Lyttylän kartano

Metsää oli vuonna 1808 ollut 1755 tynnyrinalaa, mutta uudisraivaukset olivat vähentäneet sen määrää ainakin kahdellasadalla tynnyrinalalla. Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana oli kiinnitetty huomiota myös metsänhoitoon ja alaisilta olikin kielletty häädön uhalla kaikki metsäntuotteiden myynti.

1852 Katselmuksessa käytiin läpi kaikki kartanon, lampuotitilojen ja torppien rakennukset, pellot ja metsät. Kartanon päärakennuksesta kerrotaan, että se oli edellisen rusthollin haltijan rakentama lautavuorattu ja punamullattu 30 kyynärää pitkä, 16 kyynärää leveä ja 5 kyynärää korkea puinen rakennus. Siinä oli kaksinkertainen lauta- ja tuohikatto. Rakennus oli jaettu saliin, neljään kamariin, keittiöön ja eteiseen, jossa oli kaksi komeroa. Huoneet oli täydellisesti sisustetut, lattia oli trossipohjainen. Ikkunat ja ovet oli varustettu rautasaranoilla ja -lukolla. Tulisijoista kolme oli kaakelipinnoitettuja, lisäksi oli kolme piisiä, keittiössä tiilestä rakennettu. Kolme huoneista oli tapetoitu, kolme rapattu kalkkilaastilla. Kaikki oli maalattu ja salin katto oli vuorattu kankaalla. Koko rakennus oli kelvollisessa kunnossa paitsi vesikatto, joka pitäisi vuorata uusilla laudoilla ja katon yläpuolinen piippu muurata uudelleen...

Wallenstråhlen kuoleman jälkeen, vuonna 1858 suoritetussa perunkirjoituksessa Lyttylän kartanon karja käsitti 3 hevosta, 33 lehmää, 2 sonnia, 4 härkää, 11 hiehoa, 8 vasikkaa, 49 lammasta, 6 sikaa ja 9 kanaa. Pesän jäämistö arvioitiin 17497 ruplan 44 kopeekan arvoiseksi.

Lyttylän kartano 

Lyttylän kartano

Yleisnäkymä Kartanonmäkeen: uusi päärakennus (Koulu), Mankelipuori, takana vanha päärakennus ym. rakennuksia


Lähteet: Lyttylän historia 1500 -luvulta nykypäivään: Kauko Viro & Ari Viro, 2007


    Copyright © Juha Sinivaara 2019