Suku on lähtöisin Ruotsin Ångermanlannista, siitä johtuu suvun
kantaisän nimi Ångerman. Suvun lisänimi Sursill lienee ollut
kotiseudun perintöä. Ångermanlantilaisiet olivat muualla ravintona
väheksytyn
happamen silakan (nykyisen Surströmmin) pääasiallisia tuottajia.
Tarinan mukaan Erik Ångerman olisi myynyt Ruotsin armeijalle suuria
määriä suolasilakkaa ja laittanut joukkoon halpaa hapansilliä. Sotilaat
eivät pitäneet hapansilakasta ja Kustaa Vaasa olisi suuttunut ja
antanut Erikille
pilkkanimen Sursill. Ensimmäiset kertomukset hapansilli-tarinasta
löytyvät vasta 1940-luvulta. Svenska Dagbladetissa eläkkeellä oleva
ruotsalainen professori Nils Ahnlund julkaisi pakinan aiheesta. Oliko
tarina Ahlundin keksimä jää ilmeisesti selvittämättä. Erikiä ja Östeniä
ei asiakirjoista löydy kalastukseen liittyen.5
Erikin tytär Katarina muutti Pietersaareen Hans Fordelin
taloudenhoitajaksi. Katariina kutsui sisarensa Magdalenan ja otti Östen
veljen lapset luokseen sekä myöhemmin toisen veljensä Karlin, jonka hän
lähetti kouluun Turkuun. Östenillä oli seitsemän
tytärtä, joiden mukaan Genealogia Sursillianaa on kutsuttu myös
seitsemän Sursill - sisaruksen sukuluetteloksi. 1, 2,
4, 5, 6
TAULU 1
Erik Ångerman, oli talonpoika,
joka asui Uumajan pitäjän Tegin kylässä todennäköisesti jo ennen vuotta
1539, mutta varmasti viimeistään siitä vuodesta lähtien. Hän oli
talollinen ja lautamies. Kuollut ilmeisesti iäkkäänä 1550 -
luvun alussa. - Puolison nimi oli Dordi.
Lapsia:
- Katarina, oli tässä mainituista sisaruksista
ensimmäinen, joka tuli Uumajasta Pohjanmaalle. Palveli jonkin aikaa
emäntäpiikana vouti Hans Fordellia Pietarsaaren pitäjässä. - Puoliso
Henrik Nilsinpoika (Henricus Nikolai) syntynyt Uudellamaalla.
Pietarsaaren pitäjän kirkkoherra jo 1543. Westzynthius - suvun
kantaisä. Kuollut ennen heinäkuuta 1569.
- Magdalena. - Puoliso Erik Johaninpoika Tenalensis.
Pietarsaaren kirkkoherra 1569. Kuoli kaiketi Pietarsaaressa 24.5.1600,
haudattu sinne.
- Östen, taulu 2.
- Karl.
Saapui sisarensa Katarinan kutsumana
Ruotsin Länsi - Pohjasta Pietarsaareen ja pääsi sisarensa toimesta
Turun katedraalikouluun. Kokkolan kirkkoherra 1582, sai täydet
kirkkoherran oikeudet 1593 ja allekirjoitti Upsalan kokouksen päätöksen
samana vuonna. Pappissäädyn edustaja Söderköpingin valtiopäivillä,
allekirjoitti siellä 10.10.1595 neuvoston ja säätyjen yhteisen
vastauksen Kaarle-herttualle, joka valtuutettiin Ruotsin
valtionhoitajaksi. Carolus Erici Sursill joutui yhdessä Vöyrin ja
Pietarsaren kirkkoherrojen kanssa 1597 Nuijasodan aikaisten toimiensa
vuoksi marski, käskynhaltija Klas Flemingin nuhdeltavaksi.
Kirkkoherra Carolus (”Carll i Karlebij”) määrättiin 9.12.1589 maksamaan
20 taalaria raha-apua sotaväen palkkaukseen. Hän (”Her Karl
Kyrckioheerde i Karlebij”) sai Kaarle-herttuan kirjeellä 20.2.1602
korvaukseksi herttualle toimittamastaan hevosesta viisi tynnyriä
viljaa. Muiden Pohjanmaan pappien tavoin hänelle myönnettiin 14.12.1608
elatukseksi 70 tynnyriä viljaa ja vuodelta 1614 säilyneen kuitin mukaan
hän (”Carolus Ericj Karlebijensis”) yhdessä muiden Pohjanmaan pohjoisen
rovastikunnan kirkkoherrojen kanssa kuittasi (nimikirjoitus ja sinetti)
vastaanottaneensa viljasaatavansa. Elossa vielä 1618. - Puoliso Anna,
kotoisin Tukholmasta. 7
- Margaretha. Saapui Uumajasta Suomeen veljensä Karlin luo
Kokkolaan - Puoliso I Paul eli Påval Petterinpoika, tuomarin
sijainen Pohjanmaalla 1563. - Puoliso II Thomas Jöraninpoika.
Pohjanmaan vouti 1585, asui Mustasaaressa ja eli vielä 1610.
TAULU 2
Östen Erikinpoika, talollinen Uumajan
pitäjän Vestertegin kylässä. 1553 - 1582. Valtiopäivämies 1571?.
Saapui sisarensa Katarinan kutsumana Uumajasta Suomeen. - Puoliso Magdalena (Malin). -
Lapsia:
- Anna. - Puoliso 1. Johan, "Johannem sac: iLaihela".
Laihian kappalainen. - 2. Jakob Eskilinpoika (Jacobus Eschilli).
Laihian kirkkoherra 1580. K. ilmeisesti Laihialla 1611.
- Katarina, taulu 3.
- Kristina (Kirstin), k. ilmeisesti Iissä noin 1632. -
Puoliso Johannes Henrici Limingus. Iin kirkkoherra
1620. K. kaiketi Iissä 1634. Vanhemmat Limingan kirkkoherra Henrik
Lithovius ja tämän ensimmäinen puoliso. Katso tämä suku taulu 3
ja Lithovius suku, taulu 2
- Margareta. - Puoliso Anders Tysk, kuningas Kaarle
IX:n räätäli, joka asui Vaasassa.
- Erik, talollinen
Uumajan Västertegissä 1583- 1630. Omisti 1601 kolme lehmää ja hevosen.
Mainitaan lautamiehenä 1615-1617. Maksanut 1619 veroa 4 ½
mk rahana, 9 naulaa voita ja 11/8 kannua tervaa. Tilan
koko 3/8 manttaalia.
- Birita, eli Isossakyrössä leskenä vielä 1629. -
Puoliso Peter Gumse, alkuaan todennäköisesti Geet. Isonkyrön Gumsilan
eli Komsilan talon omistaja 1588. Isonkyrön nimismies 1589. Varusti
ratsumiehiä Ruotsi - Suomen armeijaan, ja palveli itsekin ratsumiehenä.
Ajautui täten huovien puolelle nuijasodassa, jonka loppuvaiheessa
siirtyi Puolaan. Eli siellä lopun elämäänsä. Isä kaikesta päätellen
Isonkyrön kirkkoherra Jakob Geet.
- Barbro. - Puoliso N.N. porvari Tukholmassa.
- Magdalena (Malin), eli Kalajoella "vanhana ja
voimattomana" vielä maaliskuussa 1650. - Puoliso Petter Arctophilacius,
alkuaan Pekka eli Pietari Matinmikko eli Mattila, kotoisin Lohtajalta.
Kalajoen kappalainen, kirkkoherra 1612. Valtiopäivämies. K. ilmeisesti
Kalajoella kesällä 1647, haudattu sinne. Isä Lohtajan nimismies,
talollinen ja maakauppias Mikko Matinmikko eli Mattila.
Avioton:
- Hans Östeninpoika, Kokkolan lukkari, s., k. jälkeen 1633 Laihialla.
TAULU 3
Katarina Östenintytär, oli
elossa vielä 1614. - Puoliso 1. Lauri - niminen talollinen,
jonka asuinpaikka ilmeisesti Saloinen. Katso
Sinius suku, taulu 1. - 2. Matt Laurinpoika, alikirjuri,
ehkä myös talollinen
Saloisissa.2 - 3. nimeltään tuntemattoman leski Henrik
Lithovius (Henricum Laurentii Lithovium),
Limingan kirkkoherra, katso Lithovius
suku, taulu 1.
Lähteet:
- Kojonen Eero (toim.), Sursillin suku, Tapiola 1971.
- Tapio
Vähäkangas, Lohtajan
Granbergien esivanhemmat, Genos 69(1998), s. 78-84, 98-99
- Arvi
Ilmoniemi, Sinius-suvun
alkuperästä ja vähän muitakin Sursilliana-tutkimuksia, Genos33(1962),
s. 18-24.
- Tiedonantoja
- Meddelanden - Sursillien suku. Genos 13(1942), s.123-124.
- Sursill-suvun alkupolvet Uumajassa ja Pohjanmaalla, Tiina
Miettinen, Genos 88 (1/2017).
- Sukukirja
- Turun hiippakunnan paimenmuisto 1554–1721
Lisätietoja:
- Arvi
Ilmoniemi, Östen Sursillin avioton (?) poika ja hänen jälkeläistensä
sukulaisuussuhteita, Genos 21(1950), s. 2-6.
- Genealogia Sursilliana rediviva
Valtiot. maist. Georg Luther,
Helsinki, Genos 42(1971), s. 33-35.
- Elias Robert Alcenius: Genealogia Sursilliana, Helsinfors 1850.
Copyright ©
Jari ja Juha Sinivaara 2019