Muokattu 26.02.2022

Wenne 1


Taulu 1

Gunnar Jakobinpoika. Hänet mainitaan 1452-1461 monissa luostarin saantokirjeissä ensimmäisinä Naantalin porvareiden joukossa ja sinetöijänä.2, 5 - Puoliso Botilda. Vanhemmat Filpus Jönsinpoika ja Margareta Pederintytär. Katso Jägerhorn-suku, taulu 1. Asui Maskun Härmälässä.3 - Botildan 2. puoliso Klemet Maununpoika. Antoi 1466 suostumuksensa, kun Isonkylän perhe luovutti Kuuslahden Birgitta Filpuntyttären proventiksi.4 Omisti sinetin, joten hän lienee ollut naantalilainen porvari.5

Lapsia:

  1. Per Gunnarinpoika.Taulu 2.
  2. Tytär. Botilda Filpuksentyttären tytär. Botildan perillisiin on kuulunut Villilän Matts Ollinpoika, joka todettiin Seikelän Niilon kanssa turkulaisen porvarin Pitkän Markun vaimon Margaretan lähimmiksi perijöiksi 1549.3 - Puoliso Olli N.N. Maskun Villilästä?
  3. Tytär. Botilda Filpuksentyttären tytär. Pitkän Markun vaimon Margaretan perilliseksi todettiin 1549 Villilän Matts Ollinpojan ohella myös Niilo Maununpoika Seikelä. Hän lienee siis Per Gunnarinpojan toisen sisaren jälkeläinen. Tämä sisar näyttää solmineen avioliiton rälssittömän miehen kanssa, sillä Maskun Seikelässä ei ollut rälssiä.1,3

Taulu 2

Per Gunnarinpoika. Kaatui syksyllä 1495 Viipurin lähellä, ja häntä sanotaan silloin Wennen vävyksi.3 Merkintä sisältyy Maunu Särkilahden kopiokirjaan. Tähän aikaan Henrik Wenne oli Turun kanunkina, vasta vuosina 1500-1513 tuomiorovastina. Jacobus Mathiae Wenne lienee hänen veljensä poika, joka lähti 1503 opiskelemaan Kölnin yliopistoon ja oli arkkipresbyteri vuosina 1527-1530.6 Sanonta "Wennen vävy" ei siis voi tarkoittaa Jakob Wenne vanhempaa, sillä vävyllä olisi tarkoitettu lankoa. Wennen suvusta on hyvin puutteelliset tiedot. - Puoliso Jakob Wenne seniorin sisar. Myöhemmin hän on ollut naimissa jonkun Torkilin (Jönsson Spåre) kanssa. Heidän tyttärensä Valborg Torkilintytär oli 1536-53 Naantalin luostarin abbedissana. 3, 7

Lapsia:

  1. Jakob Wenne junior. Taulu 3.
  2. Margareta. - Naimisissa turkulaisen porvarin Pitkän Markun kanssa. Pitkä Markku on ollut Turun tuomiokirkon kirkkoväärti. Avioliitto oli lapseton. Margareta peri veljeltään Härmälän ja Hulkkion, koska veljenlapset papin lapsina eivät olleet oikeutettuja perimään. Margareta myi Hulkkion Hevonpään Nils Sveninpojalle (Gyllenhierta). Mårten Olofinpoika (Jägerhorn) ja Arvid Matsinpoika (Fotangel) protestoivat myyntiä vastaan. Riita jatkui ratkaisemattomana 1624 saakka.8

Taulu 3

Jakob Wenne nuorempi. Kirjoittautui 9.6.1513 Rostockin yliopistoon26, bacchalaureus 1514. Mainitaan myöhemmin maisterina. Piispa Martti Skytte ehdotti häntä enonsa jälkeen arkkipresbyterin virkaan, mutta kuningas ei antanut enää täyttää virkaa, vaan peruutti tulot itselleen.9 Hänen virkauransa on ollut tuntematon. Kun piispa mainitsee, että maisteri Sigfrid tulisi saamaan Jakob Wenne juniorin paikan, jos tämä saa enonsa jälkeen arkkipresbyterin viran, on Jakob Wennen täytynyt tuolloin olla kaniikki. Peruutti isänsä enon, Jöns Filpunpojan luostarille lahjoittaman Hulkkion, Vuonna 1532 Turun pormestari Pietari van Aken ja kaupunginvouti Lauri Antinpoika todistivat, että Maskun Maanpään Simo oli vuonna 1530 myynyt maisteri Jaakko Venne nuoremmalle, joka nyt oli kuollut, osuutensa Maskun Härmälästä, maan 25 markalla ja rakennukset 10 markalla. Hämälän omistajat 1531-1549 Jaakko Vennen sisar, turkulaisen porvarin Pitkä-Markun vaimo Margareta ja Naantalin luostarin nunna Valpuri, vuosina 1549-1553 näiden läheiset perilliset Maskun Villilän Matias Olavinpoika ja Seikelän Niilo Maununpoika, vuosina 1553-1556 Jaakko Vennen poika, Rauman kirkkoherra Johannes Jaakonpoika sekä vuodesta 1556 Ruotsin kruununprinssi Eerik.10 - Puoliso Kerttu Tapanintytär.11 Avioliiton laillisuus yritettiin kieltää selibaattisäännösten vastaisena todistajalausuntojen perusteella Arvid Matsinpojan (Fotangel) hyväksi, mutta poika Johannes Jacobi Wenne osoitettiin Turun raastuvassa 1569 laillisesta avioliitosta syntyneeksi.12 Pappien avioliitot sallittiin n. 1530, minkä jälkeen Jakob vasta on voinut solmia lailliseksi katsotun avioliiton.

Poikia,13 joista tunnetaan:

  1. Johannes Jacobi Wenne. Taulu 4.

Taulu 4

Johannes Jacobi 1571Johannes Jacobi Wenne. Syntynyt 1510-luvulla. Aikalaisten mielestä Johanneksen vanhempien avioliitto ei ollut laillinen. Koska aviotonta poikaa ei voitu vihkiä papin virkaan, piispa Martti Skytte tutki Johanneksen vanhempien avioliiton laillisuuden ennen papiksi vihkimistä ja tällöin poika tulkittiin avioliiton lapseksi. Johannes on kuitenkin syntynyt selibaattisäännön ollessa voimassa, koska hänet tunnetaan Rauman kirkkoherrana jo 1544. Tuli Euran kirkkoherraksi 1557 viranostolla lahjoittamalla kruununprinssi Erikille Härmälän. Hänellä ei olisi ollut oikeutta periä vanhempiaan, koska hänen on täytynyt syntyä ennen pappisavioliittojen sallimista. Tähän Arvid Matsinpoika (Fotangel) on perustanut kantansa vaatiessaan Härmälän luovuttamista takaisin perintöön oikeutetuille. Johannes Wenne on ollut tästä tietoinen, mutta käyttänyt tilannetta hyväkseen lahjoittamalla epävarman omistuksensa kuningasperheelle siinä toivossa, ettei kukaan uskalla siltä vaatia tilaa takaisin. Kuollut luultavasti 1572. Johanneksen sinetissä kilvessä lehti pystyssä Henricus Wennen kilvessä oli 3 lehmuksen lehteä kannoistaan yhdessä, 2 ylöspäin ja yksi alaspäin (FMS 39). Tätä muistuttaa Peder Olofinpojan v. 1426 käyttämä sinetti (FMS 137). - Puoliso Helga Olavintytär.14

Lapsia:

  1. Martinus Johannis Wenne. Isänsä apulainen tai sijainen Eurassa 1568, Euran kirkkoherra 1572-1577 15, 22, kuollut n.1577. 22 - Puoliso N.N. Poika: Jakob Mårteninpoika Wenno. Ensin kihlakunnankirjurina, sitten voutina Savossa 1602, 1605-07. Hän omisti jo 1600 Säämingin Kallislahdessa ratsutilan, jota hän vaihdoilla ja ostoilla laajensi. Hänen vävynsä saattaa olla Kallislahden seuraava omistaja, Pistolekors-suvun esi-isä Yrjänä Olavinpoika. Jakob Mårteninpojan sinetissä on sijoitettuna W-kirjain kilven sisään.17
    Martinus Johannis Wenne
  2. Laurentius Johannis Wenne. Taulu 5.
   

Taulu 5

Laurentius Johannis Wenne 1578Laurentius Johannis Wenne. Köyliön kappalainen 1568 ja 1572, Euran kirkkoherra veljensä jälkeen 1577-1587. Kuollut luultavasti 1588 Eurassa.21 Sinettikuvio ilmeisesti muodostettu Henricus Wennen sinetistä "parannellen".17 - Puoliso Valpuri. Omisti Säkylän Koppola miehensä jälkeen 1589-1593. Isä Vähä-Säkylän Koppolan isäntä 1554-1580 Sigfrid Filpunpoika lisänimeltään Koppa. 27



Lapsia:

  1. ?Johannes. Eräs dominus Johannes Vännå haudattiin 9.4.1601 Turun tuomiokirkkoon multahautaan, mahdollisesti kuoripappi. Lienee Laurentius Wennen poika.1, 18
  2. Kerttu, esiintyy usein käräjillä vävynsä kanssa vuosina 1620-1624. - Puoliso Matti Martini Euran Souppaan viljelijä 1583, omisti perintömaita Sorkkisissa. Koppolan viljelijä 1594-1600, omisti Souppaan 1600-. Euran kirkkoherra 1602-1615, jonka jälkeen häviää lähteistä. Heidän tyttärestään Valpuri Matintyttärestä polveutuu laaja Euran Souppaan suku.27
  3. Helka, - Puoliso Koppolan (Helkan perintötila) isäntä, ratsumies, Olavi Mikonpoika Kråka.27
  4. Erik, k. 1616. Ericus Laurentii Ulvilan kappalainen 1571 ja kirkkoherra 1585 ja Porin kirkkoherra 1602. - Puoliso Riitta, eli leskenä Ulvilasssa. 27
  5. ?N.N. Laurintytär. Taulu 6.

Taulu 6

Nils Erikinpojan sinetti

?N.N. Laurintytär. Haudattiin 6.12.1618 Turun tuomiokirkkoon.18 -  Puoliso Niilo Eerikinpoika. Turun pormestari 1608-1616 ja Kaarle-herttuan luottomies.19 Lienee kotoisin Ruotsista.18 Omisti tiloja ainakin Rymättylässä.27 Haudattu 17.3.1616 muurattuun hautaan Turun tuomiokirkkoon. Haudattujen luettelossa 1622 ja 1624 mainitaan talo nimellä Nils Erikssons (Dirikalan korttelissa).18



Lapset:

  1. Karin Nilsintytär. - Taulu 7.
  2. Johannes Nicolai Wenno. Tunnetaan 1623-1667, Turun apulaispappi ilmeisesti ainakin jo 24.9.1623, jolloin mainitaan piispan edustajana Turun raastuvanoikeudessa erään varkausjutun yhteydessä; Turun tuomiokirkon suomalaisen seurakunnan (kaupunkiseurakunnan) kappalainen (choralis) 1625–1630; Turun tuomiokirkon taloudenhoitaja 1.5.1630 ja vielä 1634; Mynämäen kirkkoherra 163420, astui virkaan ilmeisesti 1635. Turun pappeinkokouksen saarnaaja (synod. conc.) (suomeksi) 16.1.1667. Väitöskirjan dedikaatio (ded. diss.) Turku 4.12.1646 ja 22.4.1643. Hänen ja sisarensa Karinin liittymistä Wenne-sukuun ei voida osoittaa, mutta se vaikuttaa todennäköiseltä.. K. 166720, 23. - Puoliso Riitta, k. 1667.23

Taulu 7

Karin Nilsintytär. - Puolisot 1) Joachim Göde; Katso Göde-suku, taulu 2. 2) Bertil Erikinpoika Göde, Turun kaupunginvouti, haudattu Turussa 24.5.1626.24


Viitteet:

  1. Tapio Vähäkangas, Peder Dansken jälkeläiset, Genos 69 (1998), s. 125-138, 158
  2. FMU, 2901,, 3014, 3073, 3108, 3145.
  3. Tapio Vähäkangas, Ille ja Fotangel. Genos 1994, s. 120-121.
  4. FMU 4636.
  5. FMU 3314; Seppo Suvanto, Naantalin historia I. Turku 1976, s. 173-174.
  6. Eero Matinolli, Turun tuomiokapitulin matrikkeli. Loimaa 1976, s. 17, 24.
  7. Birgit Klockars, I Nådens dal. Skrifter utgivna av Svenska litteratursällskapet i Finland nr 486. Helsingfors 1979, s. 184-185.
  8. Jan Liedgren, Om Jöns Filpussons gåva av Hulkis till Nådendal. Historisk tidskrift för Finland, HTF 1973, s. 62-68.
  9. K. G. Leinberg, Det odelade Finska biskopstiftets herdaminne, SKHS Toim. I. 1895, s. 40, 175; FMU 6548; Kauko Pirinen, Turun tuomiokapituli uskonpuhdistuksen murroksessa. SKHS Toim. 62. 1962, s. 53-55.
  10. Aulis Oja, Maskun historia. Turku 1966, s. 65-66.
  11. Hausen, Reinh.: Bidrag till finlands historia IV: Spridda urkunder från tiden 1561-1570, Helsingfors 1912., BFH IV:396.
  12. BFH IV:200, 265, 268, 318, 320, 396; Pirinen: Turun tuomiokapituli uskonpuhdistuksen murroksessa. SKHS Toim. 62. 1962, s. 52.
  13. BFH IV:318, 396.
  14. BFH IV:396; Blomstedt – Matinolli, Turun hiippakunnan paimenmuisto : 1554-1809, 1963, s. 74-75; BFH IV:318. Väänänen, Kyösti: Johannes Jacobi Wenne. Turun hiippakunnan paimenmuisto 1554–1721 -verkkojulkaisu. Studia Biographica 9. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2011– (viitattu 9.8.2019). http://urn.fi/urn:nbn:fi:sks-thp-002651.
  15. Martinus Johannes Wennen sinetti ks. Blomstedt - Matinolli 1963, s. 74-75.
  16. Kauko Pirinen, Savon historia II:1. 1982, s. 442, 448.
  17. FMS 39; Blomstedt - Matinolli 1963, s. 74-75.
  18. Reinhold Hausen, Utdrag ur Åbo Domkyrkas räkenskaper 1553-1634. Bidrag till Åbo stads Historia I:1. Helsingfors 1884, s. 157, 173.
  19. Timo Mikonmäki, Pormestari Zacharias Boeliuksen suku. SSV 43. Helsinki 1993, s. 31. Raimo Ranta, Turun historia II, toinen nide. Turku 1975, s. 577-578, 869.
  20.  K. G. Leinberg, Åbo stifts herdaminne. SKHS Toim. V. Helsinki 1903. 
  21. Väänänen, Kyösti: Laurentius Johannis Wenne. Turun hiippakunnan paimenmuisto 1554–1721. Verkkojulkaisu. (viitattu 9.8.2019).
  22. Väänänen, Kyösti: Martinus Johannis Wenne. Turun hiippakunnan paimenmuisto 1554–1721. Verkkojulkaisu. (viitattu 9.8.2019).
  23. Väänänen, Kyösti: Johannes Nicolai Wenno. Turun hiippakunnan paimenmuisto 1554–1721. Verkkojulkaisu. (viitattu 9.8.2019).
  24. Reinhold Hausen, Utdrag ur Åbo Domkyrkas räkenskaper 1553-1634. Bidrag till Åbo stads Historia I:1. Helsingfors 1884, s. 183.
  25. Vallinkoski J.: Turun Akatemian väitöskirjat 1642-1828 I-V, Helsinki 1962-1966, ja hakemistot. HYKJ 30.
  26. Nuorteva, Jussi: Suomalaisten ulkomainen opinkäynti ennen Turun Akatemian perustamista 1640, 1999.
  27. Koskinen Ulla, Nissilä Virpi: Lisätietoja Euran Lähteenojan ja Souppaan sukupiiristä 1400-1600-luvuilla. Genos 2019 s. 194-215.

Lisäksi:

  1. Peder Dansken jälkeläiset Tapio Vähäkangas, Genos 69 (1998), s. 125-138, 158
  2. Prelaterna Wenne i Åbo Bibliotekarie Jarl Pousar, Vichtis, .Genos 71 (2000), s. 47-54, 86.
  3. Tiedonantoja: Vielä Wenne-suvusta, Tapio Vähäkangas, Genos 71 (2000), s. 195-196.
  4. Tiedonantoja: "Dokumentoitua tietoa", Jarl Pousar, Genos 71 (2000), s. 196.
  5. Tiedonantoja: Jarl Pousarille, Tapio Vähäkangas, Genos 72 (2001), s. 52-53.

 

Sivun alkuun


Copyright © Juha Sinivaara 2018-19