|
Muokattu 12.11.2008
|
Keskiajalla sinettejä käytettiin omakätisen nimikirjoituksen sijasta ja todistettiin siten asiakirja oikeaksi, sillä kirjoitustaito oli tuolloin vielä kovin harvinaista. Aluksi sinetit olivat melko suurikokoisia ja ne ripustettiin pergamentille kirjoitetun asiakirjan alalaitaan roikkumaan nahkakannikkeesta tai nauhasta. Paperin yleistyttyä sinetitkin pienenivät. Paperi ei kestänyt painavia sinettejä.
Keskiaikainen kirje tai asiakirja ei siis päättynyt allekirjoitukseen, vaan sinettiin tai sinetteihin, ja syynä tähän oli juuri kirjoitustaidon harvinaisuus. Sinettejä käyttivät yksityiset henkilöt ja erilaiset laitokset, esimerkiksi kaupungit, killat ja luostarit. Sinetin haltijan tunnistaminen tapahtui sinetissä olevan kuvan ja sitä ympäröivän kirjoituksen avulla.
Sinetin kaivertajia olivat kultasepät tai varsinaiset sinettikaivertajat. Sinettileimasimet valmistettiin yleensä messingistä, pronssista tai hopeasta. Työn jälki oli usein mestarillista, vaikka kaiverrus oli tehtävä peilikuvana ja sinetit olivat pieniä. Suomalaisia koskevia leimasimia on säilynyt vain kaksi, Ahvenanmaan Pyhän Knuutin killan leimasin ja Naantalin luostarin sisarkonventin kuparinen leimasin 1440-luvulta.
Pergamenttiin tarkoitettu sinetti painettiin yleensä mehiläisvahasta valmistettuun kupuun, jonka läpi kulki kiinnikkeet. Mahdolliset väärennökset voitiin estää kuvun kääntöpuolelle painetulla ns. vastasinetillä. Näin sinetin kiinnikkeiden irroittaminen kupua rikkomatta oli mahdotonta.
Paperiasiakirja sinetöitiin levittämällä vahaa asiakirjan alareunaan, ja kiinnittämällä sen päälle paperiliuska ja painamalla lopuksi sinetti tähän.
Sinetin muoto oli yleesä pyöreä, lukuunottamatta varhaisempia suippopäisen soikion muotoisia hengellisiä sinettejä. Sinetissä oli keskuskuvio, jota yleensä ympäröi omistajaa ilmaiseva teksti kehyksessä.
Suomesta tunnetaan keskiajalta (vuoteen 1530) n. 370 sinettiä. Niistä on n. 60 viranomaisten tai laitosten ja loput yksityishenkilöiden.
Viranomaissinettejä oli Suomen herttuoilla, kirkolla (piispat ja tuomiokapituli), kaikilla 5 maakunnalla Varsinais-Suomi, Ahvenanmaa, Uusimaa, Häme ja Satakunta) sekä kaikilla 6 kaupungilla (Turku, Ulvila, Viipuri, Naantali, Rauma ja Porvoo ).
Yksityssinetit, joita oli hengellisellä säädyllä ja maallisen rälssiillä ja porvaristolla, olivat vaatimattomampia. Keskiajan loppua kohti tosin näissäkin pyrittiin kuvaamaan myös vaakunoista tuttuja kypärää ja kypäräkoristeita vaakunan lisäksi, alkuaikojen pelkän kuvioidun kilven sijasta.
Fivid Jönsinpoika, Finnlilästä
Paavali Skytte, asemies
s paual
. skitia
1467 14/8, 1471 10/3
Djäkn Björn Pederinpojan suku.
Björn Pederinpoika Deken.
s`
born . pedersson.
1430 15/2
Erengisle Björninpoika, asemies
s
erengisl . biornson .
1447 28/4
Rötker Ingenpoika, asemies, Uudenmaan alilaamanni
S
ROTKERI * INGAS *
1392 3/9
Bengt Lydekenpoika (Djäkn), kihlakunnan tuomari,
s`
bent lydikeson.
1425 21/6
Bengt Lydekenpoika (Djäkn), kihlakunnan
tuomari,
[s]
benth lydekeson.
1440 10/10
Bengt Lydekenpoika Djäkn, kihlakunnan
tuomari,
sigillum
benth lydekeson.
1447 30/11, 1448 5/2,1459 4/3.
Klas Lydekenpoika
Djäkn, Turun linnanpäällikkö, käskynhaltija.
s:claws
lydeksson.
1413 17/11, 1433 1/7, 1434 17/8.
Henrik Klasinpoika
(Djäkn), ritari, valtaneuvos.
s`
henrich .clausson.
1442 11/2, 1450 11/10, 1452 23/2, 3/5.
Henrik
Klasinpoika Djäkn, ritari, Pohjois-Suomen laamanni.
s.
henrichci classon milit.
1446 25/7, 1447 22/6, 1447 14/10, 1448
5/2, 1449 31/5, 1449 24/12, 1451 25/3.
Arvid Klasinpoika (Djäkn), ritari,
valtaneuvos.
s.
arwidh.clausson.
1459 4/3.
Henrik Bitz, ritari, Etelä-Suomen
laamanni
s
: henrik bidz .
1432 24/7, 1442 11/2, 9/5, 14502/8
Rötker Olofinpoika, asemies
s
. roskil olafsonib(!).
1490 21/2
Måns Henrikinpoika. (Tulossa myöhemmin)
Klas Pederinpoika Fleming, laamanni, valtaneuvos.
s
claus flemig.ridher.
1405 8/1, 1405 10/2, 1405 4/4, 1409 11/1,
1420 29/6, 1424 3/2.
Joakim Henrikinpoika Fleming, valtaneuvos, kihlakunnantuomari.
s.
ioakim.flemig.
1477 6/5, 1485 15/8, 1491 20/7.
Håkan Frille, kihlakunnantuomari.
s`
hakon ...son.
1426 25/11.
Kristier Frille, Etelä-Suomen laamanni.
s.
krissttiarn. frille.
1457 24/6.
Frille Håkaninpoika, asemies
s´
frelle . hakenson .
1447 31/5, 1449, 1457 24/6
Kristier Frille,
Etelä-Suomen laamanni.
s.
krissti ++ arni frille.
1469 2/10, 1472 18-19/1, 1472 29/2.
Magnus
Valdemarinpoika, kirkkoherra.
s´
ma[g]nu[s] waldemar[i pre]sbiteri.
1449 24/12, 1451 25/5
Hartvik
Jakobinpoika Garp, Vehmaan kihlakunnantuomari.
*
s * hartich iop * son *
1447 19/6
Arvidus Jakobinpoika, Turun
arkkiteini.
s.
arvidi [iac]obi psbi.
1467 22/2
Greger Andersson (Garp), Vehmaan kihlakunnantuomari.
s`gregors.andrisson.
1443 24/3, 1445 7/3.
Greger Andersinpoika Garp, Vehmaan kihlakunnantuomari.
s`gregors.andersson.
1446 16/1, 1446 8/10, 1447 30/1, 1448, 1449 4/2.
Anna Jönsintytär,
Greger Andersonin leski.
s.
anne. iones.
1458 10/12, 1459 9/12.
Olof Mattsinpoika.
s
. olo[f] mathisson .
1381 11/2
Klas Henrikinpoika (Horn),
Halikon kihlakunnan tuomari, Etelä-Suomen laamanni.
s.clauus.henrikson.
1477 21/2, 1480 8/10, 1485 15/8, 1491 20/7, 1515 31/3, 1519 11/11.
Krister
Klasinpoika (Horn), Turun linnanpäällikkö.
s
christi [classon].
1517 27/3.
Krister Klasinpoika (Horn), Turun
linnanpäällikkö (käskynhaltija).
C
K.
1517 27/3, 16/5, 30/11.
Filpus Jönsinpoika (Jägerhorn), asemies
s.
filpus ionesson
1442, 24/5, 7/3, 12/3, 1443 24/3, 1444 3/8, 1446
6/3, 1451 8/9, 1456 1/3, 1457 8/4
Jöns Filpunpoika (Jägerhorn), asemies.
s.iohannis.philippison.
1466 14/10, 1484 21/7, 1487 3/2, 1491 9/7, 1493 26/5, 1495 28/6, 1497 17/5.
Olof Kirves, asemies.
s
+ olavi + kirves.
1468 1/5, 1469.
Nils Kurki, ritari
+s:
nicholai : korka.
1425 21/6
Henrik Svärd
sigillu
. swert.
1418 13/6, 1425 21/6
Olof Svärd
sigillu
olaf swert.
1419 17/4, 1421 25/2, 1425 21/6, 1445 21/7, 1451
25/3
Torsten
Salomoninpoika (Ram), nimismies, amiraali.
[s.torsten
sal]monso.
1530 3/4.
Stiernkors Särkilahti, vanhempi-suku
Nils Olofinpoika (Stiernkors)
nicolaus
: olafson.
1437 11/6, 19/6, 1438 14/6, 1444 1/6, 1445 25/3, 1446
16/1 1446 25/7 1446 8/10.
Magnus Nilsinpoika (Maunu III Särkilahti), Turun
piispa.
s:
magnus dei gra epus abuensis.
1490 24/6, 21/10, 28/10, 29/10,
30/10, 1491 20/7, 1497 5/2, 1498 26/9.
Maunu III Nilsinpoika Stiernkors, Turun
piispa.
Magnus III
1493
5/1, 1493 11/4, 17/4.
Maunu Nilsinpoika Stiernkors, Turun tuomiorovasti.
s. magni.
nicolai. prefbiteri.
1467 22/2, 1468 1/5, 1469, 1471 12/6, 1480
8/10, 1482 29/2, 1485 25/8, 4/9, 1486 16/6, 12/11.
Maunu Nilsinpoika Stiernkors,
Turun tuomiorovasti.
s
ppti aboen in officio coit[is] lateranen.
1490 28/10, 29/10.
”platzkreivillinen sinetti”.
Stiernkors, Särkilahti, nuorempi-suku
Per Nilsinpoika (Pietari Särkilahti).
P. S.
1524 18/3
Stålarm
Erik Botvidinpoika (Stålarm), Porvoon läänin kihlakunnantuomari.
s.
erici. botuidi.
1486 20/3.
Magnus Tavast (Maunu II Tavast), Turun piispa.
secretu
magni dei gra epi aboensis.
1418 13/6, 1421 25/2, 1423 22/1, 1441
7/7, 1442 6/3, 12/4, 9/5, 1444 1/6, 1445 30/6, 1446 16/1, 25/7, 9/9, 19/12, 1447
3/6, 22/6, 1449 4/2, 1451 17/7
Nils Olofinpoika Tavast, ritari.
s`nicolai.
olaffsson militis.
1411 19/4.
Nils Olofinpoika Tavast, ritari.
S
. NICOLAI .+TAWEST .
1415 20/1, 1418 13/6.
Nils Olofinpoika
Tavast, ritari.
s`[niclis]
olaff.son.
1438 1/9.
Henrik Nilsinpoika Tavast, asemies.
s.
henr[ik] thauast.
1457 24/6.
Lähteet:
1. Finlands
medeltidssigill, Reinhold Hausen, Helsinfors 1900
2. Ars: Suomen taide 1,
Kauko Pirinen Keskiaikaiset sinetit, Keuruu 1987.
3. Frälsesläkter i Finland
intill Stora ofreden, Jully Ramsay, Helsingfors 1909.
Copyright © Juha Sinivaara 2002
