Kosken suku

Keskiajalla Suomessa oli useita Garp-nimisiä henkilöitä. Nimi viittaa lienee hansalaiseen alkuperään, sitä käytettiin yleisesti "ei mielihyvällä vastaanotetuista kauppakesteistä".²

TAULU 1

Tore Garper, panttasi kiinnityksen 1367 Ahvenanmaalla, maatilaan Uudellakirkolla. Oli läheinen sukulainen, isä tai veli Anders Garpille.

Poika ?:

1. Anders Garp, taulu 2.

TAULU 2

Anders Garp, maanomistaja Taivassalossa ja Vehmaalla ¹; sinettivahvistaja Turussa 1373 ³; vaihtoi 1374 puolet omistamastaan tilasta, Taivassalon Lempoisten kylästä, tilaan Taivassalon Viiaisten kylästä Viiaisten tilaan ⁴; osti myös toisen tilan Mårten Erikinpojalta ja tämän veljeltä Påvelilta Viaksen kylästä ⁵; myi 1387 sadalla markalla selvää rahaa tilan "Djärfvnäs" Vehmaan Vartsaaresta 11.6.1387 ⁶; laamanni ja rotsi Bo Jönssinpojan vouti Mynämäen Lepistössä 1386. ⁷

Lapset:

1. Jöns Anderssinpoika, taulu 7.
2. Tord Andersson, mainitaan ensimmäisen kerran 1405 (FMU 1221, jossa hänet virheellisesti kirjattiin kuolleeksi). Luovutti Turun kaniikkina 1431 piispalle veloistaan perintötilan Syttiön Laitilasta, samoin kuin niittyjä, jotka oli erotetti kantatilasta Laitilan Storgårdista. Mainitaan kuolleena 1439.
3. Katarina Andersintytär, elossa 1411. - Puoliso Påvel Carpalain, aateloitu 1407 nimellä Carpelan.
4. Greger Andersinpoika, taulu 3.

TAULU 3

Greger Andersinpoika, Vehmaan Kosken herra, tarkastusmies Vehmaalla 9.6.1417 ⁸; sinettivahvistaja Turussa 1421 ⁹; maaoikeuden jäsen Turussa 1438 ¹⁰; kihlakunnan tuomari Vehmaan kihlakunnassa 1437, 1446 ja vielä 1447 ¹¹; hänen vaakunassaan oli kolme muurinpäätyä ²; teki testamentin 23.11.1447 , jossa antoi Hedan ja Nygårdin puolet Vehmaan Storgårdista (Koskis) vaimolleen Anna Jönsintyttärelle ¹²;  eli vielä 4.2.1449, mutta oli jo kuollut 2.8.1450 ²⁰.  - 1. puoliso ?Kristiina Olavintytär, elossa 1421, elossa 1439. - 2. puoliso Anna Juhontytär, Lasse Finnen leski, jolta sai Euran Lähteenojan  huomenlahjaksi ja eli vielä leskenä siellä 1422; oli kotoisin "Kudhasaethe i Göthalunda socken", todennäköisesti Kåsäler Götalundan pitäjästä; oli Ruotsissa kaksi veljenpoikaa, Ulf Pederinpoika ja Mattis Pederinpoika, jotka moittivat hänen lahjaansa Naantalin luostarille ¹; lahjoitti 1447 nunna Katrina Jönsintyttären, Tukholmasta, ja tämän ylläpidoksi Huittisten Kariniemen Naantalin luostarille, jonne hän 2.8.1450, miehensä kuoleman jälkeen, lahjoitti Taivassalon Villiluodon ¹³; luovutti viimein lahjoituskirjoilla 10.12.1458 ¹⁴, 9.12.1460 ¹⁵ ja 22.8.1462 ¹⁶ Naantalin luostarille kaikki tilansa Hedasta ja Nygårdista elatustaan vastaan luostarin suojissa.¹

Lapset:

1. 1. Anders Gregerinpoika, taulu 4.
2. 1. Katarina Gregerintytär, kutsuttiin 1462 "hustru Katrin i Gunnila". - Puoliso mahdollisesti "Erik i Gunnila", joka oli tarkastusmiehenä 1477 Vehmaalla.¹

TAULU 4

Anders Gregerinpoika, asemies¹⁷, peri 23.11.1447 isänsä testamentilla puolet Vehmaan Koskesta ⁷ ja saisi äitipuolensa jälkeen toisen puolen; katselmusmies 1462 Liedossa ja 1468 Räntämäellä ¹⁸; lautamies Turun maakäräjillä 25.5.1464 ¹⁹; mainitaan vielä 1494. - Puoliso Kaarina Olavintytär Svärd.

Poika:

1. Jöns Andersinpoika, taulu 5.

TAULU 5

Jöns Andersinpoika, Vehmaan Kosken herra; kirjoittautui 16.9.1484 "Johannes Garp de Suecia" Rostokin yliopistoon; kihlakunnan tuomari Vehmaan kihlakunnassa; oli linnanvouti Turussa 1502, jolloin Sten Sture joukkoineen piiritti linnaa, ja hän nostatti kapinan kuningas Hannun saksalaisten joukkojen keskuudessa, jonka seurauksena ylikäskynhaltija Magnus Frille pakotettiin antautumaan; menetti tämän petoksen vuoksi tuomarinoikeudet, eikä saanut niitä takaisin ennenkuin piispa Jakob Ulfinpoika vuonna 1508 puhui hänen puolestaan valtionhoitajalle; elossa 1510. - Puoliso Margareta Klasintytär, vanhemmat laamanni Klas Henrikinpoika (Katso Horn, Kankaisten suku, taulu 3.) ja Kristina Kristerintytär Frille.¹

Lapset:

1. Anna Garp, Vehmaan Koskessa. - Puoliso Johan Jakobinpoika, aatelista Hartikkala-sukua, elossa 1537.¹
2. Karin Garp, Vehmaan Nuhjalassa. - Puoliso Anders Andersinpoika Vehmaan Lahdinkosta; heidän tyttärestään Britasta ja Påvel Andersinpojasta polveutuu Munck af Fulkila-suku.¹
3. Margareta Garp, taulu 6.¹

TAULU 6¹

Margareta Jönsintytär Garp. - Puoliso ? Henrik Henrikinpoika, aatelista Dönsby-sukua Karjaalta. (Katso Dönsby-suku, taulu 4).

TAULU 7²⁰

Jöns Anderssinpoika, esiintyy luultavasti ensimmäisen kerran 1373, ja sitten 1380 sinettitodistajana. Vahvisti sinetillä 1386 kirjeen "rälssimiehen nimissä". Oli valtaneuvos 1396 ja 1399 ja luultavasti vielä pohjolan herrainpäivillä Hälsinborgissa elokuussa 1401. Osallistui "kuninkaan tutkintaan" Suomessa 1405, mainitaan toisinaan "kuninkaan tuomarina puolessa Hämettä", ja toisinaan ainoastaan kuninkaan tuomarina, tai vain läsnäolevana. Omisti Laitilan Storgårdin, josta tytär 1500-luvun lähteissä mainitaan tulleeksi, ja ehkä myös Mynämäen Lepistön, jonka myöhemmin tyttärenlapset omistivat, sekä hajanaisia tiloja Laitilassa ja Taivassalossa.

Lapset:

1. Jakob Jönsinpoika, mainitaan ensimmäisen kerran 22.11.1420 maankatselmusmiehenä Köyliössä. Teki ratkaisun maasta 1424, jonka hänen isänsä omisti. Esiintyi vielä 22.6.1425. Jakobin päätila näyttää olleen Laitilan Storgård, johon hänet vaimonsa kanssa nimettiin. Omisti tilan Mynämäeltä. - Puoliso Ranghild Erikintytär, joka kuoli vuosien 1449 - 1458 välillä.
2. Gregers Jönsinpoika, sinetöi Turussa 1423 panttauksen välittömästi veljensä Jakob Jönsinpojan jälkeen.
3. Kristina Jönsintytär, taulu 8.
4. Katarina Jönsintytär. - Puoliso kihlakunnantuomari Hartvik Dyker (Borstböle suku), joka mainitaan 1405. Katariina mainitaan hänen vaimona vuoden 1412 jälkeen, jolloin Hartvik antoi perimänsä Mynämäen Heikkilän tuomiokirkolle, jotka hän peri puolisoiden yhteisten lasten jälkeen. Katariinan isä Jöns Andersson ja tämän vävy Klas Lydekenpoika takasivat Hartvik Dykerin ja Hartvik peri joitain Garp suvun tiloja kuten Mynämäen Tursaperän joka sisällä joutui Klas Lydekenpojan pojalle Henrik Klassonille.

TAULU 8²⁰

Kristina Jönsintytär, mainitaan 22.1.1435. eli 1395-1435. - Puoliso kihlakunnantuomari Klas Lydekenpoika Djäkn (Katso Djäkn, Lydekenpoikien suku, taulu 2.). Kristiinan kerrotaan olleen Laitilan Storgårdista. Hänen lapsensa omistivat Lepistön ja muita suvuntiloja.

Lähteet:

1. Frälsesläkter i Finland intill Stora ofreden, Jully Ramsay, Helsingfors 1909, s. 140.
2. Kansallinen elämäkerrasto II, Porvoo 1929, s. 194.
3. REA 221
4. DF/FMU 823
5. DF/FMU 832
6. DF/FMU 959, REA 265
7. REA 263
8. REA 373
9. REA 391
10. REA 470
11. REA, 465-6, 527, DF/FMU 2685
12. DF/FMU 2730
13. DF/FMU 2849
14. DF/FMU 3073
15. DF/FMU 3108
16. DF/FMU 3184
17. REA 586
18. REA 594, 611
19. REA 601
20. Äldre Svenska frälsesläkter, Ättartavlor utgivna av riddarhusdirektionen genom Folke Wernstedt, I häfte 2. Garp
21. av Eric Anthoni, ss. 148-153.

Copyright © Juha Sinivaara 2001-2019