Karjaalainen Dönsbyn-suku luultavasti
omisti 1400-luvulla sen maaalueen, jonka Gereke Skytte ja virolainen Padaisten
luostarin apotti panttasivat 1347 (Lakukullan tila). Suku aateloitiin 1467. Sammunut
miehenpuolelta 1620 1.
TAULU 1
Magnus Thyniuksenpoika, lautamiehenä laamanninkäräjillä Sannäsissä 1424 2.
Poika:
- Dynius Magnuksenpoika, taulu 2.
TAULU
2
Tyni Magnuksenpoika, 1451 Karjaan toiseksi suurin
flötevero 20 äyriä 4, omisti myös Halfskiftön, Strömsön ja Leppen saaret,
joille perilliset hankkivat rälssioikeuden. 2
Lapsia:
- Henrik Dyniuksenpoika,
taulu 3.
- Jöns Dyniuksenpoika, aateloitiin
veljensä Henrikin kanssa 22.11.1467, jolloin he saivat verovapauskirjan Kaarle
Knuutinpojalta Karjaalla oleville maa-alueilleen, Dönsbyn Espibol Karjaan pitäjässä
1; 1466 rajakatselmus-miehenä Gerknäsissä 2. Aatelisen Sjundy
suvun kantaisä.
- Elin Dyniuksentytär, mainitaan 1450.
TAULU
3
Henrik Tyninpoika, aateloitiin veljensä Jönsin kanssa 22.11.1467, jolloin
he saivat verovapauskirjan Kaarle Knuutinpojalta Karjaalla oleville maa-alueilleen,
Dönsbyn Espibol Karjaan pitäjässä; osti 18.10.1457 Ingrid Frödgersintyttäreltä
3/4 veromarkan edestä maata Svartåsta 5 ja 26.3.1461 useita saaria
Ingevald Nilsinpojalta, esim. Degerön edustalla olevat Törsön, Dalkarön ja Notholmin
saaret.6 - Puoliso Elseby (Ingeborg?) mainitaan leskenä 19.3.1501 omistaen maata Karjaan Gerknäsissä
1,7.
Lapset:
- Henrik Henrikinpoika, taulu
4.
- ?
Anna, myi 1501 isänperintöä Dynesbystä Karjaalta ja osti alueen Sjundbystä,
jossa oli saanut sisarosuutta Jöns Nilsinpojalta (Kråko i Borgå).2
- Puoliso Ragvald Jönsinpoika Siuntion Sjundbystä; mainitaan siellä 1476
8, 1492, kuollut ennen 1501; isä Jöns Dyniuksenpoika (katso
tämä suku taulu 2).1
TAULU
4
Henrik Henrikinpoika, Dönsbyn herra; ehkä se "Henrik kirjuri", joka
mainitaan Turun linnassa 1507 1,9; 1513 ja 1524 Karjaan
ja Tenholan käräjillä tuomarina 2 ja Etelä-Suomen laamanninsijaisena
1534 ja 1552 sekä Raaseporin laamaninsijainen 1524-1547, Piikkiön 1550, 1555, Halikon 1551, 1554 3, 11; elossa 1556, mutta oli vainaja
1562. - Puoliso ? Margareta Jönsintytär Garp (Katso
Garp, Kosken suku taulu 6).1
Lapset:
- Ranghild Henrikintytär,
taulu 6.
- Henrik Henrikinpoika, Dönsbyn herra; allekirjoitti 1569 uskollisuuden lupauksen
kuningas Juhana III:lle.1 Raaseporin vouti 1566-71. Halikon tuomarinsijainen 1569-71.11
- Marietta Henrikintytär10, 1556 myi poikansa Hans Erikinpojan kanssa perintömaansa
Lohjan Gerknäsistä Jakob Henrikinpojalle Sjundbystä (Anna sisaren poika?).
- Puoliso Erik Larsinpoika Sipoon nimismies 1539.1
- Maunu Henrikinpoika, Lautkangarin herra; kirjoitettiin 1562 Dönsbyhyn, mutta
sittemmin Lautkangariin Sauvon pitäjässä, joka oli hänen vaimonsa perintötila;
1557 majoitusmestari osalle kuninkaallista ratsujoukkoa, jonka ylipäällikkönä
toimi Jakob Henrikinpoika Sundbystä; oli 1558 Juhana herttua palveluksessa Suomessa
ja mainitaan alitallimestarina; tallimestari 1563; Halikon tuomarinsijainen 1562-63, 1571, 1586-87, Piikkiön 1585, Maskun 158511; kihlakunnantuomarina Maskun
ja Vehmaan kihlakunnassa 24.5.1563; vouti Näsgårdissa samoin kymmenessä pitäjässä
Halikon ja Piikkiön kihlakunnassa 1563-1565; sai 20.12.1567 läänityksen Meldolan
säteriin Paimiossa; vouti Turun linnassa 1571; vouti Hämeen linnassa 29.9.1572
- 30.9.1575; linnanpäällikkö Turun linnassa 1585; kuoli 1590. - Puoliso ennen
1556 Birgitta Skytte, vanhemmat vouti Matts Skytte ja Margareta Jönsintytär
aatelista Suontaka- ja Katinala-sukua; hän piti Hämeenlinnassa manttaaliluetteloa
1571-1575.1
- Elsa. - Puoliso Lasse Knutinpoika Glad Lohjan
Veibystä, eli 1598.1
- Margareta. - Puoliso Markus N.N.; heidän poikansa Hans Markuksenpoika Halikon Melkolasta ja Henrik Markuksenpoika
Nummelta elivät 1600 ja käyttivät sinetissä äitinsä vaakunamerkkiä, hevosenkenkää.1
- Kerstin. - Puoliso todennäköisesti Olof Ångerman, Raaseporin vouti 1580-1590; heidän poikansa, Lars Olofinpoika
Ångerman, peri äitinsä jälkeen neljäsosan Dönsbystä.1
- Anna
Henrikintytär, taulu 5.
TAULU
5
Anna Henrikintytär. - Puoliso Hans Gregerinpoika (Silfverpatron-suku, taulu
1); omisti Västerbyn ja Tjusterbyn Siuntiossa, aateloitu 7.2.1564. Anna sai
30.6.1569 vahvistuksen verovapauteen rälssitiloilleen, mutta se lakkautettiin
1572 tai 1573.1
TAULU 6
Ranghild Henrikintytär. - Puoliso Olof Mårteninpoika (Jägerhorn-suku, taulu 3).3
Lähteet:
- Frälsesläkter
i Finland intill Stora ofreden, Jully Ramsay, Helsingfors 1909, s. 90-91, 393-394.
- Karis
socken från forntiden till våra dagar III medeltiden, Gunvor Kerkkonen, Ekenäs
1952, s. 123, 129, 131-137.
- Naantalin historia I, Seppo Suvanto, Turku
1976, s. 219-226.
- DF/FMU 2898
- DF/FMU 3047
- DF/FMU 3150
- DF/FMU
4902
- DF/FMU 3638
- DF/FMU 5225
- Tapio Vähäkangas: Uusmaalainen rälssisukusikermä. Genos n:ro 2/1999.
- Blomstedt Yrjö: Laanannin ja kilhakunnantuomarinvirkojen läänittäminen ja hoito Suomessa 1500- ja 1600-luvuilla, Helsinki 1958.
Copyright © Juha Sinivaara 2001-2019
webmaster