ja siinä oli
yksi kahden kyynärän läpimittainen kivipari. Vesirattaan halkaisija oli
5 1/2 kyynärää. Myllyyn johti 12 kyynärän pituinen ränni. Hirsistä
rakennetun padon pituus oli 33 kyynärää, korkeus 2 kyynärää. Myllyn
yhteydessä oli tamppilaitos ryynien valmistamista varten. Sen
arvioitiin tuottavan vuodessa 8 tn ryynejä. Myllyn veroksi määrättiin 4
3/4 kappaa viljaa, tamppilaitoksen 2 kappaa.11
Lapsia:
Kaarle Kustaa Inberg, s. 4.5.1833
Ahlaisissa. Osti appivanhemmiltaan Toukarin rusthollin osan 4.12.1854,
myi tilan 1858 Juho Fredrik Esaiaanpojalle ja osti samana vuonna
Lyttylän kartanon 22 000 hopearuplalla. Syyskuun 2 p. 1853
laivasto-kapteeni Fredrik Frans Wallenstråle oli ostanut Lyttylän
perinnöksi. Hän muutti kuitenkin pian senjälkeen Ruotsiin ja kuoli
siellä v. 1857. Wallenstråhlen kuoleman jälkeen, vuonna 1858
suoritetussa
perunkirjoituksessa Lyttylän kartanon karja käsitti 3 hevosta, 33
lehmää, 2 sonnia, 4 härkää, 11 hiehoa, 8 vasikkaa, 49 lammasta, 6 sikaa
ja 9 kanaa. Pesän jäämistö arvioitiin 17497 ruplan 44 kopeekan
arvoiseksi. Samana vuonna myivät hänen poikansa luutnantti
Paavo Emil Wallenstråle ja tyttärensä kamarineuvoksetar Martta
Charlotta Stuart Lyttylän rustitilallisenpoika Kaarle Kustaa
Inbergille 22 000 hopearuplasta. Kaarle Kustaan aika Lyttylässä jäi
kuitenkin lyhyeksi,
sillä hänen aikanaan tila velkaantui pahoin johtuen ainakin osittain
samoihin aikoihin osuneista peräkkäisistä katovuosista, viimeisistä
suurista nälkävuosista vuosina 1865-1868. Kartano myyttiin
pakkohuutokaupalla joulukuussa 1869 68.000 markasta entiselle
nimismiehelle, kuvernementin
sihteeri Pehr Birkmanille. Heti seuraavana vuonna joutui
pakkohuutokaupattavaksi myös Carl Inbergin veljen isännöimä Kellahden
Rustholli, veljesten kotitila. Pakkohuutokaupan
jälkeen Inbergit asuivat jonkin aikaa ainakin Etvikissä. Heidän
kanssaan asui myös Maria Inbergin veli Johan Gustaf Nordström vaimonsa
Amanda Hendellin kanssa. Lyttylässä heille syntyi poika Johan Oskar
(1872). Myös Maria Inbergin äiti Miina ja sisar Amanda (Amalia) Sofia
Nordström asuivat Lyttylässä ja Amanda synnytti täällä aviottoman
tyttärensä Bertha Sofian (1873), joka kuoli melko pian syntymänsä
jälkeen. Äiti ja Amalia -tytär muuttivat Lyttylästä 1873 Toukarin
Granqvistille. Vuonna 1873 Carl Gustav Inberg muutti perheineen
Tuorsniemeen, jossa entinen kartanonomistaja sitten toimi jonkin aikaa
Friisin tilan pehtoorina.7 Inbergit muuttivat
1873 ensin kirjanpitäjä Karl Grönholmin sittemmin kauppias Emil
Juseliuksen omistamassa Tuorsniemen kartanoon, jota myös
kutsuttiin Pappilaksi ja jossa Kaarle Kustaa henkikirjan mukaan
toimi
inspehtoorina vuoteen 1878, mutta rippikirjassa merkitty Östegårdin
tilalle, joka oli samojen omistama kuin Pappilakin. Inbergit asuivat
Tuorsniemessä 1884 asti jolloin muuttivat Porin Aittaluodon Isosantaan.
Kaarle Kustaa muutti vaimonsa kanssa Aittaluodon Isosannasta
Hämeenkyröön
4.2.1899, jossa
he toimivat leipureina, k. 1.3.1901 Hämeenkyrön Kyröskoskella, jossa
perukirjoitus suoritettiin 11.3.1901. -
Puoliso 25.6.1855 Porin msrk:ssa Maria Kristiina Nordström,
s.
21.12.1835 Porin msrk:ssa ja asuinpaikka kuollessaan Hämeenkyrön
Kyröskoski, k. syöpään Porissa 19.11.1907 ja haudattu sinne 24.11.1907.
Vanhemmat Kaarle
Norström ja Maria Kristina Kellsted. Katso
Norström-suku, taulu 3. Lyttylä
4
Lapsia:
Hilda Maria Kaarlontytär Inberg, s.
10.05.1856 Porin msrk:n Toukarissa, k. 17.05.1935 Karinainen
Karinaisten kylän Ali-Simolan Rauhalassa. Muutti Porista 27.9.1878
Isoonkyröön, Orismalan kylään no. 4, Orisbergin kartano ja ruukki.
Haudattu Karinaisiin 26.5.1935. - Puoliso 13.10.1878 Isokyrössä Lars
Andersinpoika Andersson, vouti, meijeristi, s. 01.07.1852 Filmsissä
Ruotsissa, k. 16.08.1910 Jämsässä.Vanhemmat verotalonpoika Anders
Larsson ja Cathrina Helena Giljam Andersbosta. Muutti Ruotsista
27.9.1878 Isoonkyröön, Orismalan kylän no. 4:ään, Orisbergin kartano ja
ruukki. Ilmoittivat muuttavansa Isostakyröstä Poriin, muuttokirja
23.10.1878 . Pysähtyivät kuitenkin Pirttikylään (Pörtom) Bergan kylään
paikallisen voudin luo. Täällä Lars mainitaan entisenä voutina. He
tulivat 4.8.1879
Pirttikylästä. Poriin, jossa asuivat II kaupunginosassa, tontti 1/2 58,
Katariinankadun ja Nikolainkadun kulmatontilla, nykyisen
Katariinankadun ja Valtakadun kulmassa meijerin kohdalla, vastapäätä
lyseota. Larsin ammatti meijeristi. Lars saanut yksin muuttokirjan
Karjaalle 3.11.1879. Puolisot muuttivat kuitenkin yhdessä 11.11.1879
Pohjan Pitäjän Fiskarsiin, jossa toimi rättärinä, renkivoutina, Pohjan
pitäjästä
12.3.1882 Tyrväntöön, pehtori Ruotsin alamainen, ja edelleen 30.10.1893
Hauholle, arrentaattori. Muuttivat Tampereelle 27.10. 1900, kauppias,
ja Tampereelta
muuttivat v. 3.12.1902 Jämsään Niemolan kylään, Hopsun lukupiiriin,
Murto (Kaukola)-nimiseen taloon, myöhemmin asuivat Kauhkialan kylässä
Nikkilän talossa. Lars mainitaan vuokraajana. Miehen kuoleman jälkeen
perhe muutti 12.12.1911 Jyväskylään ja josta vaimo yksin 8.12.1919
Karinaisiin, Karinaisten kylä, Ali-Simola, Rauhala, täällä maininta
leskirouva, tilallinen.- 2. puoliso 07.03.1920 Alpertti Murto,
tilallinen, s. 11.09.1857 Yläneellä, k. 09.12.1933 Karinaisissa.
Kotoisin Karinaisten kylän Tuomolasta.
Lapsia:
TAULU 11
Helena Maria Larsintytär Andersson, s.
07.08.1883 Tyrvännössä, hieroja, k. 08.01.1955 Karinaisissa. Muutti
naimattomana
17.1.1917 Helsinkiin, ja sieltä 25.5.1918 Sumiaisiin. Hankasalmelta
Karinaisiin 20.9.1934.
Lapset: isä Kaarle Kustaa Bergman Laukaasta.
TAULU 12
Kustaa Adolf Larsinpoika Anttio ent. Andersson,
s.
19.04.1893 Tyrvännössä, kansakoulunopettaja. Muutti naimattomana
18.10.1916 Jyväskylästä
Koski Tl:ään, k 1969. - Puoliso 22.07.1917 Marttilassa Helmi Siviä
Mäkelä,
s. 02.07.1894 Parainen, k. 1963. Perhe muutti Koski TL:stä
Luopioisiin 29.12.1928, Kustaa Adolf ei löydy sieltä.
Lapsia:
Kustaa Emil Inberg, s.
5.9.1860 Porin msrk:ssa, valaja, k. keuhkotautiin 9.11.1907 Porissa. -
Puoliso
11.2.1888 Porin msrk:ssa Flora Sofia Fagerdahl, s. 10.5.1864
Porin msrk:ssa, leipuri, k. 21.11.1921 Porissa. Vanhemmat Johan Fredrik
Fagerdahl ja Amanda Maria Eklund. Katso
Fagerdahl-suku, taulu 5.
Kustaa
Emil eli vanhempien kanssa Aittaluodon Isosannassa
(1884-1898), 1899 vanhemmat muuttivat Hämeenkyröön ja Kustaa
perheineen muutti kaupunkiin, jossa asuivat ensin kuudennessa
kaupunginosassa tontilla 110, osoitteessa Ekinkatu 34, 4.:ssä
kaupungiosassa tontilla Etelä Esplanadin ja Mikonkadun kulmassa 143,
osoitteessa Mikonkatu 13 (1900-1901), 5.ssä
kaupunginosassa tontilla 305 Tähtikadun ja Trolinkadun kulmassa,
osoitteessa Tähtikatu 20 (1902-1905) ja Vähä Uusikadun ja Vähä
Linnakadun kulmassa tontilla
224, osoitteessa Vähä Uusikatu 13 (1906) ja taas Tähtikatu 20 (1908),
Troilinkatu 14 (1909-) Tähtikatu 20 (1910-11). Emil Artturi muutti
Helsinkiin. Edith asui Valhberginkatu 15, Flora Sofia Alli Alinan ja
Yrjö Oskarin kanssa Armfeltinkatu 8 ja Tyyne Maria Itä-Poikkikatu 4
sekä Armas Arvid Tandefeltinkatu 22. (1913), Vuosina 1914-16 Flora
Sofian kanssa Tähtikatu 20:ssä asuivat Edith, Armas Arvid ja Alli ja
Yrjö. Samoin Tähtikatu 20:ssä vuonna 1917-18 Flora Sofian kanssa elivät
Tyyne Maria, Armas Arvid ja Yrjö Oskar, sekä Edith ja Vihtori Huhtala
asuivat samassa osoitteessa vuomnna 1917. Alli Aliina muutti Helsinkiin
1917.
4
Lapsia:
Edith Ilma Sofia Kustaantytär Inberg, s. 14.05.1888 Porin msrk:ssa, k. 01.08.1953 Porissa.
Lapsi:
Puoliso 23.12.1916 Väinö Vihtori Huhtala, työmies, s.
05.01.1894 Porissa, k. 21.02.1962 Porissa.
Muuttivat 6.7.1917 Ulvilan Teojoelle.
Lapsia:
Emil Arthur Inberg, Snelmanninpäivästä
12.5.1906 lähtien
Eemeli Artturi Sinivaara, peltiseppä, s. 18.9.1890 Porin msrk:ssa, kävi
kansa-, käsityö- ja rippikoulun, muutti sukunimensä
kansallisuusinnostuksen aikana 12.5.1906, ainoana perheestään, nimeksi
Sinivaara (15-vuotiaana), vuonna 1913 hän asui Porissa Länsi-Linjakatu
4 ja muutti samana vuonna
Helsinkiin, josta kävi läkkisepän
töissä vuosina 1916 ja 1917
Venäjällä ja muutti 1917 Viipuriin. Teki aluksi hätäaputöitä pappilan
metsissä tammikuusta 1917. Eemil asui marraskuun 27 päivästä lähtien
vapaassa avioliitossa puusepänvaimon Ida Pajun ja tämän lapsen kanssa
vuokralla Viipurin pitäjän Kolikkoinmäellä Suurikatu 51:ssä maakauppias
Taneli Rädyn omistamassa talossa Notkokadun ja Suurikadun kulmassa.
Liittyi
Metallityöläisten ammattiosastoon 18.1.1918, sekä Punakaartiin
19.2.1918 (I rykmentin I pataljoonan V tykkikompanian III plutoona)
taloudellisista syistä, koska "työmaat pantiin seisomaan". Palkkaa
Emilille luvattiin "450 mk kuussa, 100 mk vaimotapaisesta ja 25 mk
tämän lapselle".
Viipurin pommituksen aikana Eemil oli piiloutunut kaupungin keskustassa
Repolankatu 6:een, jossa hänet vangittiin 29.4.1918.
Eemiliä
pidettiin vangittuna Viipurin sotavankileirin Aleksanterinkadun
(Keskuskasarmi) vankilassa ja kenttäoikeuden kuulustelu suoritettiin
13.6.1918, hän "vastaili hyvin selvästi hänelle tehtyihin kysymyksiin".
5.5.1918 Emiliä luonnehdittiin rauhalliseksi ja työteliääksi sekä
elämäntavoiltaan säännölliseksi. Wiipurin Itäisten esikaupunkien
Suojeluskunnan Esikunnan lausunnon 16.9.1918 mukaan Emil oli
"Esikunnalle tuntematon".
Eemil
tuomitaan avunannosta valtiopetokseen pidettäväksi viisi (5) vuotta
kuritushuoneessa ja olemaan kansalaisluottamuksensa menettäneenä
kahdeksan (8) vuotta yli vapausrangaistusajan".
Samalla Emilille annettiin "armonhakuosotus" ja "passitettiin takaisin
sotilasvankileiriin, siellä edelleen säilytettäväksi kunnes hänestä
toisin määrätään". Valtiorikosylioikeus
hylkäsi anomuksen, ja edellytti että Valtiorikosoikeuden ylempänä
mainittu päätös on viipymättä pantava täytäntöön.
Emil vapautettiin 13.12.1918 armahduksen 7.12. 18 nojalla, jolloin
valtionhoitaja P.E. Svinhuvud armahti kaikki enintään 6 vuoden
rangaistuksen saaneet valtiorikosvangit.
Eemil
muutti 27.3.1919 takaisin Helsinkiin ja hän avioitui 5.12.1919 Ida
Maria Frimanin os. Piiraisen kanssa. Perhe muutti Helsingin Kalliosta
4.2.1923 Helsingin maalaiskuntaan osoitteeseen Kivitie 16 Puistola,
josta Eemeli ja Ida ostivat
ison 9 500 m2
tontin. Eemeli oli
peltiseppä ja hän oli erikoistunut kattojen pellityksiin. Tontilla
hänellä oli iso verstashuone. Eemil oli Puistolan Kommunistien
kunnallisvaltuusto ehdokas v. 1928. Eemeli osallistui Puistolan
kansakoululla 17.3.1929 Puistolan Vapaehtoisen Palokunnan
perustamiskokoukseen 22 paloturvallisuudesta kiinnostuneen
paikkakuntalaisen kanssa. Hän oli myös Kommunististen lehtien ja
kirjallisuuden asiamies Puistolassa 1929 ja toimi Puistolan työväen
yhdistyksen johtokunnan jäsenenä v. 1930, sekä kuului Puistolan
työväentalon omistajien taloudellisen yhtymän johtokuntaan. Elannon
hallintoneuvoston jäsen 1934-35 ja 1936-37 sekä 12.11.1936 tuli
valituksi Elannon edustajiston vaalissa kommunistien vaaliliiton A
listalta. Emil kuoli
27.2.1939 Helsingissä. - Puoliso Ida Maria Piirainen, s.
24.11.1887 Iisalmessa, k. 13.10.1939 Helsingissä, 2.
aviossaan.Vanhemmat Herman Larsinpoika Piirainen ja Saara Johanna
Juntunen. Katso Piirainen Lars
Josephinpojan suku, taulu 12 . - Ida Marian I puoliso Otto Friman.
Ida
Maria oli torikauppias. Myi omasta puutarhasta porkkanoita ja lanttuja
Helsingin suurtorilla, jossa hänellä oli pieni kioski. Hän myi myös
tekemiään luutia ja vihtoja, ja mitä milloin oli.
5
6
Lapsia:
Armas Arvid Kustaanpoika Inberg,
työmies, s. 12.11.1896 Pori, k. 19.08.1932
Helsingissä. Kävi 3 vuotta kansakoulua, rippikoulun ja osasi lukea ja
kirjoittaa. Liittyi Porin punakaartiin ja toimi esikunnan lentävänä
lähettinä, sisällisodan lopulla vangittiin Kotkassa ja vietiin
vangittuna Riihimäen sotilasvankilaan. Tuomittiin yllyttämisestä ja
osallistumisesta kapinaan 5 vuodeksi vankeuteen, vapautettiin
23.12.1918 armahduksen 7.12.1918 nojalla8, jolloin
valtionhoitaja P.E. Svinhuvud
armahti kaikki enintään 6 vuoden rangaistuksen saaneet
valtiorikosvangit. Muutti Porista
5.6.1920 Ulvilaan ja sieltä 11.10.1928
Helsinkiin. - Puoliso 09.02.1929 Helsingissä Aili Vendla Teittinen,
s. 02.06.1905 Kotkassa, k. 17.07.1929 Helsingissä. Muutti Kotkasta
21.9.1928 Helsinkiin.
8
Lapsia:
Alli Alina Kustaantytär Inberg, s.
15.12.1898 Porissa, muutti 09.06.1916 Helsinkiin, k. 08.02.1974
Helsingissä. - Puoliso 24.05.1922
Helsingissä Frans Vilhelm Autero,
peltiseppä, s. 08.04.1895
Uudessakaupungissa, k. 01.03.1953 Helsingissä. Muuttivat Helsingin
maalaikunnasta 7.3.1928 Hausjärvelle ja edelleen Helsinkiin 20.07.1933.
Lapsia:
Yrjö Oskar Kustaanpoika Inberg,
muonamies, s. 02.09.1901 Porissa, k. 22.03.1942 Perttelissa. Muutti
Porista 2.7.1923 Helsinkiin, josta 27.6.1933 Pertteliin. - Puoliso
11.07.1927 Helsingissä Anna Alina Paavilainen, s. 10.06.1892
Mikkelin mlk:ssa, k. 27.10.1929 Helsingissä. Muutti Kotkasta 19.5.1916
Helsinkiin.
Lapsia:
3. Puoliso 13.4.1947 Sundissa Ivar
Alexander Lundberg, s. 20.7.1890, k. 1.11.1951.
Aina Ilo Sofia Carlintytär Inberg, s. 18.01.1865 Porin msrk:n Lyttylässä, k. 12.08.1893 Tyrvänön Uskilassa. Muutti Porista 11.3.1886 Tyrväntöön. - Puoliso 09.04.1886 Tyrvännössä August Heikinpoika Seppälä, s. 18.08.1857 Tyrvännössä, k. 04.01.1899 hukkui Lepanvirtaan. Isä Heikki Heikinpoika, lautamies, Mälkiäinen Seppälän rusthollista.
Lapsia:
Aino Gertrud Augustintytär Lautsiala ent.
Seppälä,
kansakoulunopettaja, s. 17.03.1892 Tyrvännössä. Tyrvännöstä 29.5.1916
(6.6) Tampereelle. Oli 1966 kirjoilla Tampereen Kalevan srk:ssa. -
Puoliso 01.07.1916 Tamperella Antti Nestor Nestorinpoika Lönnroth,
asemapäällikkö, s. 31.05.1895 Tampereella, k. 12.04.1955 Kalvolassa.
Vanhemmat puusepänsälli Nestor Lönnrot, s. 4.8.1863 Tammelan Hauholla,
k. 20.8.1914 Tampereella, ja Maria Gustava Hellman, s. 2.3.1862
Messukylässä. Perhe muutti Tampereelta 15.10.1919 Iisalmeen,
seurakuntajaossa v 1921 Iisalmesta no:lta 1 Sonkajärvelle, (Antti
Nestor toimi sähköttäjänä Sukevan rautatieasemalla), täältä 15.11.1923
Raumalle (rautatievirkamies) ja sieltä edelleen 28.5.1936 Tampereelle.
Tampereelta 23.10.1947 Kalvolaan Kuurilan kylän Rautatienalueelle
(asemapäällikkö). Antti Nestor haudattu 19.4.1955 Tampereelle. Aino
Gertrud muutti 9.4.1966 Tampereen Messukylään leskenä. Nimenmuutos
Lönnroth Lautsiala 06.05.1935.
Lapsia:
Helmi Adimar Kaarlonpoika Inberg,
apulaisnimismies, s. 21.06.1867 Porin msrk:n Lyttylässä, k. 26.07.1931
Vammalassa. Etunimet muodossa Helmi Adimar kastekirjassa. Ulvilasta
Poriin muuttaessa 30.12.1920 muodossa Helmi Adimal. Haudattu Vammalassa
Tyrvään
kirkkohautausmaalle 31.7.1931. - Puoliso 13.11.1887 Josefina
Vilhelmina Malakiaantytär Kuusisto, s. 30.10.1864 Karijoella, k.
07.03.1948 Vammalassa. Haudattu 21.3.1948 Vammalaan, Tyrvään
kirkkohautausmaalle.
Muuttivat Porin msrk:sta 23.10.1888 Poriin, jossa
Helmi toimi poliisikonstaapelina. 14.12.1895 Pomarkkuun,
poliisikonstaapeli, josta 21.1.1919 Ulvilaan, apulaisnimismies,
22.12.1920 Poriin entisenä apulaisnimismiehenä, täältä 5.12.1925
täysinpalvelleena apulaisnimismiehenä Tyrvään srk:aan ensin Nuupalan
kylään v. 1928 Vammalaan.
Lapsia:
Laura Vilhelmina Helmintytär Inberg, s. 13.11.1889 Porissa, k. 25.07.1970 Amerikkassa. Muutti 14.12.1895 Pomarkkuun, 8.12.1909 Noormarkkuun.- Puoliso 26.12.1909 August Rafael Vikberg, s. 24.01.1884 Noormarkussa, k. 04.12.1962 Amerikkassa. August Rafael muutti Amerikkaan 1910, vaimo ja lapsi 1916.
Lapsi:
Katri Maria Helmintytär Inberg,
postivirkailija, s. 11.05.1892 Porissa, k 23.12.1991, haudattu
Punkalaitumelle. - Puoliso 22.09.1917
Pomarkkussa. Yrjö Henrik Valtter Mikonmäki ent. Mäkelä,
pastori, s. 13.03.1889 Ikaalisissa, k. 17.07.1982 Porvoossa. Rovasti
20.12.1940 ja lääninrovasti 1.5.1944. Yrjö Henrik tuli Muhokselta 1917
Haapavedelle. Katri Maria tuli Pomarkusta 29.9.1917 Haapavedelle.
Muuttivat 1.5.1918 Kiuruvedelle (Yrjö vt. kirkkoherra) talo n:o 19
Kettula (kirkkoherran virkatalo). 10.3.1920 Hinnerjoelle pappilaan.
2.5.1922 Punkalaitumelle, jossa asuivat ensin Mäenpään kylässä Sipilän
talossa, muuttivat siitä 1.5.1930 Pappilan kylään kirkkoherran
virkataloon. Maaherran päätöksellä nimi Mäkelä muutettu 2.9.1936
Mikonmäki. Muutti 23.8.1961 Helsingin Herttoniemeen. Helsingistä
Porvooseen 17.2.1964. Kuoli 17.7.1982, haudattu Punkalaitumelle.
Lapsia:
Reino Emil Olavi Sinivaara, edustaja, s. 28.11.1927 Helsingissä, k. 17.11.1961 Lahdessa. - Puoliso 28.7.1956 Lahdessa Martta Kemppinen, s. 21.9.1921 Hiitolassa, k. 4.7.2006 Lahdessa. Vanhemmat talollinen Pekka Kemppinen ja Helena Tanninen. Katso Kemppinen suku, taulu 82.
Lähteet:
Copyright © Jari ja Juha Sinivaara 2001-2021