Hiitola

Muokattu 06.02.2021

Hiitola

Luovutetun Karjalan alue oli vuosisatoja Ruotsin ja Venäjän välisenä rajamaana ja taistelutantereena. Luovutetulla Karjalalla on oma väestöhistoriansa, johon monet sodat ja ryöstöretket ovat vaikuttaneet. Pähkinäsaaren rauha 1323 jakoi alueen kahtia lähes 300 vuodeksi, Ruotsin Karjalaan ja Venäjän Karjalaan. Stolbovan rauhassa 1618 Ruotsi sai koko silloisen Käkisalmen läänin 100 vuodeksi haltuunsa. Laatokan Karjalan väestö vaihtui dramaattisesti 1600-luvulla ruptuurisodan (1656-57) jälkeen, paikoin lähes kokonaan. Ortodoksiset asukkaat siirtyivät joukoittain Venäjälle lähinnä Tverin Karjalaan. Tilalle muutti luterilaisia asukkaita lännestä, erityisesti Savosta ja Viipurin Karjalasta. Valtaosa erityisesti Laatokan Karjalan myöhemmistä suvuista on näitä 1600-luvulla tulleita. Viimeinen suuri väestömuutos oli vuonna 1944, kun yli 400.000 Luovutetun Karjalan asukkasta asettui evakkoina muualle Suomeen.

Olivatko esivanhempani Kemppiset ja Tanniset heitä, jotka tulivat Hiitolaan Savosta ja lännestä 1600-luvulla ruptuurisodan jälkeen?

Tanniset

Tanniset ilmestyivät Hiitolaan ehkä ruptuurisodan (1656-57) jälkeen. Hiitolan historia mainitsee heidän ilmestyneen n. 1696, ensimmäiiset kirkonkirjat alkavat Hiitolassa vuonna 1689 ja ensimmäinen kirjaus kirkonkirjoissa Tannisista löytyy vuodelta 1692. Tannisia asui Hiitolassa pääasiassa Alakokkolan, Yläkokkolan, Haapalahden ja Kilpolan kylissä.

Kemppiset

Kemppiset ilmestyivät Hiitolaan ehkä ruptuurisodan (1656-57) jälkeen. Hiitolan historia mainitsee heidän ilmestyneen n. 1887-96, mutta siinä täytyy olla ilmeinen painovirhe, oikea vuosiluku on n. 1680-96. Mauno Kemppinen esiintyy ensimmäisen kerran Inkerin ja Käkisalmen läänin henkikirjassa 1685 Haukkavaaran kylässä. Kuoksjärven kylässä Kemppiset esiintyvät ensimmäisissä kirkonkirjoissa eli 1693. Kyseessä olevaa sukua esiintyy myös ainakin Kilpolan kylässä.

Sivun alkuun

webmaster