Etusivulle 
Muokattu 22.12.2019

Kankaisten suku

Tämä vanha ja mahtava suomalainen rälssisuku kilpailee merkityksessä Flemingien kanssa 2. Unioniajan lopussa sitä edusti Etelä-Suomen laamanni Klas Henrikinpoika, sekä hänen poikansa Krister Klasinpoika, Turun linnan päällikkö, josta tuli Joensuun sukuhaaran (Horn af Åminne) kantaisä, ja tämän veli Henrik Klasinpoika Kankaisten sukuhaaran (Horn af Kanckas) kantaisä. Kumpikin haara kantoi vaakunassaan sarvea, mutta sillä erotuksella, että edellisen vaakunasssa sarven suu oli vasemmalle ja jälkimmäisen oikealle käännetty 5. Monet sukulaissiteet liittivät Hornit niin Suomen kuin Ruotsinkin ylimyssukuihin. Klas Henrikinpojan avioliiton kautta Hornit perivät Frille-suvun aseman ja omaisuuden. Krister Klasinpoika taas oli aviossa Erik Flemingin vaimon sisaren Ingeborg Siggentyttären (Sparre) kanssa. Ingeborgin jäätyä leskeksi hän solmi avioliiton valtaneuvos Åke Klaunpojan (ylhäistä Tott-sukua) kanssa. Kankaisten ja Haapaniemen herra Henrik Klasinpoika saavutti Erik Flemingin kuoltua Suomen johtavimman johtomiehen aseman. Henrik-herra avioitui Elina Arvidintyttären (Stålarm) kanssa, joka äitinsä puolelta kuului Kurki-sukuun. Hänen sisarensa Brita (Kristina?) puolestaan oli aviossa Jägerhornin kanssa. Henrikin sisar Margareta solmi avioliiton Vehmaan Kosken herran Jöns Andersinpoika Garpin kanssa, johon Garpien keskiaikainen suku miehen puolelta sammui.

TAULU 1

Olof MattsinpoikaOlof Mattsson, Halikon Joensuun herra; istui sovintolautakunnassa 11.2.1381 Paimiossa 6; erotus eli välimiehenä johtamassa maanluovutusta Paimion Oinaankylässä 4,7; Olofilta tuomittiin 18.3.1405 peruutettavaksi kuusi tankoa maata Sattilasta Paimiosta 4, 8; vahvisti sinetillään kirjeen Turussa 1407 4, 9; erotus- eli välimiehenä Halikossa 23.6.1410 10; todennäköisesti maaoikeuden jäsen 25.6.1415 Turussa joko jonkun voutikunnan voutina tai kihlakunnantuomarina 11; kuolleena 1438. - Puoliso ? Katarina, joka eli 1390.1

Pojat:

  1. Matts Olofinpoika, Upsalan arkkihiippakunnan tuomiorovasti 1438-1448; myi veljiensä Henrikin ja Jakobin hyväksymänä, 100 Turun markalla "niin hyvää rahalajia, että 4 1/2 markkaa vastaa yhtä Englannin noobelia", Kaarinan Littoisten Turun tuomiokirkolle 1438 , "Jumalan ja Pyhän Annan kunniaksi sekä vanhempiensa ja edesmenneiden ystäviensä sielujen hoidoksi ja hyödyksi", Pyhän Annan alttarin esimiehenä olevan papin ylläpidoksi, ja tilan tuloilla oli kustannettava messu viikossa.4,12
  2. Jacob Olofinpoika, Halikon Toijalan herra; otti osaa Turussa 1439 pidettyyn kokoukseen, sinettivahvistaja 16.5.1448 Turussa 13. - Puoliso Kristina (Brita)Ingentytär Pernajan Gammelbystä.1
  3. Henrik Olofinpoika, taulu 2.
  4. Per Olofinpoika, Korppoon kirkkoherra, ja "publicus imperiali autoritate notarius" 1434 26; todisti pari kirjettä 20.6.1437 Turun tuomiokirkossa julkisena keisarillisena notarina ollen Upsalan hiippakunnan kirjoissa, mutta myös Korppoon kirkkoherrana; Nauvon kirkkoherrana 1447 27 ja 1448 13; antoi 16.5.1448, veljiensä ja lähempien perillistensä suostumuksella, oman ja vanhempiensä sekä perillistensä sielujen autuudesta, tilansa Maskun Immalan kylästä Turun tuomiokirkon Pyhän ruumiin alttarille, sillä ehdolla, "että alttarin prebendaatti pitää minut ja vanhempani ja perilliseni muistissa ja rukouksessa yhdessä muiden alttari auttajien kanssa" 4, 13; oli 50-luvulla valtaneuvostossa ja rälssimiehenä Turun kokouksessa.1
  5. Jösse Olofinpoika, 1429 Hans Dalhausen poltti Jössen kartanon poroksi tiluksista johtuneen riidan päätteeksi; kuoli aatelismies Gödik Finken surmaamana myöskin riidan jälkeen; Jössen veljet Per, Henrik ja Jacob vaativat Finkeä perustamaan kaksi ikuista messua pidettäväksi joka viikko Turun tuomiokirkon Pyhän Annan alttarilla heidän veli-vainajansa sielun autuudeksi, 9.10.1447 Finke luovutti Sauvon Kärkniemen, sekä siihen kuuluneen pienen Bötan torpan, tähän tarkoitukseen.4, 27

TAULU 2

Henrik Olofinpoika, Halikon Joensuun herra; sai rälssikirjeen kuningas Erik XIII itselleen ja jälkeläisilleen 7.12.1407 14; otti osaa Turussa pidettyyn kokoukseen 17.10.1439; elossa 1448. - Puoliso ennen 22.1.1435 15 N.N Klasintytär, vanhemmat Turun vouti Klas Lydekenpoika Diekn (Katso Diekn, Lydekenpoikien suku, taulu 2) ja Kristina Jönsintytär, tämän liiton kautta Horn-suku tuli Maskun Kankaisiin.1

Lapset:

  1. Klas Henrikinpoika, taulu 3.
  2. Alissa Henrikintytär, Kankaisten omistaja; myi 18.1.1488 jälkimmäisen miehensä ja veljensä suostumuksella Ulvilan Anolan1 40 mk:lla Turun raatimiehelle, vapaasukuiselle Lars Jönsinpojalle 4, 28. - 1. puoliso Olof N.N. - 2. puoliso Magnus Nilsinpoika, oli elossa 1488 1, ja oli ilmeisesti sama henkilö, joka vuodesta 1422 lähtien puoliväliin seuraavaa vuosikymmentä mainitaan Maskun kihlakunnan tuomarina.4

TAULU 3

Klas HenrikinpoikaKlas Henrikson, syntynyt n. 1440, Halikon Joensuun herra, myös Maskun Kankaisten ja Kiskon Haapaniemen; mainitaan asemieheksi 1470; kihlakunnantuomari Halikon kihlakunnassa 1472 16 ja vielä 12.11.1486 17; lautamies maaoikeudessa Turussa 1476 18 ja laamanninkäräjillä samana vuonna; oli Etelä-Suomen laamanni 1487-1520 4, 19; valtaneuvos 1488-1520 1, 20, oli yksi niiden neuvotteluiden johtajista, jotka koskivat puolustautumista venäläisiä vastaan 1490-luvulla ja tanskalaisia vastaan 1507; ritari ainakin 1490 29;valtiopäivillä ja herrainkokouksissa 1499, 1505, 1511 ja 1512 21; määrättiin Viipurin linnanpäälliköksi 1511; kuningas Kristian II kutsui hänet Tukholmaan piispa Arvid Kurjen ja muun korkeimman suomalaisen virkamieskunnan kanssa 1520 22, kuollut pian sen jälkeen kuitenkin ennen 1524. - 1. puoliso 1472 N.N. (Kristina?) Kristiernintytär, vanhemmat laamanni Kristiern Frille (Katso Frille-suku, taulu 4) ja Elin Magnuksentytär. - 2. puoliso Kristina,1 vanhemmat todennäköisesti Jacob Pederinpoika ja äiti luultavasti Lindelöfejä.4

Lapset:

  1. 1. Krister Klasinpoika, Halikon Joensuun herra; asemies; mainitaan ensikerran 1504 Venäjälle rauhaa uudistamaan lähtevän lähetystön toisena johtajana; oli 1509 Ruotsissa Örebron linnanpäällikkönä sekä Suomessa Raaseporissa 16.10.1513- 1515 1, 23 ja Turun linnassa 1515-1520 1, 24 ; antoi 26.3.1517 Naantalin luostarille Karinkorvan tilan sisarentyttärensä Margaretan proventaksi 25; kuoli 1520; kreivillisen Horn af Åminne-suvun kantaisä. - Puoliso n.1518 Ingeborg Siggentytär toisessa aviossaan;1 1. Korsholman päällikkö (1510-luvulla)4 Göran Hansinpoika (Stiernköld) tämän 2. aviossa, kuoli 1517 3;. 24.8.1524 Malmössä valtaneuvos Åke Klasinpoika Tott, kuoli 1531; vanhemmat ritari ja valtaneuvos Sigge Larsinpoika nuorempi (Sparre af Rossvik) ja Kerstin Månsintytär (Natt och Dag).1
  2. 1. Margareta Klasintytär, taulu 4.
  3. 1. Kerstin (Brita) Klasintytär. - Puoliso asemies Peder Hevonpää (Jägerhorn af Spurila).1
  4. 2. Henrik Klasinpoika Horn, syntynyt 1512-1513, ilmeisesti Halikon Joensuussa, mutta eli lapsuutensa Kiskon Haapaniemessä, jonka hänen äitinsä oli leskeksi jäätyään n.1520 saanut asumakartanokseen; Haapaniemen herra 1540-luvulle asti, jolloin siirtyi Maskun Kankaisiin; 1534 lopulla Kustaa Vaasan hovissa; "Kreivisodan" aikana kuninkaan ja Skoonessa toimivan armeijan pääliköiden välisenä sanansaattajana; sai palkkioksi marrask. 1535 Salon neljänneksen ja Inkerin talon Halikosta; sai 1540 läänitykseksi Tenholan pitäjän, jolloin menetti Salon ja Inkerin talot; 1539 Maskun kihlakunnan tuomari ja nimitettiin kamarineuvokseksi kameraaliseen keskushallitukseen; Tukholman linnan käskynhaltija syksyllä 1539; palasi keväällä 1544 Suomeen, toimi aluksi sotaväen katselmusmiehenä ja palkanmaksajana sekä jalkaväen päällikkönä; 1549 Etelä-Suomen laamanni; ritari 1561; 24.5.1563 otti Juhana Herttua Henrikiltä Maskun kihlakunnan; lokak. 1563 ylipäällikkö Liivinmaalla ja sai läänitykseksi Muurlan pitäjän ja Mynämäen Metsäkorven entistä edullisemmilla ehdoilla, sekä hieman myöhemmin Maskun kihlakunnan tuomarinviran (1563-68, 1573-79,  1584-89, 1592-95)30 ja Pohjois-Suomen laamanninviran; Viron käskynhaltija 1564-1568, lyhyitä väliaikoja lukuunottamatta, hoitaen jalkaväen ylipäällikön tointa 2; 13.8.1565 Henrik ja Anders Nilsinpoika (Sabelfana) voittivat Tallinnaa ahdistamaan tulleen saksalaisen palkkasoturijoukon 3; 3.12.1566 Henrikin kunniaksi järjestetyssä triumfijuhlassa Tukholmassa, sai läänitykseksi kotipitäjänsä Maskun; 1566 valtaneuvos; 3.2.1567 kärsi melkoisen tappion Runavieren luona Virossa; sotaneuvos elok. 1571; 4.9.1571 ylin sotaneuvos; 1572-n.80 Suomen ylikäskynhaltija; lokak. 1573 Suomen sotaväen ylipäällikkö 2; 9.4.1576 ylipäällikkö ja maaherra Virossa 3; teki helmik. 1578 hävitysretken Jaaman ja Karpion tienoille; hyökkäsi 5.2.1579 Venäjälle aina Novgorodin tienoille asti 2; piiritti 14-28.9.1579 Narvaa huonolla menestyksellä, niiden n. 6000 suomal. ja ruotsal. miehen kanssa, jotka oli jo kesällä tuonut Viroon, ja menetti tämän johdosta ylipäällikkyyden 3; 1582 Käkisalmen linnan päällikkö ja Itä-Suomen, Savonlinnan ja Käkisalmen läänien ylin käskynhaltija; samaan aikaan Pohjanmaan laamanni; 1584 tai 1585 Suomen ylikäskynhaltija, Savoa ja Karjalaa lukunottamatta, ja samana vuonna hänen hallinnastaan erotettiin Raaseporin, Porvoon ja Hämeen läänit; sai eliniäkseen laamannin ja kihlakunnantuomarin virkansa ja samoin Mynämäen Metsäkorven läänityksen (20 talonpoikaa); 14.7.1594 sai Sigismundilta Tukholmasta vahvistuksen elinajakseen Maskun tuomarinvirkaan ja Ylimän neljänneksen läänitykseen; kuoli 21.6.1595 klo 8 aamulla Kankaisissa 83-vuotiaana ja haudattiin 27.7.1595; rakensi itselleen 1580 luvulla uudeksi asumakartanokseen Maskun Taipaleen (Myckilberg?) Kankaisten siirtyessä vanhimmalle pojalleen Karlille; panttilainatiloja hänellä oli 1590, 37 taloa Pohjois-Suomessa 6, Etelä-Suomessa ja 1 Viipurin läänissä: - 1. puoliso n. 1544 Elin Arvidintytär Stålarm, kuoli Kankaisissa 1577, vanhemmat käskynhaltija Arvid Erikinpoika Stålarm ja Kristina Knutintytär Kurki. - 2. puoliso ennen kesäk. 1578 Brita, elossa syysk. 1580.2

TAULU 4

Margareta Klasintytär. - Puoliso kihlakunnantuomari Jöns Andersinpoika Garp Vehmaan Koskelta; elossa 1510. (Katso Garp, Kosken-suku, taulu 5).1

Lähteet:

  1. Den introducerade svenska adelns ättärtavlor. Med tillägg och rättelser III, Gustaf Elgenstierna, Tukholma 1927, s. 669-672.
  2. Kansallinen elämäkerrasto II, Porvoo 1929, s. 456-458, 461-474.
  3. Suomen kansan ajantieto, Antero Manninen, Porvoo 1948, s. 61, 66, 68.
  4. Horn-suvun alkuhistoriasta, Kaarlo Blomstedt, Historiallinen arkisto XXVII,5, Helsinki 1918, s. 25, 32, 43-44, 53, 133, 157.
  5. Biografinen nimikirja, Helsinki 1879, s. 298.
  6. DF/FMU 897
  7. DF/FMU 1180
  8. DF/FMU 1213
  9. DF/FMU 1273
  10. DF/FMU 1329
  11. REA 352
  12. REA 474
  13. REA 541
  14. DF/FMU 1267
  15. REA 453
  16. DF/FMU 3539
  17. DF/FMU 4107
  18. DF/FMU 3656
  19. DF/FMU 4119, 4231, 4594, 4902, 4904, 5007, 5093, 5168, 5205, 5356, 5364, 5435, 5444, 5466, 5565, 5637, 5708, 5790, 5848, 5902, 5904, REA 689
  20. REA 702, DF/FMU 5007
  21. DF/FMU 4834, 5007, 5153, 5541, 5569
  22. DF/FMU 6005
  23. DF/FMU 5696
  24. DF/FMU 5877, 5881, 5907
  25. DF/FMU 5919
  26. REA 450
  27. REA 535
  28. DF/FMU 4160
  29. DF/FMU 4326 
  30. Laamannin ja kihlakunnan tuomarinvirkojen läänittäminen ja hoito Suomessa 1500- ja 1600-luvuilla, Yrjö Blomstedt, Helsinki 1958

Copyright © Juha Sinivaara 2001-2019

webmaster