Muokattu 19.05.2020

Halvari - Vitikka

Perustuu suurelta osin Ilkka Väättin Perä-Pohjolan sukututkimuseuran kuukausikokouksen 12.12.2015 esitelmään.

1500-luvun alkupuolella Rovaniemellä asui Heikki Juhonpoika -niminen talonpoika ja lautamies (1543), jonka keskikokoinen talo maksoi jousiveroa kolmesta
henkilöstä vuosina 1543−1557. Heikin sukunimi oli todennäköisesti Väinänen, mutta hänen taloaan kutsuttiin ilmeisesti Halvari-nimellä. Rovaniemen Ylikylän kaikki talot poltettiin maan tasalle sissisodassa elokuussa 1589. Vanhan ja ahtaan kimppakylän talolliset miettivät uusia ratkaisumalleja asumisen suhteen. Vuonna 1592 Halvarin kantatilan tilukset jaettiin kahtia. Vanhempi veljeksistä Heikki Ollinpoika Halvari perusti 1590-luvulla uudistilan Ounasjoen toiselle puolelle Saarenkylän länsipäähän. Heikillä oli myös pelto- ja niittymaata vanhalla asuinkentällä Ylikylässä. Nuorempi veli Niilo Ollinpoika Halvari jatkoi tilallisena Ylikylän Muuskonniemen kummulla suvun vanhalla asuinkentällä. Halvari eli Väinänen oli viimeinen talo Rovaniemen kylän lounaispäässä.

Sukunimi Väinäinen on läntistä alkuperää, lähinnä satakuntalaista, joka esiintyy Rovaniemellä lisänimenä (Henrich Weineinen). Nimi Halvari tulee skandinaavisesta miehennimestä ja oli jo 1500-luvulla olemassa lisänimenä, ehkä talonnimenä (Hallvar, Hallvardher -> Halvari). Saksalaislähtöinen miehennimi Witicke on muotoutunut asuun Vitikka.9 Nimi mainitaan Rovaniemellä ensimmäistä kertaa 1598 (Hendrich Witicka).7

TAULU 1

I. Heikki Juhonpoika Väinänen tai Halvari,  s. mahd. n. 1495, talossa 3 aikuista miestä 1546, sai kahden markan sakot käräjillä vuonna 1551, kun ei huolehtinut määrätystä kyytivuorosta. Heikki oli iäkäs ja luovutti tilansa hallinnan nuorimmille pojilleen Ollille ja Heikille. Talon jakaminen tapahtui loppuvuodesta 1557.


II. LAPSET: (mahdollisesti seuraavat pojat)
  1. Juho Heikinpoika Halvari, Vanhin veljeksistä Juho Heikinpoika omisti oman pienen tiluksen (Väinänen II) Ylikylässä isänsä talon läheisyydessä vuoteen 1544. Juho muutti yllättäen asumaan Korkalon kylään vuonna 1545. Hän toimi Ojan eli Junkkaran talon perustajana ja isäntänä vuosina 1546−1553.
  2. Antti Heikinpoika Halvari, toimi Junkkaran talon toisena isäntänä vuosina 1550−1553.
  3. Olli Heikinpoika Halvari,  s. mahd. n. 1525. Taulu 2.
  4. Heikki Heikinpoika, Väinänen tilan isäntänä vuosina 1558−1590.

TAULU 2

II. Olli Heikinpoika Halvari, s. mahd. n. 1525, toimi Väinäsen eli Halvarin tilan isäntänä vuosina 1558−1585, mainitaan vuodesta 1569 säännöllisesti Halvari sukunimellä (Halūar). Hänen talossaan oli vuonna 1567 kaksi jousta ja kuusi lehmää ja vuonna 1571 5 lehmää. Olli Halvari ei kyennyt maksamaan vuonna 1574 ylimääräistä ruisapuveroa, koska hän oli köyhyyden takia taloudellisissa vaikeuksissa. Vuonna 1577 Halvarin tilan veroluku oli kaksi. Talossa oli kaksi aikuista miestä ja navetassa lehmiä vain kaksi. Halvarin talo poltettiin vuonna 1578, karja tuhoutui ja tila merkittiin tilapäisesti veroautioksi vuonna 1584. Olli Halvari luovutti talon hallinnan seuraavana vuonna vanhimmalle pojalleen Heikille ja ryhtyi syytinkiläiseksi.

III. LAPSET:

1. Heikki Ollinpoika Vitikka ent. Halvari, s. noin 1550. Taulu 3.
2. Niilo Ollinpoika Halvari, s. mahd. n. 1555, peri Halvarin eli Väinäsen kantatilan, jonka vuoden 1611 Karjalaiset joukot polttivat tilan, mattaalimäärä oli tällöin 1/2.

TAULU 3

I. Heikki Ollinpoika Vitikka ent. Halvari, s. noin 1550. oli Halvarin tilan isäntä vuosina 1585−1591. Perttulin tienoilla 1589 (24.8.) vienalaisjoukko poltti kaikki Rovaniemen ja Korkalon5 sekä kuusi Koivukylän taloa.8 Vaurioitunut tila jaettiin vuonna 1592. Ilmeisesti vanhaisäntä Olli Halvari oli silloin jo kuollut. Heikki perusti Saarenkylän länsipäähän Vitikka nimisen uudistilan. Heikki mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1592 Vitikka-sukunimellä (Hendric Olosson vit.). Tällöin Rovaniemen kylässä oli neljä Heikki Ollinpoikaa. Verottajan täytyi erottaa heidät toistaan suku- ja kutsumanimillä (Törmänen, Tapio, Vitikka, Halonen). Heikki Ollinpoika kuitenkin mainitaan vielä vuonna 1595 tilapäisesti Halvari-sukunimellä (Henr Halfūar). Vuodesta 1598 Heikki oli asiakirjoissa lähes säännöllisesti Heikki Vitikka. Heikki Vitikan uudistalossa oli kolme lehmää vuonna 1599 ja 1608. Verotarkastuksessa vuonna 1607 tila sai suuren veroluvun: 1 manttaali. Saarenkylän niittysaari oli hankala asuinpaikka. Vitikan talon pellot tuhoutuivat täysin kevättulvassa 1608. Vuonna 1609 tila katsottiin autioiksi.6 Talon veroluku puolitettiin pitkäksiaikaa ½ manttaaliin. Heikki mainitaan leskimiehenä vuonna 1610 ja talo autioksi. Tällöin talon emännyydestä vastasi piika. Heikki Vitikka luopui samoihin aikoihin Ylikylän vanhasta asuinkentästä (Slatth Öde, Rowaniemi, Henrich Witikas hemman). 8.9.1611 karjalaiset polttivat yhdeksän Rovaniemen ja yksitoista Korkalon taloa, näiden joukossa myös Vitikan talo.8 Väenottoluettelossa vuodelta 1618 Heikki Vitikan talossa mainitaan kaksi aikuista poikaa. Seuraavana vuonna Vitikan tilan veroluku nostettiin 2/3 manttaaliin. Vanhaisäntä Heikki sairastui vuonna 1620 ja luopui tilan isännyydestä. Samana vuonna varsin vakavarainen talo mainitaan tilapäisesti veroautiona. Heikki Vitikka keskittyi eläkeläisenä lautamiestoimintaan. Hänet mainitaan Kemin käräjien lautamiehenä vuosina 1626–16296. Heikki Ollinpoika Vitikka mainitaan väenottoluettelossa vuonna 1629 ikivanhana (wttgāmall) tilallisena.

II. LAPSET:

1. Matti Heikinpoika Vitikka, s. noin 1577. Taulu 4.

TAULU 4

II. Matti Heikinpoika Vitikka, s. noin 1577. Taulusta 3. Saarenkylän Vitikan isäntä vuosina 1621–1652. Hänen talossaan oli hevonen ja 15 lehmää vuonna 1622. Viiden vuoden kuluttua Vitikassa oli ori, tamma, 13 lehmää, kaksi hiehoa, viisi vanhaa ja neljä nuorta lammasta sekä vanha sika. Tilan viljakylvö oli tällöin kolme tynnyrinalaa. Vitikan talon veroluku nostettiin takaisin 1 manttaaliin. Vaikeat ajat 1630-luvulla iskivät myös suuriin taloihin. Vitikan tila oli vuonna 1637 verotietojen mukaan rutiköyhä. Samana vuonna vanhin poika Juho Matinpoika kirjoitettiin sotilaaksi.2 Sijaiseksi saatiin ostetuksi Matti Laurinpoika Kropsi. Kahden vuoden kuluttua Antti Antinpoika Pöykkeläinen valittiin Matti Heikinpoika Vitikan puolesta sotilaaksi. Vitikka oli  vuonna 1641 Rovaniemen neljänneskunnan kolmanneksi suurin tila. Tällöin suurempia tiluksia olivat vain Ounasjoen Tolonen ja Muurolan Sukula. Vitikan tallissa oli ori ja tamma sekä navetassa seitsemän lehmää. Tilan viljakylvö oli kasvanut 3,5 tynnyrinalaan.1 Talolla oli varaa palkata piika vuosina 1641–1642. Varallisuudesta huolimatta Vitikan talo oli veromaksukyvytön vuosina 1645–1648 ja mainitaan rutiköyhänä (utfattig) vuosina 1649 ja 1651. Matti Vitikka valittiin Kemin talvikäräjillä 1649 Kemijoen kuninkaanväylän yläjuoksun tarkastusmieheksi. Vitikan tilalla oli oikeus kalastaa vuonna 1652 Kemijoen suistossa. Vitikan talo harjoitti järvikalastusta Perunkajärvessä, Valkeajärvessä ja Toramojärvessä sekä myöhemmin Marrasjärvessä. Vuonna 1654 manttaaliveroluku oli 1. Talvikäräjillä 1654 Matti Vitikka tuomittiin kolmen markan sakkoon, koska hän oli laiminlyönyt siltojen kunnossapidon. Samana vuonna hän käräjöi myös Antti Kunnarin kanssa peltosarasta. Kolmen vuoden kuluttua Matti oli käräjillä lähinaapurinsa Heikki Pulkamon kanssa, koska Pulkamon tilan hevonen oli tärvellyt Vitikan peltomaata. Kaikesta päätellen Matti oli arvonsa tunteva ja tarkka mies. Matti Vitikan vanhin poika Juho Matinpoika toimi isänsä apuna tilan hoidossa 1640-luvun alusta saakka. Matti Heikinpoika luovutti Vitikan tilan isännyyden vanhimmalle pojalleen lähes 83-vuotiaana vuonna 1660.

III. LAPSET:
  1. Juho Matinpoika Vitikka, s. noin 1621. Taulu 5.

TAULU 5

III. Juho Matinpoika Vitikka, s. noin 1621. Taulusta 4. Juho toimi Ylikylässä Maunun autiotilan isäntänä vuosina 1653–1659.  Vitikan tilan isäntä vuosina 1660–1665. Vuonna 1664 Vitikan tila maksoi viljakymmenyksiä 12 kappaa sekä ohraa että ruista. Juho kuoli vuonna 1666. Lähes 90-vuotias vanhaisäntä Matti Vitikka toimi tällöin tilan isäntänä, perinnönjakoon asti.

IV. LAPSET:
  1. Heikki Juhonpoika Vitikka, s. noin 1645, k. noin 1720. Taulu 6.
  2. Juho Juhonpoika, oli pysyvästi mielenvikainen. Hän iski huhtikuussa 1671 sekavassa hulluustilassa seipäällä  isoisäänsä päähän. Matti Vitikka oli kuollessaan yli 90-vuotias käräjätietojen mukaan. Tapausta käsiteltiin Kemin kesäkäräjillä 1671. Pään heikkouden takia Juho tuomittiin isoisänsä surmasta vain yhdeksän markan sakkoon.
  3. Matti Juhonpoika, s. n. 1658, mainitaan Vitikassa vuosina 1674–1676. Hän muutti Kemiin, jossa kuoli vuonna 1719.
  4. Kaarina Juhontytär, oli naimisissa Kemissä Heikki Hannunpoika Haukan kanssa.

TAULU 6

IV. Heikki Juhonpoika Vitikka, s. noin 1645, k. 1720. Taulusta 5. - Puoliso Elina Ollintytär, s. noin 1645, k. 06.1724. Heikki peri sukutilan isoisältään ja isältään. Hän toimi tilan isäntänä vuosina 1668–1690. Vitikan täyden manttaalin talon veroluku oli vuonna 1671 tilapäisesti ¼ manttaalia. Vaikeina katovuosina vuonna 1674 tilan veroluku laski pitkäksi aikaa ½ manttaaliin. Samana vuonna Vitikassa nähtiin verotietojen mukaan nälkää (absens för hunger skull). Viljasadot epäonnistuivat pahasti. Talossa oli vuonna 1677 vain hevonen ja neljä lehmää. Vitikan talo oli velkaa  547 kuparitaalaria oululaiselle porvarille Antti Yrjönpojalle. Helmikuussa 1687 maaherra Grass päätti, että Vitikan perintötilan veroluku lasketaan virallisesti ½ manttaaliin. Heikki Vitikka toimi 1680-luvun loppupuolella nuottakuntansa johtajana. Vaikeina aikoina isäntänä toiminut Heikki Juhonpoika sairastui 1690-luvun alussa. Hänen vaimonsa Elina Ollintytär toimi isäntänä vuonna 1691. Vanhaisäntä Heikki Vitikka mainitaan vanhana hourupäänä kesäkäräjillä 1698. Samana vuonna hänen lapsensa hoitivat häntä kotona (sytes af barn). Vanha isäntä Heikki Juhonpoika kuoli lokakuussa 1720 ja vanha leskivaimo Elina kesäkuussa 1724.

V. LAPSET:

1. Heikki Heikinpoika Witikka, s. noin 1671. Taulu 7.
2. Kaarina, s.n. 1669, mainitaan kotitalossaan vuonna 1692. (Onko mahdollisesti sama joka kuollut 23.2.1745 Rovaniemellä?).
3. Riitta, mainitaan kotitalossaan vuosina 1695–1697.
4. Juho, seppä, asui perheineen pitkään Vitikassa kunnes muutti Kemihaaran Karvon tilalle. - Puoliso n. 1702 Anna
5. Elina, naitiin vuonna 1702 Suutarin tilalle.
6. Aapo, määrättiin 1703 sotilaaksi2 Riikaan.
7. Marjetta, naitiin Paavalniemen taloon 1704.
8. Kalle, hukkui 1703.2
9. Valpuri. asui Vitikassa vuoteen 1713.
TAULU 7

V. Heikki Heikinpoika Vitikka, s. noin 1671. Taulusta 6. - Puoliso 1698 Kaarina Pekantytär Suutari, s. 21.01.1678. Heikki toimi isäntänä Vitikassa vuosina 1692–1722. Heikki Vitikka ryhtyi isännäksi vain 21-vuotiaana. Heikki toimi Rovaniemen kappelin kirkkoisäntänä 1690-luvulla. Hän lahjoitti vuonna 1694 Rovaniemen kappelikirkkoon Lars Gallenin maalaaman alttaritaulun. Nykyään Salvador Mundi -maalausta säilytetään Rovaniemen nykyisen kirkon toimituskappelissa. Vitikan talon väki harjoitti ilmeisesti helmenpyyntiä 1690-luvulla. Kaarina Suutari toimi henkikirjan mukaan tilapäisesti tilan isäntänä alkuvuodesta 1712. Samana vuonna talon viljasato oli 11 tynnyriä ja 8 kappaa ohraa. Vanhaisäntä Heikki Heikinpoika Vitikka kuoli maaliskuussa 1739 ja hänen vaimonsa Riitta toukokuussa 1740. Perillisiä oli hengissä kaksi poikaa ja kuusi tytärtä. Omaisuuden arvo oli lähes 2000 kuparitaalaria. Vitikan suuri tila jaettiin kahtia Heikki ja Matti Vitikan kesken vuonna 1741. Maakirjaan jako merkittiin vuonna 1747, kun kruunun säätämä halkomisasetus tuli voimaan. Vitikan tila  oli yksi Kemijokilaakson vauraimmista tiloista ja se jaettiin 1700-luvun aikana yhteensä neljään vauraaseen tilaan. Näiden omistus pysyi Vitikan suvun halllussa.4

VI. LAPSET:
  1. Heikki Heikinpoika Vitikka, s.n. 1699, isäntä vuodesta 1729, k. 3.10.1767. - Puoliso Rovaniemellä 22.2.1730 Riitta Matintytär Ruikka, s. 18.5.1711, k. 23.04.1790 Rovaniemellä.
  2. Kaarina Heikintytär Vitikka, Taulu 6, s. noin 1700, k. 27.12.1774 Rovaniemi.
  3. Pekka Heikinpoika Vitikka, s. noin 1704, k. 30.07.1730. ryhtyi varsin nuorena miehenä Vitikan tilan isännäksi vuosiksi 1723–1728. Pekka oli naimaton. Talon emännyydestä huolehtivat naimattomat siskot. Pekka kuoli heinäkuussa 1730 26-vuotiaana. Vitikan suuri tila oli 1720-luvulla taas 1 manttaalin perintötila. Verotarkastuksessa tila sai rekisterinumeron RN 1 Rovaniemi.
  4. Valpuri Heikintytär Vitikka, s. noin 1704, k. 25.01.1795. Naitu Pullilaan.
  5. Marjetta Heikintytär Vitikka, s. 07.03.1705. Naitu Rauvanjokeen.
  6. Liisa Heikintytär Vitikka, s. 03.02.1714 Rovaniemi, k. 23.2.1774 Rovaniemi. Haudattu 13.3.1774 Rovaniemelle.
  7. Maria Heikintytär Vitikka, s. 10.06.1716 Rovaniemi, k. 26.01.1731 Rovaniemi. Haudattu 7.2.1731 Rovaniemelle.
  8. Susanna Heikintytär Vitikka, s. noin 1721 Rovaniemi, k. 02.03.1745 Rovaniemi. Haudattu 10.3.1745 Rovaniemelle.
  9. Olli Heikinpoika Vitikka, s. 15.07.1723 Rovaniemi, k. 21.11.1724 Rovaniemi. Haudattu 21.12.1724 Rovaniemelle.

TAULU 8

VI. Kaarina Heikintytär Vitikka, s. noin 1702, k. 27.12.1774 Rovaniemi, k.syy: yskänkuume. Taulusta 5. - Puoliso Rovaniemellä 30.01.1732  Heikki Heikinpoika Viiri (Wijripää) ent. Könönen, s. noin 1714. Kuollut 10.08.1797. Isä: Heikki Heikinpoika Könönen, s. noin 1687. Äiti: Riitta Juhontytär Viiripää, s. noin 1671. 

VII. LAPSET:

1. Riitta Heikintytär Viiri (Wijripää), s. 06.09.1733 Rovaniemi.
2. Heikki Heikinpoika, s. 1735.
3. Kaarina Heikintytär Viiri (Wijripää), s. 06.01.1737 Rovaniemi.
4. Tuomas Heikinpoika Viiri (Wijripää), s. 16.09.1739 Rovaniemi, Kemihaara.
5. Matti Heikinpoika Viiri (Wijripää), s. 16.01.1747 Rovaniemi, k. 27.03.1827 Rovaniemi. Haudattu 1.4.1827 Rovaniemelle. - Puoliso Kaarina, s. 1730.
6. Juho Heikinpoika Pauna eli Viiri, talollinen, s. 10.12.1749 Rovaniemi, k. 25.04.1815 Kemijärvi, Ylikylä. Puoliso Brigitha Påhlintytär Luiro, s. noin 1748. Vih. 26.12.1773 Rovaniemi.

Lähteet:
  1. Ahvenainen, Jorma: Rovaniemen historia II, 1632-1960, Rovaniemi 1970.
  2. Enbuske, Matti: Ankarat ajat 1630-luvulta Isoonvihaan. Teoksessa Kotatulilta savupirtin suojaan. Rovaniemen historia vuoteen 1721. Rovaniemi 1996.
  3. Enbuske, Matti: Rovaniemen kylien asutushistoriaa 1700-luvulta 1900-luvun alkuun, Oulu 1998.
  4. Enbuske, Matti: Rovaniemen pitäjän tilaluettelo 1600-luvulta vuoteen 1880, Rovaniemi. Oulu 2000.
  5. Enbuske, Matti: Vanhan Lapin valtamailla, Helsinki 2008.
  6. Puuronen Vesa, Yläkemijoen kylien varhaisvaiheita ja Matka Yläkemijoella vuonna 1894 / artikkeli Yläkemijoen historiaan 2014, http://ylakemijoenhistoria.wordpress.com/vanttauskoski.
  7. Outakoski, A.: Rovaniemen historia I, Rovaneimen seudun vaiheita vuoteen 1631, Vammala 1965.
  8. Vahtola, Jouko: Torniojoki- ja Kemijokilaakson asutuksen synty, Rovaniemi 1980.
  9. Vahtola, Jouko: Kiinteän asutuksen synnystä kappeliseurakunnan perustamiseen. Teoksessa Kotatulilta savupirtin suojaan. Rovaniemen historia vuoteen 1721. Rovaniemi 1996.
  10. Väätti, Ilkka: Rovaniemi IV taloja ja sukuja 1543-1730. Täydennetty ja korjattu versio. Luettu 18.12.2019.

Sivun alkuun

Copyright © Juha Sinivaara 2020

webmaster