Etusivulle 
Muokattu 06.03.2014

Jakkarilan-suku

Tämä Jakkarilan suku on aateloitu 1584 ja 1594, ja se on sammunut miehenpuolelta n.1619. Suku peri Porvoon Jakkarilan ja Nousiaisten Sukkisen Ram-suvulta, mutta omisti itse vaakunamerkin ja sen mukaan osa suvun jäsenistä nimitti itseään Piiliksi ja osa Bogaksi. 1

TAULU 11

Joen Olofinpoika, kutsuttiin "Smålänning", mutta toisten tietojen mukaan hänen isänsä olisi ollut suomalainen talonpoika Lars; Sukkisten herra. - Puoliso tämän 2. aviossa Agneta Torstenintytär, kuollut n. 1580, vanhemmat Torsten Salomoninpoika Ram (Katso Ram-suku, taulu 3) ja Brita Fleming; Agneta oli 1552 syytettynä, että oli myrkyttämällä ja noituudella ottanut hengiltä Måns Ivaninpojan, mutta vapautettiin 1553 syytteistä sen jälkeen kun se "noita-akka", jota hän oli käyttänyt tähän rikokseen, vähän ennen mestaustaan vapautti hänet kaikesta osallisuudesta; omisti Jakkarilan Porvoossa, samoin sai 25.7.1566 lahjakirjeellä äidiltään Ranjoen ja Kimokallion Mynämäeltä, äitinsä huomenlahjan tämän ensimmäiseltä mieheltä, Måns Nilsinpoika Balkilta.

Lapset:

  1. Johan Joeninpoika, taulu 2.
  2. Salomon Joeninpoika Piil, peri Jakkarilan enonsa Lars Torsteninpoika Ramin jälkeen; omisti 1. avionsa kautta Lemun Askaisen; kuningas Sigismundin aateloima 12.7.1594; allekirjoitti 1602 Suomen aateliston uskollisuudenvakuutuksen Kaarle Herttualle; nimismies Porvoon läänissä 27.9.1604-1606; linnanpäällikkö Viipurissa 1610, josta lähti ratsumestari Corobelin ja hänen ranskalaisten palkkasoturien kanssa Narvaan ja sitten Jamon linnoitukseen, jossa hän osoitti urhoollisuutensa; airut venäläiselle sanansaattajalle 1612, ja skottilaisille ja irlantilaisille sotilaille 1613; komisaari Elfsborgin lunastuksessa 1613; sai 10.8.1613 rälssin Jakkarilan säteriin Porvoon pitäjässä, mutta joutui korvaukseksi 1614 luovuttamaan 1. vaimonsa tilan Askaisen veljensä lapselle; mainitaan Viipurin käskynhaltijana kuninkaallisessa kirjeessa 3.6.1614, jolloin sai vahvistuksen verovapaudelle vaimonsa taloon Porvoon Ånäsiin; kuoli Viipurissa 1615, linnan tilikirjoissa mainitaan maksut, kultalangasta, joka käytettiin Salomon Joeninpojan arkun päällä olevaan ristiin, ja kunnialaukauksiin kun Salomonin ruumis toimitettiin Uudellemaalle. - 1. puoliso Brita Månsintytär, jolle Salomon antoi Jakkarilan huomenlahjaksi, vanhemmat Måns Nilsinpoika(Ållongren) ja Cecilia Henrikintytär Risbit. - 2. puoliso Anna Björnram, vanhemmat Matts Andersinpoika Björnramja Anna Ruuth.

TAULU 2

Johan Joeninpoika, Nousiaisten Sukkisten herra; omisti kolme rälssitilaa Jakkarilassa; otti osaa Venäjänsotaan; aateloitiin 9.5.1584; kuoli 1589, lyötiin kuoliaaksi Laitilan pappilassa, jonka vuoksi Laitilan kirkkoherra Herra Henrik, rouvansa ja renkinsä kanssa, sekä nimismies Olof Balk ja hänen poikansa Johan Balk vangittiin ja vietiin Turun linnaan 1, mutta toiset vapautettiin pian ja syytteeseen asetettiin vain pappilan renki. 2 - Puoliso Hebla Johanintytär, 1. aviossaan, vanhemmat Johan Olofinpoika (Katso Stålarm-suku, taulu 4) ja Ragnhild Perintytär (Ållongren); hänen 2. puolisonsa oli Lars Joninpoika Vårfrykyrkanin Enöglasta Västmanlannista Ruotsista.1

Lapset:

  1. Erik Johaninpoika Boga, Nousiaisten Sukkisten säterissä; nimismies Tornion ja Kemin Lapissa 10.9.1607; sai 10.11.1610 ikuisen rälssin toiselle puolikkaalle Sukkisista, toisen puolikkaan hän ennestään jo omisti, vahvistus koko tilalle 21.11.1613; eversti Axel Stålarmin todistuskirjeen mukaan hänet oli palkittu ruotsalaisella aateliskirjeellä Turussa ja saksalaisella Narvassa; oli 1613 "vaikean sairauden vaivaama" ja "kuoli Narvassa" ilmeisesti 1619 naimattomana 1.
  2. Anna Johanintytär Boga. - Puoliso 1602 Joen Planting, joka 1637 aateloitiin, ja sai tällöin käyttää Boga-suvun vaakunaa ja nimeä Planting-Gyllenbåga; sai 27.1.1604 elinikäisen rälssin ostamaansa Hinderbölen tilaan Pyhtäällä, peri sittemmin vaimonsa kanssa Lemun Askaisen, Porvoon Seitlahden ja Vehmaan Kimokallion.1
  3. Cecilia Johanintytär Boga, taulu 3.

TAULU 31

Cecilia Johanintytär Boga, peri Sukkisten säterin Nousiaisista veljensä jälkeen; eli leskenä 1625; antoi lahjoituksen Taivassalon kirkolle. - Puoliso Olof Gustafinpoika (Katso Stiernkors, nuorempi suku, taulu 3) Taivassalon Sjusholmasta, kuoli 27.11.1622.

Lähteet:

  1. Frälsesläkter i Finland intill Stora ofreden, Jully Ramsay, Helsingfors 1909, s. 207-208.
  2. Laitilan historia I, Olavi Koivisto, Vammala 1969, s. 407.

Copyright © Juha Sinivaara 2001-2005

webmaster