Wenne 1
Taulu 1
Gunnar Jakobinpoika. Hänet mainitaan 1452-1461 monissa
luostarin saantokirjeissä ensimmäisinä Naantalin porvareiden joukossa
ja sinetöijänä.2, 5 - Puoliso Botilda. Vanhemmat
Filpus
Jönsinpoika
ja Margareta Pederintytär. Katso Jägerhorn-suku, taulu 1.
Asui Maskun
Härmälässä.3
- Botildan 2.
puoliso Klemet Maununpoika.
Antoi 1466 suostumuksensa, kun Isonkylän perhe luovutti Kuuslahden
Birgitta Filpuntyttären proventiksi.4 Omisti
sinetin, joten hän lienee ollut naantalilainen porvari.5
Lapsia:
- Per Gunnarinpoika.Taulu 2.
- Tytär.
Botilda Filpuksentyttären tytär.
Botildan perillisiin on kuulunut Villilän Matts Ollinpoika, joka
todettiin Seikelän Niilon kanssa turkulaisen porvarin Pitkän Markun
vaimon Margaretan lähimmiksi perijöiksi 1549.3
-
Puoliso Olli
N.N. Maskun
Villilästä?
- Tytär.
Botilda Filpuksentyttären tytär. Pitkän Markun vaimon Margaretan
perilliseksi todettiin 1549 Villilän Matts Ollinpojan ohella myös Niilo
Maununpoika Seikelä. Hän lienee siis Per Gunnarinpojan toisen sisaren
jälkeläinen. Tämä sisar näyttää solmineen avioliiton rälssittömän
miehen kanssa, sillä Maskun Seikelässä ei ollut rälssiä.1,3
Taulu 2
Per Gunnarinpoika. Kaatui syksyllä 1495 Viipurin lähellä, ja
häntä sanotaan silloin Wennen vävyksi.3 Merkintä sisältyy
Maunu
Särkilahden kopiokirjaan. Tähän aikaan Henrik Wenne oli Turun
kanunkina, vasta vuosina 1500-1513 tuomiorovastina. Jacobus Mathiae
Wenne lienee hänen veljensä poika, joka lähti 1503 opiskelemaan Kölnin
yliopistoon ja oli arkkipresbyteri vuosina 1527-1530.6
Sanonta
"Wennen vävy" ei siis voi tarkoittaa Jakob Wenne vanhempaa, sillä
vävyllä olisi tarkoitettu lankoa. Wennen suvusta on hyvin puutteelliset
tiedot. - Puoliso Jakob Wenne seniorin sisar. Myöhemmin hän
on ollut naimissa jonkun Torkilin (Jönsson Spåre) kanssa. Heidän
tyttärensä Valborg Torkilintytär oli 1536-53 Naantalin luostarin
abbedissana. 3, 7
Lapsia:
- Jakob Wenne junior. Taulu 3.
- Margareta. - Naimisissa
turkulaisen
porvarin Pitkän Markun kanssa. Pitkä Markku on ollut Turun tuomiokirkon
kirkkoväärti. Avioliitto oli lapseton. Margareta peri veljeltään
Härmälän ja Hulkkion, koska veljenlapset papin lapsina eivät olleet
oikeutettuja perimään. Margareta myi Hulkkion Hevonpään Nils
Sveninpojalle (Gyllenhierta). Mårten Olofinpoika (Jägerhorn) ja Arvid
Matsinpoika (Fotangel) protestoivat myyntiä vastaan. Riita jatkui
ratkaisemattomana 1624 saakka.8
Taulu 3
Jakob Wenne nuorempi. Kirjoittautui 9.6.1513
Rostockin yliopistoon26, bacchalaureus 1514. Mainitaan myöhemmin
maisterina. Piispa Martti Skytte ehdotti häntä enonsa jälkeen
arkkipresbyterin virkaan, mutta kuningas ei antanut enää täyttää
virkaa, vaan peruutti tulot itselleen.9
Hänen virkauransa on
ollut
tuntematon. Kun piispa mainitsee, että maisteri Sigfrid tulisi saamaan
Jakob Wenne juniorin paikan, jos tämä saa enonsa jälkeen
arkkipresbyterin viran, on Jakob Wennen täytynyt tuolloin olla
kaniikki. Peruutti isänsä enon, Jöns Filpunpojan luostarille
lahjoittaman Hulkkion, Vuonna 1532 Turun pormestari Pietari van Aken ja
kaupunginvouti Lauri Antinpoika todistivat, että Maskun Maanpään Simo
oli vuonna 1530 myynyt maisteri Jaakko Venne nuoremmalle, joka nyt oli
kuollut, osuutensa Maskun Härmälästä, maan 25 markalla ja rakennukset
10 markalla. Hämälän omistajat 1531-1549 Jaakko Vennen sisar,
turkulaisen porvarin Pitkä-Markun vaimo Margareta ja Naantalin
luostarin nunna Valpuri, vuosina 1549-1553 näiden läheiset perilliset
Maskun Villilän Matias Olavinpoika ja Seikelän Niilo Maununpoika,
vuosina 1553-1556 Jaakko Vennen poika, Rauman kirkkoherra Johannes
Jaakonpoika sekä vuodesta 1556 Ruotsin kruununprinssi Eerik.10 - Puoliso Kerttu
Tapanintytär.11 Avioliiton
laillisuus yritettiin kieltää
selibaattisäännösten vastaisena todistajalausuntojen perusteella Arvid
Matsinpojan (Fotangel) hyväksi, mutta poika Johannes Jacobi Wenne
osoitettiin Turun raastuvassa 1569 laillisesta avioliitosta
syntyneeksi.12 Pappien
avioliitot
sallittiin n. 1530, minkä jälkeen
Jakob vasta on voinut solmia lailliseksi katsotun avioliiton.
Poikia,13 joista tunnetaan:
- Johannes Jacobi Wenne. Taulu 4.
Taulu 4
Johannes Jacobi Wenne. Syntynyt 1510-luvulla. Aikalaisten
mielestä Johanneksen vanhempien avioliitto ei ollut laillinen. Koska
aviotonta poikaa ei voitu vihkiä papin virkaan, piispa Martti Skytte
tutki Johanneksen vanhempien avioliiton laillisuuden ennen papiksi
vihkimistä ja tällöin poika tulkittiin avioliiton lapseksi. Johannes on
kuitenkin syntynyt selibaattisäännön ollessa voimassa, koska hänet
tunnetaan Rauman kirkkoherrana jo 1544. Tuli Euran kirkkoherraksi 1557
viranostolla lahjoittamalla kruununprinssi Erikille Härmälän. Hänellä
ei olisi ollut oikeutta periä vanhempiaan, koska hänen on täytynyt
syntyä ennen pappisavioliittojen sallimista. Tähän Arvid Matsinpoika
(Fotangel) on perustanut kantansa vaatiessaan Härmälän luovuttamista
takaisin perintöön oikeutetuille. Johannes Wenne on ollut tästä
tietoinen, mutta käyttänyt tilannetta hyväkseen lahjoittamalla
epävarman omistuksensa kuningasperheelle siinä toivossa, ettei kukaan
uskalla siltä vaatia tilaa takaisin. Kuollut luultavasti 1572.
Johanneksen sinetissä kilvessä lehti pystyssä Henricus Wennen kilvessä
oli 3 lehmuksen lehteä kannoistaan yhdessä, 2 ylöspäin ja yksi alaspäin
(FMS 39). Tätä muistuttaa Peder Olofinpojan v. 1426 käyttämä sinetti
(FMS 137). - Puoliso Helga Olavintytär.14
Lapsia:
- Martinus Johannis Wenne. Isänsä apulainen tai sijainen Eurassa 1568,
Euran kirkkoherra 1572-1577 15,
22, kuollut n.1577. 22 -
Puoliso N.N. Poika: Jakob
Mårteninpoika Wenno. Ensin kihlakunnankirjurina, sitten voutina Savossa
1602, 1605-07. Hän omisti jo 1600 Säämingin Kallislahdessa ratsutilan,
jota hän vaihdoilla ja ostoilla laajensi. Hänen vävynsä saattaa olla
Kallislahden seuraava omistaja, Pistolekors-suvun esi-isä Yrjänä
Olavinpoika. Jakob Mårteninpojan sinetissä on sijoitettuna W-kirjain
kilven sisään.17
- Laurentius Johannis Wenne. Taulu 5.
Taulu 5
Laurentius Johannis Wenne. Köyliön kappalainen 1568 ja 1572,
Euran kirkkoherra veljensä jälkeen 1577-1587. Kuollut luultavasti 1588
Eurassa.21 Sinettikuvio ilmeisesti muodostettu Henricus
Wennen sinetistä
"parannellen".17 -
Puoliso Valpuri.
Omisti Säkylän Koppola miehensä jälkeen 1589-1593. Isä Vähä-Säkylän
Koppolan isäntä 1554-1580 Sigfrid Filpunpoika lisänimeltään Koppa. 27
Lapsia:
- ?Johannes. Eräs dominus Johannes Vännå haudattiin 9.4.1601
Turun tuomiokirkkoon multahautaan, mahdollisesti kuoripappi. Lienee Laurentius
Wennen poika.1, 18
- Kerttu, esiintyy usein käräjillä vävynsä kanssa vuosina 1620-1624. - Puoliso Matti Martini
Euran Souppaan viljelijä 1583, omisti perintömaita Sorkkisissa.
Koppolan viljelijä 1594-1600, omisti Souppaan 1600-. Euran kirkkoherra
1602-1615, jonka jälkeen häviää lähteistä. Heidän tyttärestään Valpuri Matintyttärestä polveutuu laaja Euran Souppaan suku.27
- Helka, - Puoliso Koppolan (Helkan perintötila) isäntä, ratsumies, Olavi Mikonpoika Kråka.27
- Erik, k. 1616. Ericus
Laurentii Ulvilan kappalainen 1571 ja kirkkoherra 1585 ja Porin
kirkkoherra 1602. - Puoliso Riitta, eli leskenä Ulvilasssa. 27
- ?N.N. Laurintytär. Taulu 6.
Taulu 6
?N.N. Laurintytär. Haudattiin
6.12.1618 Turun tuomiokirkkoon.
18
- Puoliso
Niilo Eerikinpoika.
Turun pormestari 1608-1616 ja Kaarle-herttuan luottomies.
19
Lienee kotoisin
Ruotsista.
18 Omisti tiloja ainakin Rymättylässä.27 Haudattu 17.3.1616 muurattuun hautaan Turun tuomiokirkkoon.
Haudattujen
luettelossa 1622 ja 1624 mainitaan talo nimellä
Nils Erikssons
(Dirikalan korttelissa).18
Lapset:
- Karin Nilsintytär. - Taulu 7.
- Johannes Nicolai Wenno. Tunnetaan 1623-1667, Turun apulaispappi
ilmeisesti ainakin jo 24.9.1623, jolloin mainitaan piispan edustajana
Turun raastuvanoikeudessa erään varkausjutun yhteydessä; Turun
tuomiokirkon suomalaisen seurakunnan (kaupunkiseurakunnan) kappalainen
(choralis) 1625–1630; Turun tuomiokirkon taloudenhoitaja 1.5.1630 ja
vielä 1634; Mynämäen kirkkoherra
163420,
astui virkaan
ilmeisesti 1635. Turun pappeinkokouksen saarnaaja (synod.
conc.) (suomeksi) 16.1.1667. Väitöskirjan dedikaatio (ded. diss.) Turku
4.12.1646 ja 22.4.1643. Hänen ja sisarensa Karinin liittymistä
Wenne-sukuun ei voida osoittaa, mutta se vaikuttaa todennäköiseltä.. K.
166720, 23. - Puoliso Riitta, k.
1667.23
Taulu 7
Karin Nilsintytär. - Puolisot 1) Joachim Göde; Katso
Göde-suku, taulu 2. 2) Bertil
Erikinpoika Göde, Turun kaupunginvouti, haudattu Turussa 24.5.1626.24
Viitteet:
- Tapio
Vähäkangas, Peder Dansken jälkeläiset, Genos 69 (1998), s. 125-138, 158
- FMU,
2901,, 3014, 3073, 3108, 3145.
- Tapio Vähäkangas, Ille ja
Fotangel. Genos 1994, s. 120-121.
- FMU 4636.
- FMU
3314; Seppo Suvanto, Naantalin historia I. Turku 1976,
s. 173-174.
- Eero
Matinolli, Turun tuomiokapitulin matrikkeli. Loimaa 1976, s. 17, 24.
- Birgit Klockars, I
Nådens dal. Skrifter utgivna av Svenska
litteratursällskapet i Finland nr 486. Helsingfors 1979, s. 184-185.
- Jan Liedgren, Om Jöns Filpussons gåva av Hulkis
till
Nådendal. Historisk tidskrift för Finland, HTF 1973, s. 62-68.
- K. G.
Leinberg, Det odelade Finska biskopstiftets herdaminne, SKHS
Toim. I. 1895, s. 40, 175; FMU 6548; Kauko Pirinen, Turun
tuomiokapituli uskonpuhdistuksen murroksessa. SKHS Toim. 62. 1962, s.
53-55.
- Aulis Oja,
Maskun historia. Turku 1966, s. 65-66.
- Hausen, Reinh.: Bidrag till finlands historia IV: Spridda urkunder från tiden 1561-1570, Helsingfors 1912., BFH IV:396.
- BFH IV:200, 265, 268, 318, 320, 396; Pirinen: Turun tuomiokapituli
uskonpuhdistuksen murroksessa. SKHS Toim. 62. 1962, s. 52.
- BFH IV:318, 396.
- BFH IV:396; Blomstedt
– Matinolli, Turun hiippakunnan paimenmuisto : 1554-1809, 1963, s.
74-75; BFH IV:318. Väänänen,
Kyösti: Johannes Jacobi Wenne. Turun hiippakunnan paimenmuisto
1554–1721 -verkkojulkaisu. Studia Biographica 9. Helsinki: Suomalaisen
Kirjallisuuden Seura, 2011– (viitattu 9.8.2019).
http://urn.fi/urn:nbn:fi:sks-thp-002651.
- Martinus Johannes Wennen sinetti ks. Blomstedt -
Matinolli 1963, s. 74-75.
- Kauko Pirinen, Savon historia II:1. 1982, s.
442, 448.
- FMS
39; Blomstedt - Matinolli 1963, s. 74-75.
- Reinhold Hausen, Utdrag ur Åbo Domkyrkas
räkenskaper 1553-1634. Bidrag
till Åbo stads Historia I:1. Helsingfors 1884, s. 157, 173.
- Timo
Mikonmäki, Pormestari Zacharias Boeliuksen suku. SSV 43. Helsinki
1993, s. 31. Raimo Ranta, Turun historia
II, toinen nide.
Turku 1975, s. 577-578, 869.
- K.
G.
Leinberg, Åbo stifts herdaminne. SKHS Toim. V. Helsinki 1903.
- Väänänen,
Kyösti: Laurentius Johannis Wenne. Turun hiippakunnan paimenmuisto
1554–1721. Verkkojulkaisu. (viitattu 9.8.2019).
- Väänänen,
Kyösti: Martinus Johannis Wenne. Turun hiippakunnan paimenmuisto
1554–1721. Verkkojulkaisu. (viitattu 9.8.2019).
- Väänänen,
Kyösti: Johannes Nicolai Wenno. Turun hiippakunnan paimenmuisto
1554–1721. Verkkojulkaisu. (viitattu 9.8.2019).
- Reinhold Hausen, Utdrag ur Åbo Domkyrkas
räkenskaper 1553-1634. Bidrag
till Åbo stads Historia I:1. Helsingfors 1884, s. 183.
- Vallinkoski J.: Turun Akatemian väitöskirjat 1642-1828 I-V, Helsinki 1962-1966, ja hakemistot. HYKJ 30.
- Nuorteva, Jussi: Suomalaisten ulkomainen opinkäynti ennen Turun Akatemian perustamista 1640, 1999.
- Koskinen Ulla, Nissilä Virpi: Lisätietoja Euran Lähteenojan ja Souppaan sukupiiristä 1400-1600-luvuilla. Genos 2019 s. 194-215.
Lisäksi:
- Peder
Dansken jälkeläiset Tapio Vähäkangas, Genos 69 (1998), s. 125-138, 158
- Prelaterna
Wenne i Åbo Bibliotekarie Jarl Pousar, Vichtis, .Genos 71 (2000), s.
47-54, 86.
- Tiedonantoja:
Vielä Wenne-suvusta, Tapio Vähäkangas, Genos 71 (2000),
s. 195-196.
- Tiedonantoja:
"Dokumentoitua tietoa", Jarl Pousar, Genos 71 (2000), s. 196.
- Tiedonantoja: Jarl Pousarille, Tapio Vähäkangas, Genos 72 (2001),
s. 52-53.
Sivun alkuun
Copyright © Juha Sinivaara 2018-19