Etusivulle |
Muokattu
06.03.2014
|
Kurk tai Korke suku on vanhaa suomalaista aatelia. Jo laamanni Jakob Korken (1362) isä omisti maata Vesilahdella ja oliko kansantarinoiden kuuluisa Matti Kurki samaa sukua? Kuitenkin Herman Svärd olisi nainut Jakob Kurjen tyttären heidän lapsistaan olisi saanut alkunsa kaksi sukua Kurjet ja Svärdit.2 Tunnetuin tähän sukuun kuulunut Kurki oli Suomen viimeinen keskiaikainen piispa Arvid Kurki.
Jakob Kurki, hoiti laamannin virkaa 27.2.1362 Nils Turenpojan (Bielke) puolesta 4; 20.6.1373 Turussa kaupanvahvistajana 5; 26.1.1383 vahvistettiin rajalinja Jakobin omistaman Vanajan Niemenpään ja Miemalan kylän välillä 6; omisti myös Vanajan Koljalan.2 - Puoliso N.N. Jakobintytär, isä laamanni Jakob Andrissanpoika, joka tunnetaan 1331-1347. 2
Tytär:
Tytär Jakobintytär 1. -Puoliso Herman Svärd, kotoisin ilmeisesti Ruotsista.2
Lapset:
Peder Svärd; "vanha Peder Svärd" omisti maata Porvoon Kräppelbyssä ja Hagassa. 1
Lapset:
Henrik Svärd, Vanajan Harvialan herra; asemies 13.6.1418, jolloin
antoi vaimolleen huomenlahjana Vanajan Niemenpään ja Kotialan 14;
hänen appensa Klas Lydekenpoika lähetti hänet kuninkaan luokse
noutamaan kuningas Erik XIII:n tahtoa tuomiosta 1419 15;
teki vauhtokaupan setänsä, ritari Nils (Kurk) Raision Ailosista, kanssa
21.6.1425, siten että Nils antoi hänelle Vanajan Harvialan, puolet
Pirkkalan Kaarelan, samoin Lammin Viialan ja Tirmulan, Sipoon Hindsbyn
ja Kemiön Kaustelan, Henrik antoi Raision Ailoisen ja Vadion sekä
Paraisten "Träskegården" (Träskby, vielä samana päivänä muutettiin tämä
maanvaihto kuitenkin niin, että Henrik otti Träskgårdenin itselleen,
mutta puolestaan luovutti Hindbyn takaisin sedälleen Nilsille 12;
esiintyi sinettitodistajana 1423, 1435 16 ja sinetöi
elokuussa 1435 Ruotsin neuvosten joukossa Halmstadin päätöksen 17;
allekirjoitti 1439 49 rälssimiehen kanssa kirjelmän Tallinnan raadille
koskien häväistystä, joka Tallinnassa koski Dönhoff Kallea ja hänen
rouvaansa 18; kuollut n. 1440. - Puoliso Birgitta
Klasintytär, vanhemmat Klas Lydekenpoika Djäkn ja Kristina
Jönsintytär. (Katso, Djäkn,
Lydekenpoikien suku, taulu 2).1
Olof Svärd,
asemies; Pohjois-Suomen tuomari, Sune Sunenpojan puolesta 1440 2,
18; kihlakunnantuomari Pohjanmaalla 1443-1445 20;
osti 1427 kuudesosan Ulvilan Hvittisbofjärdin Ytterbystä Jönis
Horkalilta 21, ja 1437 toisen tilan Hvittisbofjärdistä,
jonka maa hän sitten panttasi Ulvilan kirkolle 40 dalerista, jonka hän
käytti poikansa herra Martin Rooman matkaan ja josta otti itselleen 10
daleria Tukholman matkaa varten; todisti 25.3.1451, että hän ja hänen
vaimonsa vainaansa lahjoittivat, puolet Ulvilan Pennisestä, itsensä ja
sukulaistensa sielujen puolesta Naantalin luostarille, sillä ehdolla,
että antajia ja heidän vanhempaan muistetaan luostarin rukouksissa
22; kuollut ennen 1460. - Puoliso Elin Jönsintytär,
luultavasti Benkt Lydekenpojan vaimon Valborgin sisar. (Katso, Djäkn, Lydekenpoikien suku, taulu
1), jotka antoivat puolet Pennisistä luostarille. 1
Margareta Pederintytär.1. - Puoliso Peder Danske. (Katso Danske suku, taulu 1). - 2 puoliso Erik Jönssinpoika, kuollut ennen 29.6.1420. 1 Margaretan veli Henrik karhusi tuolloin Erik Jönsinpojan jälkeläisiltä sisarensa saamatta jäänyttä huomenlahjaa Naantalin Ailoisista.3, 23
Lähteet:
Copyright © Juha Sinivaara 2001-2005