Tämä Ruotsi-Suomen yksi maineikkaimmista ylimyssuvuista, samoin kuin eräät toisetkin Fleming-nimiset suvut, joita keskiajalla tavataan mm. Tanskassa, Puolassa ja Skotlannissa, on lienee alkuaan lähtöisin Flanderista (keskisaks. fleming = flaamilainen) tai mahdollisesti Brandenburgissa sijaitsevasta Flämingin maakunnasta. Pohjoismaihin suku lienee tullut, kuten vanhassa sukutarinassa sanotaan, Pommerista, missä samanlaista vaakunaa käytti linnanvouti Klaus Fleming 1300-luvun puolivälissä. Vanhin varmasti tunnettu kantaisä, ritari Peder Fleming mainitaan ensimmäisen kerran 1366.¹

TAULU 1

Peder Fleming, isä ehkä Clas Fleming, vouti Barthissa Pommerissa 1331-1354; ritari; mainitaan ensikerran Norjassa 1366, jolloin hän Turun linnan urhean puolustajan Narve Ingevaldinpojan kanssa Haakon-kuninkaan puolesta takavarikoi lyypekkiläisten kauppalaivoja Marstrandin satamassa; tuli Ruotsiin Erik Pommerilaisen mukana; elossa vielä 1406.¹ - Puoliso Kristina, jonka kanssa Peder haudattiin Tukholman Ritariholman kirkkoon (Gråmunkeklostret); heidän poikansa, Klas Fleming, antoi 12.5.1424 sata markkaa luostarille iankaikkisesta messusta, vanhempiensa, omansa ja vaimonsa, ja myös veljiensä, Magnuksen ja Jensin, sielujen autuudesta.¹

Lapset:

1. Jens Fleming, ritari;¹ eli 1380-luvun alussa kihlakunnantuomarina Uplannissa, tuli sitten valtaneuvoston jäseneksi ja Tukholman voudiksi ³; kuoli 1395, haudattu Vermdön kirkkoon, jonka hän rakennutti; hänen poikansa Jöns oli Vermdön kirkkoherra 1430-1442, ja kuningas Kristofferin kappalainen 1444.¹
2. Magnus Fleming, ritari; kuoli 1414, haudattu vanhempiensa hautaan Tukholman Ritariholman kirkkoon.¹
3. Klas Fleming, taulu 2.
4. Herman Fleming, asemies; vouti Kaundborgissa; vahvisti Linholmassa 1395 sovinnon kuningatar Margaretan ja Albert Meklenburgilaisen välillä,³samoin kuin 1401 kuningas Erik Pommerilaisen vahvistuksen kuningatar Margaretan testamentille; ritari ⁵; Eerik XIII:n hovimestari 1387-1407; siirtyi Ruotsista Tanskan Knudstrupiin, missä hänestä polveutuva sukuhaara sammui 1544.³ - Puoliso Inger Skarpenberg, isä Henning Vendelboe.⁵

TAULU 2

Klas Pederinpoika Fleming, Nynäsin herra; esiintyy asiakirjoissa ensimmäisen kerran 1386, jolloin tunnusti saaneensa takaisin osan kuningatar Margareetalle antamastaan lainasta ², jonka panttina oli Bohus ^{4, 6}; asemies ja ritari 1395 ^{2, 7}, ja sinetöi sovinnon kuningatar Margaretan ja Erik Pommerilaisen välillä samana vuonna; valtaneuvos; sinetöi Nyköpingin sopimuksen 1396 ⁸, ja kuningas Erik Pommerilaisen vahvistuksen kuningatar Margaretan testamenttiin 1401 ^{1, 9}; (?jo 1400) 1402 Itämaiden so. Suomen laamanni, ja vielä 1427 ¹⁰;  1419 hänestä käytettiin nimitystä "Suomenmaan laamanni" (legifer terrae Finlandiae); oli aikanaan Suomen vaikutusvaltaisimpia miehiä;² haudattu Tukholman Ritariholman kirkkoon (Gråmunkeklostret). - Puoliso Cecilia.³

Lapset:

1. Peder Klasinpoika, istui 1418 laamanninkäräjiä isänsä puolesta; 1433 laamanninoikeuden virassa ¹¹; 1434 Suomen laamanni ¹²; oli viimeinen jakamattoman laamannikunnan haltija Suomessa, joka 1435 jaettiin Eteläiseen ja Pohjoiseen laamannikuntaan; ei esiinny asiakirjoissa enää 1434 jälkeen.¹
2. Henrik Klasinpoika, taulu 3.
3. Ingeborg Klasintytär. - Puoliso 10.6.1420 Laurens Niklaksenpoika, antoi vaimolleen huomenlahjaksi¹ Uthamra i Roslagen. ²⁷
4. Johan Klasinpoika, ylioppilas Rostokissa 1425 ja Erfurtissa 1429; kaniikki Turussa ¹³; täysivaltainen piispa Kort Bitzin perillinen 1467; Pyhän kolmen kuninkaan veljeskunnan jäsen Turussa.¹
5. Magnus Klasinpoika, Vilnäsin herra Vilnäsin kappeliseurakunnassa; asemies; peri appensa valtaneuvos Nils Hermannimpoika Kurjen Askaisissa omistaman Louhisaaren kartanon; antoi Kaarinan Kulhon talon Turun Harmaamunkkiluostarille; elossa 1450. - Puoliso ? Elin Nilsintytär Kurki, isä Nils Hermanninpoika Kurki. (Anthoni pitää mahdollisena, että Elin olisi Nilsin 1. aviosta) ²⁶

TAULU 3

Henrik Klasinpoika Fleming, asemies; asui Uudenkirkon Arvasalon saaren Vanhassa kartanossa (Gamlagård, sittemmin Sundholm); omisti Mynämäen Kasken ja avionsa kautta Halikon Viurulan, sekä Paraisten Kuitian; eli 1480 Gamlagårdissa. ¹ - 1. puoliso Valborg Jönsintytär, kuollut ennen 1477, vanhemmat Jöns Olofinpoika Tavast (Katso Tavast suku, taulu 4) ja Marta Klasintytär (Djäkn). ¹ - 2. puoliso Elseby Månsintytär; myi Kasken Sten Sturelle ja Knut Posselle 1490 ¹⁴; eli vielä 1518, jolloin hän antoi Joakim Flemingille täyden vallan peruuttaa Porvoon pitäjän Stenbölen myynnin, Stenbölen oli Elsebyn nuorempi sisar laittomasti myynyt ¹⁵.

Lapset:

1. 1. Joakim Henrikinpoika Fleming, valtaneuvos 1488 ¹⁶; tuomari Vehmaan kihlakunnassa 1476 ja vielä 1490 ^{1, 17}; Turun linnan vouti 1491 ¹⁸, riitaantui Sten Sturen kanssa, vangin takia joka karkasi linnasta, luovutti sakkoina, veljiensä Perin ja Johanin luvalla, Kaskisten tilan Virmosta ja osan Kemiön Strömmistä ¹; osallistui 1492-1493 rajaneuvotteluihin venäläisten kanssa ¹; omisti mm. Paraisten Kuitian, Mynämäen Lepistön ja Siuntion Suitian kartanot, ja myös Uudenkirkon Arvasalon Gamlagårdin, jonka peri isältään ja rakennutti uudelleen nimittäen sitä Sundholman säteriksi, sekä Pöytyän Kasken ja Ylänteen; elossa 1495, jolloin osallistui Viipurin läänin puolustukseen, mutta mainitaan kuolleena 14.1.1496, haudattu Naantalin luostariin ¹. - Puoliso Elin Björnintytär, mainitaan 13.7.1494, vanhemmat Björn Ragvalinpoika Suitiasta, käskynhaltija Hämeenlinnassa 1471, ja rouva Elin; tämän avion kautta Suitian kartano joutui Fleming suvun haltuun.¹
   
2. 1. Birgitta Henrikintytär. - Puoliso 14.10.1470, Pyhän Birgitan päivänä ¹, asemies Kort Hartviginpoika, joka antoi vaimolleen huomenlahjaksi Ahvenanmaalta Finströmin Bolstaholman, ja joka testamentissaan, 18.10.1484, pyysi Kasteholman käskynhaltijaa, Knut Possea, pitämään huolta vaimostaan. ¹⁹
3. 1. Karin Henrikintytär. - Puoliso Nils Jönsinpoika Sluk, Ahvenanmaan Grelsbystä; vuonna 1505 valitti Kasteholman käskynhaltija, Erik Johaninpoika Wase, että tämä Nils Jönsinpoika ja hänen lankonsa Kort Hartviginpoika jäivät saapumatta väkeen, joka torjui Hannu kuninkaan joukot.^{1, 20}
4. 1. Johan Henrikinpoika, taulu 4.
5. 1. Per Henrikinpoika, mainitaan 1491. ²¹
6. 2. Valborg Henrikintytär, peri Viurilan äidiltään, elossa 1484 ¹⁹. - 1. puoliso porvari Lasse Finne, elossa 1480; omisti talon Turussa. - 2. puoliso Håkan Tidemaninpoika (?Magnuksenpoika), Slang-suvun kantaisä; Porvoon läänin vouti 1519. ¹
7. 2. Cicilia Henrikintytär, kuollut 1549. - Puoliso Anders Olofinpoika Balk, sukunsa viimeinen, suvun kantatila joutui heidän jälkeensä sisarenpoika Slangille. ¹

TAULU 4

Johan Henrikinpoika Fleming, Porvoon Tjusterbyn herra, jonka sai avionsa kautta; omisti myös Porvoon Gammelbyn ja Uudenkirkon Tuorlahden ¹; asemies 1470 ¹; tuomari Pohjois-Suomen laamannikunnassa 1494 ¹; valtaneuvos ²²; ehdolla Pohjois-Suomen laamanniksi 1506, jolloin kuitenkin Knut Erikinpoika (Kurki) tuli nimitetyksi ²³; todisti 1508 Magnus Frillen testamentin ²⁴; elossa 1514 ¹. - 1. puoliso Märta Erengislentytär, isä Viipurin linnanvouti Erengisle Björninpoika (Katso Djäkn, Björn Pederinpojan suku, taulu 2). - 2. puoliso N.N., (1. puoliso laivanvarustaja Peder Simoninpoika, tästä aviosta syntyi lapset, Hans Petri, sittemmin Turun tuomiorovasti, kuoli 1547, ja Birgitta, abbedissa Naantalissa 1550-luvulla).^{1, 25}

Lapset:

1. 1. Anna Johanintytär, peri vanhemmiltaan Tjusterbyn 1545. - 1. puoliso Olof Pederinpoika (Wildeman); tämän avion kautta joutui Tjusterby Wildeman suvulle.¹ - 2. puoliso Matts Larsinpoika (Creutz) k. 1530.²⁸
2. 1. Brita Johanintytär, taulu 5.
3. 2. Peder Johaninpoika, Maarian Friskalan herra; sai 23.5.1536 läänityksenä Mervin talon Hattulasta; käskynhaltijana Turun linnassa; porvarioikeuden jäsen 1556; sinetöi aatelin joukossa Kustaa I testamentin 1560;¹ oli vaimonsa perintönä saanut maatiloja Ruotsista, jonne hänen leskensä ja lapsensa sittemmin kokonaan siirtyivät.³ - Puoliso Karin Sparre, haudattu yhdessä neljän lapsensa kanssa Stora Malmin kirkkoon Södermanlannissa, jossa hautataulussa päiväys 26.4.1578; vanhemmat alilaamanni Håkan Andersinpoika (Sparre) ja Ingrid Knutintytär.¹
4. 2. Valborg Johanintytär. - Puoliso ennen 1545 Måns Nilsinpoika (Stiernkors, nuorempi suku, taulu 1) Ristniemestä, hänen 2. aviossaan, elossa 1567.¹
5. 2. Karin Johanintytär. - Puoliso Jakob Hansinpoika, luultavasti käskynhaltija Jakob Hansinpoika (Skalm) Paraisten Bollbölestä; elossa 1563.¹

TAULU 5

Brita Johanintytär Fleming, eli leskenä 25.7.1566, mutta oli kuolleena 18.1.1572. - 1. puoliso Måns Nilsinpoika (Balk) Brödtorpasta, elossa 1528. - 2. puoliso jo 1530 linnanvouti Torsten Salomoninpoika (Katso Ram-suku, taulu 3); aateloitu 1525; kuollut ennen 1558; hänen äidinisä oli maavouti Ragvald Halvarinpoika (Ram).¹

Lähteet:

1. Frälsesläkter i Finland intill Stora ofreden, Jully Ramsay, Helsingfors 1909, s. 116-120.
2. Suomen elämäkerrasto, Ilmari Heikinheimo, Helsinki 1955, s. 197.
3. Kansallinen elämäkerrasto II, Porvoo 1929, s. 51-53.
4. Den introducerade svenska adelns ättärtavlor. Med tillägg och rättelser. II, Gustaf Elgenstierna, Tukholma, 1926, s. 733.
5. Ättartavlor II, Tor Carpelan, Helsinfors 1954, s. 354.
6. DF/FMU 943
7. DF/FMU 1030, 1041
8. DF/FMU 1060
9. DF/FMU 1138
10. DF/FMU 1195-1201, 1203-05, 1207, 1209, 1219, 1252-53, 1273, 1293, 1328, 1370, 1395, 1459, 1268, 1485, 1492, 1494-5, 1499, 1553, 1625, 1729, 1734, 1741-2, 1825, REA 294, 300-9, 326, 314- 6, 326, 333, 337, 359, 368, 387, 409, REA 304 maininta on laghman öfwer Österfinland.
11. DF/FMU 2068
12. REA 449
13. REA 715
14. DF/FMU 4278
15. DF/FMU 5954
16. DF/FMU 4244, 4260, 4265, 4267
17. DF/FMU 4209, 4332
18. DF/FMU 4367
19. DF/FMU 4010
20. DF/FMU 5141
21. DF/FMU 4368
22. DF/FMU 4563
23. DF/FMU 5174
24. DF/FMU 5309
25. Genos 51 (1980), s. 73-78 (Tapio Vähäkangas, Tuomiorovasti Hans Petrin syntyperä ja perilliset)
26. Genos 26 (1955), s. 109-112 (Vem var Magnus Flemings maka?, Eric Anthoni)
27. Tapio Vähäkankaalta 22.10.2006 antama tieto.
28. Genos 70 (1999). s 98 (Tapio Vähäkangas, Uusmaalainen rälssisukusikermä).

Copyright © Juha Sinivaara 2001-2006