Cajanus
Suku on lähtöisin Kirkkonummelta Korkkulan 1 manttaalin
rusthollitilalta. Suvun kantaisä Lars Perinpoika isännöi tilaa jo
ainakin 1540. Tila oli hänen jälkeläistensä hallussa yli 300 vuotta.3,5
TAULU 1
Lars Perinpoika, Kirkkonummen Korkkulan 1 manttaalin tilan
isäntä ainakin 1540-1547, mahdollisesti jo aikaisemminkin.3,5
Poika:
- Erik Larssinpoika, taulu 2.
TAULU 2
Erik Larsinpoika, Korkkulan isäntä
1549-1563. Erik oli nimismies ja joutui kestitsemään valtion
virkamiehiä ja sotaväkeä, koska hänen talonsa oli suuren valtatien
varrella. Hän sai verovapauksia ja muita korvauksia ylimääräisistä
kuluistaan.3,5
Poika:
- Mickel Erikinpoika, Korkkulan isäntä 1566-1612, taulu 3.
TAULU 3
Mickel Erikipoika
, Korkkulan isäntä 1566-1612,
nimismies 1592. Hoiti talon majoitus- ja kyyditystointa 1566-1612.
Hänen aikanaan talosta tuli rustholli, sillä hän ryhtyi varustamaan
ratsumiestä 1600. Korkkula oli pitäjän toiseksi varakkain talo 1571,
"hopeaveroluettelon" mukaan siellä oli hopeaa, kuparia ja tinaa sekä
karjaa 260 mk arvosta, veroa tästä määrättiin 26 mk, hänellä oli em.
veroluettelon mukaan 3 hevosta, 2 härkää, 12 lehmää, 4 vasikkaa, 12
lammasta ja 3 sikaa. - Puoliso nimeltään tuntematon. Vanhemmat
Helsingin pitäjän Seutulasta suurtilallinen Sigfrid Larsinpoika ja
Kerstin Ragvaldintytär, aatelista
Sjundby-sukua, taulu 6.3
Poika:
- Erik, korkkulan isäntä 1614-1630, taulu
4.
TAULU 4
Erik Michelinpoika,
Korkkulan isäntä 1614-1630, oli hankkinut myös omistukseensa Tjusterbyn
Porvoon pitäjästä. - Puolison nimi tuntematon.3

Poikia:
- Hans Hjerta, Korkkulan isäntä 1630-1662. Omisti myös
Meddvastön samassa pitäjässä. Hänen tyttärensä jälkeläisillä tila oli
aina 1800-luvun lopulle. Everti Burtzin vänrikkinä 1630. Oli 1656
kahden merimiesruodun luutnantina, ja häntä kutsuttiin "löjtnant vid
Porkkala". Suoritti ratsupalvelusta ja yleni kapteeniluutnantiksi. Otti
sukunimekseen Hjerta, suvun vanha puumerkin mukaan, sinetissä oli
sydän. Kuoli noin 1683. Lahjoitti testamentilla 21.1.1683 Medvastön
tytärelleen Annalle.3,5
- Anders, vouti, taulu 5.
TAULU 5
Anders Erikinpoika, Kajaanin pitäjän
nimismies 1632 lähtien, Pietari Brahen vouti Kajaanin
vapaaherrakunnassa eli Kajaanin, Paltamon, Sotkamon ja Pielisen
pitäjien vouti. Andersia voidaan pitää Kainuun 1600-luvun
jälkipuoliskon ehdottomasti vaikutusvaltaisimpana virkamies- ja
pappisdynastian kantaisänä. Nimismies oli usein tavallinen talollinen,
mutta Andersia on pidettävä ammattivirkamiehenä, hänet luettiin vuoden
1651 henkikirjassa säätyläisiin.7 Muutti Paltamoon ennen 16263,
oli Säräisniemen (Juusola) nimismiehentalon ensimmäinen isäntä sekä
1600-luvun alkupuolella Kainuun suurimpia karjankasvattajia, vuoden
1641 karjaveroluettelossa hänellä oli Säräisniemen talossaan lähes 30
nautaykikön karja; 4 hevosta, 13 lehmää, 1 sonni, 1 mulli, 10 hiehoa,
20 lammasta ja 4 sikaa. Karjan arvo oli n. 360 taalaria.
Palveluskuntana hänellä oli 3 piikaa ja 3 renkiä.7 omisti
mm. Paltaniemeltä Sutela- eli Ollikkala- nimisen talo, jonka oli
ostanut Sigfred Suszie-nimiseltä talonpojalta 400 taalerilla. Johannes
Messeniukselta Anders sai "kummilahjaksi" Asikkalanmaan heinämaan,
jonka tuotolla Messenius oli elättänyt lehmiään vankeusaikanaan.3
Vuonna 1643 tuomittiin eräs mies, koska oli kostoksi siitä, että oli
tullut sotamieheksi kirjoitetuksi, yrittänyt tuikata nimismiehen talon
tuleen. talon koirat estivät tuhotyön. Vielä poistuessaan mies oli
varastanut nimismiehen härän laitumelta. Toinen katkeroitunut syytti
nimismiestä 1648 lahjusten ottamisesta, jotta heitä ei olisi nimetty
sotilaiksi. Tätä ei kuitenkaan pystytty todistamaan.7 Perhe
asui mm. Säräisniemellä ja Lieksassa, edellisessä talo toimi
kestikievarinakin. Siellä Andersin lasten kotiopettajana toimi 1654
Kajaanin tuleva pedagogi Thomas Ulander. Anders yritti edistää 1653
perustetun Brahean kaupungin kasvua ja rakennutti sinne 2 tupaa.
Venäläiset hävittivät sen 1656, ja siitä tuli tavallinen kylä,
myöhemmin Lieksan kauppala (Brahean kaupunki lakkautettiin 1682). K.
?.2 ja 7.9.1657 välillä. - Puoliso Agneta Matintytär Laatikatar,
eli leskenä 1670, jolloin hänellä oli elinikäisläänitys ja asuintilan
verovapaus miehensä virka-aseman vuoksi. Isä oululainen porvari
Matthias Laatikainen, jonka suku lienee lähtöisin Sotkamosta.3
Lapsia:
- Johan Cajanus, s. Paltamossa 19.12.1626. Paltamon
kirkkoherra. Valtiopäivämies, taulu 6.
- Erik Cajanus, s. Säräisniemellä
1628. Ylioppilas Upsalassa 27.11.164210, Turussa (pohj.) 16469. Oli
ilmeisesti se Ericus Andreae Botn. joka esitti sihteeri Scribaa Jacob
Chroranderin komediassa "Surge
eli ahkeruuden ja
laiskuuden kuvastin, kirjoitettu hauskaksi huvinäytelmäksi"
Turussa 6.5.164710. Sotkamon ensimmäinen kappalainen 1647-1651.
Kirkkoherra Sotkamossa 1651-1691, astui virkaan 1.5.1652.
Synodaaliväitöksen opponentti (synod. opp.) Turun hiippakunnan Oulun
pappeinkokouksessa 1670. K. ilmeisesti Sotkamossa 1691. - Puoliso 1.
Christina Erikintytär Montanus. - 2. Brita Lithovius. Vanhemmat Iin
kirkkoherra Samuel Josefinpoika ja Catharina Lithman, katso
Lithovius-suku.2 - 3. n. 1690 luultavasti Malin Samuelintytär
Paldanius tämän 2. aviossaan.
- Anders Cajanus. Ylioppilas Upsalassa 28.9.164810, Turussa
(pohj.) 16509. Kreivi Pietari Brahe asetti hänet Pielisten pogostan
kirkkoherraksi 1653. K. ilmeisesti Pielisjärvellä marraskuussa 1657. -
Puoliso Anna Kauhanen. Vanhemmat Oulun raatimies Henrik Sigridsson
Kauhanen ja Katariina Kataja.2 - Annan 2. puoliso Johan
Paldanius2, s. ilmeisesti Paltamossa 1637. Ylioppilas
Upsalassa 1654, Turussa (pohj.) 1656. Vihittiin papiksi 1659, Paltamon
kappalainen samana vuonna. K. luultavasti Paltamossa tammikuussa 1672.
Vanhemmat Paltamon kirkkoherra Samuel Paldanius ja Brita
Mathiaksentytär (Biörneburgensis).1
- Beata. - Puoliso Raahen kirkkoherra Caspar Casparsson
Forbus. Raahen kappalainen ja koulumestari 1654, isä Iin vouti Caspar
Forbus kotoisin Skotlannista.8
- Felicia Cajana. - Puoliso 1. noin 1653-1665 Johan
Curnovius, tuomari ja Kajaanin pormestari 1.2.1659-1665. Kuollut 1665.2,4
- 2. edellisen seuraaja7 Nikolaus Petrellius.3
- Jeremias Cajanus. Paltamon nimismies 1659. Säräisniemi
toimi hänenkin aikanaan kestikievarina. Vuonna 1659 pyysi
kiivasluontoinen Jeremias hoitaakseen Paltamon ja Sotkamon voudin
virkaa kahdeksi vuodeksi, koska suku arveli, ettei se muuten saa kuin
oman miehen avulla rahvaalta irti tämän isän aikana kertyneitä suuria
rästejä. Toimi voudin virassa vuoteen 1661. Ilmeisesti rästien keruu ei
oiken onnistunut, sillä hän matkusti joulukuussa 1662 Viipuriin myymään
hevosia rästien maksamiseksi. Lisäksi hän väärensi erään oululaisen
porvarin takuutodistuksen pitkittääkseen maksujen lykkäystä. Tapauksen
paljastuttua rästit ulosmitattiin kesäkuussa 1663 hänen omistamaltaan
Säräisniemen sukutilalta ja tila julistettiin vapaaherrakunnan
omaisuudeksi. Jeremias sai kuitenkin ennen pitkää rästinsä maksetuksi
ja tilansa takaisin. Juuri tilansa lunastamiseksi hän ilmeisesti joutui
ottamaan vuonna 1667 oululaiselta suurkauppiaalta Juhan Bockmölleriltä
suuren 1179 kuparitaalarin lainan poikkeuksellisen kovalla 8 % korolla.
Vielä vuosikymmen Jeremiaan kuoleman jälkeen vuonna 1680 velasta oli
jäljellä korkoineen 900 taalaria. K. vuoden 1670 tienoilla.7
- Puoliso Maria Danielintytär Kroger Länsipohjasta,2 main.
kuolleena 16806.- Marian 2. puoliso noin 1678 Johan Uhlvik2,
Kajaanin pitäjän nimismies 1680,7 k. noin 1709
- Samuel Cajanus. Iisalmen nimismies. 1703-1704 oli
riidoissa Iisalmen kirkkoherran Henrik Hoffreniuksen kanssa. - Puoliso
Anna Laukatar.2
- Agneta. - Puoliso 1. noin 16683 Kajaanin
kappalainen Anders Antilius, k. 7.10.1674. - 2. Tyrnävän kappalainen
Josef Samuelsson Lithovius (Limmingus), s. 1632, ylioppilas Upsalassa 1650 ja
Turussa (pohj.) 16529, pitäjänapulainen Kempeleessä s.v., Tyrnävän
kappalainen 1665, k. 1692. - Josefin 1. puoliso oli Margareta Peldan
ja 3. puoliso Beata Björn.1,2
- Gustaf Cajanus. Ylioppilas Upsalassa 17.10.165510 ja Turussa
(pohj.) sl. 1659.1, 2, 9 Kajaanin koulumestari 1661-62.
Osoittautui veljensä Jeremiaan tapaiseksi riitapukariksi osallistumalla
innokkaasti Kajaanin kaupungissa sattuneihin rettelöihin ja
mellasteluihin. Joutui erinäisten kiistojen jälkeen jättämään
koulumestarin virkansa jo vuoden kuluttua.7 Lohtajan
kappalainen 1669-1686. Kälviän kirkkoherra 1686 (ei ottanut virkaa
vastaan), Lohtajan kirkkoherra 1687. Kuollut Lohtajalla 1710. - Puoliso
1. Margaretha Tegelsten, Tegelmoran (Ruotsin Uplandissa) rovastin Jonas
Tegelstenin tytär. - 2. (jo 1686) Elisabet Cronbäck, k. n. 1700.
Vanhemmat Jakob Cronbäck ja Susanna Gustafintytär Witting. 3. 1703
Brita Grandelius eli Grandell, s. noin 1674, haudattu Lokalahdella
19.2.1738 "64 vuotiaana". - Britan 1. puoliso Ylikannuksen kappalainen
Johan Mathesius, k. 1702. - 3. puoliso noin 1729-1731 Brita Forbuksen
leski Johan Dahlman, vuokraaja Lokalahdella.1,2
- Carl, lähti nuorena merille ja jäi sille matkalle.2
TAULU 6
Johan Cajanus,
s. Paltamossa 19.12.1626. Oulun pedgogion oppilas 1636, Ylioppilas
Upsalassa 27.11.164210, Turussa (pohj.) 16489. Vihittiin papiksi Turun
hiippakunnassa 14.12.1648. Paltamon pitäjänapulainen ja vuodesta 1651
kappalainen, kirkkoherra 1660. Kajaanin vapaaherrakunnan 1665 ja 1680
Kajaanin läänin kontrahtirovasti. Saarnaaja pappeinkokouksesssa Oulussa
1670. Pohjanmaan papiston edustaja valtiopäivillä 1672.6
Piti poikansa Erikin kanssa yllä Paltaniemellä yksityiomistuksessa
olleissa taloissaan melko voimakasta maataloutta. Vuoden 1700
paikkeilla hänellä oli pappilassa palveluksessaan 10 piikaa ja 6 renkiä.7
Rovastina ollessaan tarkastusmatkoilla hävitti pakanuuden jälkiä
Pohjois-Savossa. Piti ankaraa kirkkokuria, jonka vuoksi kansa nimitti
häntä "Lylyhampaaksi". Hänen ansiokseen luetaan sopimus Kajaanin läänin
vapauttamisesta sotamiesotosta, joka tehtiin hallituksen ja maakunnan
välillä 1680, sekä rajarauha Kainuunmaan ja Venäjän puolisten välillä,
joka kesti aina "Sarkasotaan" 1712 asti. Julkaisi ruumissaarnan
majurinrouva Dorotea Långin hautajaisissa Turussa 1662 ja "En
Christeligh Uthfärds-Predikan öfver Casparum Corte", Tukholma 1672.
Hänen kertomuksensa Paltamon pitäjästä, jonka kirjoitti piispa
Terseruksen käyntiä varten siellä 1663, on painettu Turun
"Tidningarissa" no. 16 ja 17/1777,2 laati 1670- luvulla
kertomuksen Kainuun kansanperinteestä, sekä käsikirjoituksen suomen
kielen sanakirjaksi.6 K. Paltamossa 13.5.1703.2 -
Puoliso 1. 1649 Kristina Paldanius. Vanhemmat Paltamon
kirkkoherra Samuel Thomasson Paldanius ja Dorde Johanintytär
Liminguseli Corvinius. K. 1650. - 2. 1652 Anna Mathesius. K.
kaiketi Paltamossa 1668. Vanhemmat Pyhäjoen kirkkoherra Johan Matiae
Mathesius ja Anna Josefintytär Lithovius, katso
Mathesius suku, taulu 3. - 3. 1669 Lohtajan kappalaisen Lars
Granbergin (k. 1667) leski Elisabet Witting, k. 1692. Vanhemmat
Lohtajan kirkkoherra Gustaf Cnutinpoika Witting ja Brita Johanintytär
Nycarlus.2
Lapsia:(1 Ensimmäisestä, 10 toisesta ja 3 kolmannesta avioliitosta)
- /1. Katarina.2
- /2. Felicia Cajanus, s. mahdollisesti Paltamossa
6.2.1653, kuollut Lohtajalla 6.2.1747, "94 vuotiaana". - Puoliso Lohtajan
pitäjänapulainen 1668, kappalainen siellä 1688 Gustaf Granberg, s.
Lohtajalla 1656, k. ilmeisesti Lohtajalla 1693. Vanhemmat Lohtajan
kirkkoherra Erik Granberg,2 alkuaan Lochtovius ja Elisabet
Munselius.1
- /2. Johan Cajanus, s. Paltamossa
27.12.1655. Kotonaan opintojansa aloitettuaan tuli 1664 Kajaanin, 1665
Oulun ja 1667 Uuden-Kaarlebyn kouluun. Ylioppilas Upsalassa
23.6.167110. Maisteri siellä joulukuussa 1672, kiitoksella puolustettuaan
väitöskirjaansa "De mundi anima I". Respondentti Uppsalassa 2.12.1679
pro exercitio, pr. log. ja metaf. prof. Matth. Steuchius. Respondentti
Uppsalassa 8.12.1679 pro gradu, pr. hist. prof. Cl. Arrhenius.
Filosofian Uppsalassa maisteri 1679.1, 10
Ylioppilas Turussa
(pohj.) sl. 16809. Tuli Uppsalasta 1680 Turkuun mukanaan sekä Per Brahen
että Kaarle XI:n antamat valtakirjat ensimmäiseen avonaiseen
professorinvirkaan Turun akatemiassa. Oli ehdolla käytännöllisen
filosofian professoriksi Sam. Gyldenstolpen jälkeen, mutta sivuutettu
Cartesiuksen filosofian kannattajana. Filosofian ylimääräinen
professori Turussa 1680, hän ei kuitenkaan ehtinyt astua virkaansa,
sillä hän sairastui ja kuoli jo 25-vuotiaana. Teki, näin kerrotaan,
kuolinvuoteellaan
kauniin virren "Etkös ole Ihmis parca, aivan
arca". Kuollut Turussa 27.7.1681, haudattu Maariaan. - Naimaton.1,2
- /2. Anna Cajanus, s. ilmeisesti Paltamossa 1656, k.
Ylivieskassa 11.3.1734. - Puoliso 1. Erik Fortelius. Ylioppilas Turussa
(pohj.) 16689, Upsalassa 167210. Paltamon kappalainen 1672. Vanhemmat
Pietarsaaren pitäjän kirkkoherra Erik Bothniensis eli Fortelius ja
Magdalena Erikintytär (Alfton). - 2. Abraham Falander. Ylioppilas
Turussa (pohj.) 1672, Upsalassa 1673. Vihittiin papiksi 1684. Paltamion
kappalainen, Kalajoen kappalainen 1691-1697, kirkkoherra siellä 1697.
K. 1709. Vanhemmat kirkkoherra Erik Falander ja Magdalena Hermainen.1
- /2. Erik Cajanus,
s. Paltamossa 15.4.1658. Ylioppilas Upsalassa 6.11.167310. Opinnäytteet
tehtyään vihittiin papiksi 18-vuotiaana Upsalan hiippakunnassa.
Paltamon kappalainen 1678 ja isänsä jälkeen kirkkoherra 1703, johon oli
saanut valtuuskirjan jo 1698. Rovasti.2 Viljeli Ristijärven
Tenhulaa. Isonvihan aikana pappila ryöstettiin 13.3.1712, väki oli
juuri noussut yöpuulta, kun viholliset tulivat. Heidän kerrotaan
ryöstäneen kaiken, mikä suinkin oli ryöstämisen arvoista, rahat, hopea-
ja tinaesineet ja jopa sänkyvaatteet, joista he puhdistivat höyhenet
pois. He kiskoivat hampaillaan sormukset ruustinnan sormista,
leikkasivat puukolla helmet tyttären kaulasta, pahoinpitelivät ja
haavoittivat vakavasti kirkkoherran poikaa ja tämän kotiopettajaa,
kirkkoherra ja vanhin poikansa säästyivät ollessaan pitäjällä.2,7
Pakosalla ollessaan 1715 kasakkajoukko ryösti hänet ja koko perheen
vaatteita myöten. Pakeni Kajaanin linnaan, mutta joutui linnan
valloituksen jälkeen 24.2.1716 vihollisen vangiksi ja vietiin
perheineen Turkuun. Pääsi kuitenkin pian vapaaksi. Kemiön kirkkoherra
1717-21, jossa virassa toimi rauhaan asti. Asui Kemiössä piispa
Gezeliuksen perheen Vestankär nimisellä ratsutilalla, sitten Turussa,
jossa k. ennen aiottua paluutaan Paltamoon 15.2.1723, haudattu Kemiöön 23.2.1723 "köyhyytensä takia ilmaiseksi".
- Puoliso Magdalena Mathesius, haudattu Kemiöön. Vanhemmat Kalajoen
kappalainen Petter Josefi Mathesius ja Catharina Falander.2
- /2. Margaretha Cajanus, k. luultavasti Sotkamossa noin
1734, taulu 7.
- /2. Brita Cajanus, k. ennen vuotta 1727. - Puoliso 1.
Johan Argillander. Ylioppilas Upsalassa 1673, Turussa (pohj.) 17689.
Kuopion toinen kappalainen 1679 ja ensimmäinen kappalainen 1683.
Kuollut 1693. Vanhemmat Pohjois-Savon vouti Johan Argillander ja Brita
Paldanius.1,2 - 2. Johan Mollerus, s. noin 1667. Ylioppilas
Turussa (Viip.) 1679. Kuopion toinen kappalainen ainakin jo 1694. K.
Kuopiossa 7.6.1734, "67 vuoden 6 kuukauden" ikäisenä.1
- /3. Susanna, s. 1673, k. 1744. - Puoliso 1. Oulun
kirkkoherra Anders Forsterus, k. 1713. - 2. Kemin rovasti, maisteri
Lars Henrici Forbus, s. noin 1667, k. 5.12.1725, hänen 2. aviossaan. -
3. 18.4.1727 Oulun rovasti, maisteri Zakarias Gabrieli Lithovius, s.
17.2.1672, k. 17.9.1743, hänen 2. aviossaan.2
TAULU 7
Margareta Cajanus, k. luultavasti
Sotkamossa noin 1734. - Puoliso Sotkamon kirkkoherra Isak Sinius,
k. kaiketi Sotkamossa 1727. Vanhemmat Kajaanin vapaaherrakunnan
Kajaanin voutikunnan vouti Isak Hannunpoika ja Helena (Elin) Duvel, katso Sinius-suku, taulu 3.2
Lähteet:
- Kojonen Eero (toim.) Sursillin suku, Tapiola 1971
- Bergholm Axel, Sukukirja Suomen aatelittomia sukuja 1, Jyväskylä
1984, näköispainos 1984.
- Pakarinen Anni, muistiinpanoja.
- Manninen Ohto, Kajaanin asukkaat 1651-1750, Suomen
sukututkimusseuran julkaisuja 33, Hki 1981.
- Ramsay Jully, Frälsesläkter i Finland intill Stora Ofreden,
Helsingfors 1909.
- Virrankoski Pentti, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin historia III,
Oulu 1973.
- Keränen Jorma, Kainuun historia I, Uudisraivauksen ja rajasotien
kausi, Kajaani 1986.
- Stenbäck Thomas, Historiallisia kuvauksia Raahesta ja Saloisista,
Oulu 1970.
- Lagus, Vilhelm: Åbo Akademis studentmatrikel, 1889.
- Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Verkkojulkaisu 2005. Luettu 20.9.2019.
Sinetit: Historiallinen arkisto XI, Suomen rälssimiesten sineteistä
lopulla 1500-lukua ja alussa 1600-lukua., J. W. Ruuth, Helsinki 1891.
Linkit:
- Väänänen, Kyösti: Ericus Andreae
Cajanus. Turun
hiippakunnan paimenmuisto 1554–1721. (viitattu
20.9.2019).
- Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Erik Cajanus. Verkkojulkaisu 2005. Luettu 20.9.2019.
- Väänänen, Kyösti: Johannes Andreae Cajanus. Turun
hiippakunnan paimenmuisto 1554–1721. (viitattu 20.9.2019).
- Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Johan Cajanus. Verkkojulkaisu 2005. Luettu 20.9.2019.
- Väänänen, Kyösti: Gustavus Andreae Cajanus. Turun hiippakunnan paimenmuisto 1554–1721. (viitattu 20.9.2019).
- Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Anders Cajanus. Verkkojulkaisu 2005. Luettu 20.9.2019.
- Väänänen, Kyösti: Ericus Johannis Cajanus. Turun hiippakunnan paimenmuisto 1554–1721. (viitattu 20.9.2019).
- Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Erik Cajanus. Verkkojulkaisu 2005. Luettu 20.9.2019.
- Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Johan Cajanus. Verkkojulkaisu 2005. Luettu 21.9.2019.
Copyright ©
Jari ja Juha Sinivaara 2001-19