Isonkylän suku
Suomessa mainitaan historiallisessa lähteissä useita Jägerhorn
nimisiä henkilöitä. Tässä kyseessä oleva suku on lähtöisin Naantalin
läheltä Luonnonmaan saaresta ja sen vanhin tunnettu jäsen on Filpus
Jönsinpoika, Isonkylän herra. Hän oli läheisissä tekemisissä Naantali
luostarin kanssa, sillä kaksi hänen tytärtään vihittiin nunniksi ja
toinen pojista Jöns Filpuksenpoika toimi luostarin taloudenhoitajana
1483-1498. Toisen pojan, Mårten Filpuksenpojan pojanpoika Mårten
Olofinpoika, oli Juhana Herttuan kannataja, ja tämän tultua
kuninkaaksi, Turun linnanvouti. Mårten Olofinpojan veljen Peder
Olofinpojan jälkeläisiä oli Lars Jägerhorn, joka vanhan sukutalonsa
Isonkylän lisäksi omisti Raision Metsäkylän sekä vaimonsa Hebla
Stiernkorsin perintönä mm. Nousiaisten Sukkisten kartanon. Lars
merkitytti sukunsa 1634 Ruotsin ritarihuoneeseen nimellä Jägerhorn af
Storby. Suvun vaakunassa kuvataan kannikkeestaan riippuva metsästäjän
torvi (ruots. Jägerhorn).1
TAULU 1
Filpus Jönsinpoika, Isonkylän
herra Luonnonmaan saaresta Naantalin lähistöltä; asemies 2;
kesällä 1437 maankatselmuslautakunnassa; sinetöinyt Naantalin luostarin
saantokirjeitä maaliskuusta 1442 lähtien 3; oli 12.3.1456
Turussa luostarin puolesta välimiehenä eräässä maanvaihdon
vahvistuksessa, ollen ilmeisesti luostarin taloudenhoitaja 4;
viimeinen sinetöinti 8.4.1457 5; kuolleena jo 14.10.1466.
6, 7 - Puoliso Margit Pederintytär, isä Peder Danske (Katso Danske-suku, taulu 1); antoi
14.10.1466 isänperintönsä ja syntymäkotinsa Maskun Kuuslahden Naantalin
luostarille 7, tämän lahjan hänen kuolemansa jälkeen
vahvistivat 1490 hänen poikansa 6, 8.
Lapset:
- Jöns Filpuksenpoika, Isonkylän
herra; oman sinetin käyttäjä 14.10.1466, jolloin vahvisti äitinsä
lahjan Naantalin luostarille 7; 1484 9-901 8
ripusti sinetin omiensa ja sukulaistensa kirjeisiin, mutta 1492 lähtien
vahvisti myös muita kauppa- tai lahjakirjeitä 10;
taloudenhoitaja Naantalin luostarissa 1492-1498 11, ehkä
myös jo 1476, luopui tehtävästään 1498, koska hänen veljensä käytti
samaa sinettiä Naantalissa 3-4.10.1498 2, 12;
kuoli lapsettomana; hän lahjoitti yhdessä vaimonsa kanssa 1464 tilansa
Hulkkisten kylästä Kaarinan pitäjässä, jonne oli muuttanut
Isostakylästä, luostarille heidän viimeiseksi leposijakseen.1 -
Puoliso N.N. Kaarinan Hulkkisista.
- Mårten Filpuksenpoika, taulu 2.
- Bengta Filpuksentytär, nunna n:o 59 Naantalin luostarissa;
äiti antoi hänen ylläpitoaan varten 2/3 Rymättylän Brunilasta; tämän
lahjan hänen veljensä vahvistivat 1490. 13, 8
- Botilda Filpuksentytär. - Puoliso 1 Naantalin porvari
Gunnar Jakobinpoika, mainitaan 1452-1461 Naantalin sinetöijänä.-
Puoliso 2 ennen 14.10.1466 Klemet Månsinpoika Maskun Härmälästä
2, 14, 7.
- Birgitta (Brita) Filpuksentytär, nunna n:o 46 Naantalin
luostarissa; äiti antoi hänen ylläpitoaan varten Merimaskun Kuuslahden
14.10.1466 7; tämän lahjan hänen veljensä vahvistivat 1490. 13,
8
TAULU 2
Mårten Filpuksenpoika,
Isonkylän herra; asemies; piti peistä Knut Bitzin häissä 1485 6,
ja vahvisti, tosin viimeisenä eli 12.:na, Knutin huomenlahjan
nuorikolleen, lahjan vahvistajia pyydettiin sinetöimään lahjakirje,
mutta Mårten ei sitä tehnyt, koska hänellä ei ilmeisesti ollut omaa
sinettiä; käytti Naantalissa 6-3.10.1498 veljensä sinettiä, Jöns oli
ilmeisesti kuollut jo silloin; vahvisti 1490 äitinsä lahjan Naantalin
luostarille; oli ottanut ilmeisesti myös Naantalin luostarin
taloudenhoitajan tehtävät hoitaakseen veljensä jälkeen; elossa 1511,
jolloin oli maankatselmus lautakunnan viides rälssimiesjäsen Loimaalla.
6 - Puoliso N.N.
Lapset:
- Olof Mårteninpoika, taulu 3.
- Tytär. - Puoliso Jöns Påvelinpoika, joka 1556
kirjoittautui Isoonkylään. 6
- Tytär. Myynyt osuutensa Isonkylän Säteristä Jöns
Påvelinpojalle. Pietarsaaren kirkkoherra ja kaniikki Jacubus Blomenin
emännöitsijä. 14
TAULU 3
Olof Mårteninpoika, Isonkylän herra,
jonka omisti 1530-1556; sai 1530 kuninkaan luvalla lunastaa Naantalin
luostarilta Brunilan ja Kuuslahden, jotka hänen isoäitinsä oli
lahjoittanut tyttäriensä ylläpitoon; omisti seitsemän tangon osuuden
Tahvion kylästä Raisiossa (Tanskila myöh. Friisilä), ja tilan
Laitilassa Laitilan kylässä. - Puoliso Ragnhild Henrikintytär,
isä Henrik Henrikinpoika (Katso
Dönsby-suku, taulu 4). 6
Lapset:
- Per Olofinpoika, taulu 4.
-
Mårten Olofinpoika, Isonkylän herra; sai ensimmäisen avioliittonsa
kautta Birkkalan Haapaniemen ja Mynämäen Tuokkilan; Viipurin
puolustajana 1556; vuosina 1562-63 Juhana herttuan palveluksessa Turun
linnassa asemiehenä ja henkivartijana, pysyen uskollisena Juhana
herttualle loppuun asti tämän ja Erik kuninkaan välisessä konfliktissa;
syytettiin kuningas Erik XIV:n lautakunnan edessä syksyllä 1563, että
"oli Turun piirityksessä kantanut nurjaa kilpeä isänmaataan vastaan",
hänet tuomittiin kuolemaan 1.9.1563, mutta armahdettiin lopulta;
Satakunnan ja Vehmaan jalkaväkilippukunnan päämies (1565?) ja otti osaa
Tanskan sotaan vuosikymmenen puolivälissä, kotimatkalla 1568 laiva
joutui syysmyrskyyn Ahvenanmerellä, jolloin suurin osa hänen miehistään
hukkui, mutta Mårten selvisi; allekirjoitti uskollisuuden vakuutuksen
kuningas Juhana III:lle 1568; osallistui 1570 alkaneeseen Venäjän
retkeen; 1570 sai kuninkaan rälssikirjeen; joutui Venäjällä vangiksi
1572, mutta vapautui pian; nihtien päämies Turun linnan päällystössä
1574; Porin kartanon tallimestari 1570-luvun lopulla; 1583
ylimääräisenä rahaveron kantajana; 1587-92 kuului Turun linnan
päällystöön; kuollut n. 1592 (joidenkin tietojen mukaan olisi ollut
muona-apuvero kirjuri vielä 1599). - 1. puoliso n. 1560
Kristina
Sigfridintytär, vanhemmat Sigfrid Hansinpoika Vilken ja Elin
Nilsintytär (Ahtisten sukua).
6 - 2.
puoliso N.N.,
joka eli leskenä Isossakylässä 1606.
2
- ? Kristina Olofintytär, (Brita), peri isänsä kuoleman
jälkeen Tanskilan. - Puoliso entinen Hämeenkyrön kirkkoherra,
rälssimies Mårten Friis.6
TAULU 4
Per Olofinpoika, Isonkylän herra;
käskynhaltija; omisti Isonkylän ja Pöytyän Haverin; laivuri ja
kauppias; maksoi Tukholmassa tullia 1571; kuollut n. 1592.2
- Puoliso N.N. kuollut ennen 1606.2
Poika:
- Hans Perinpoika, taulu 5.
TAULU 5
Hans Perinpoika, Isonkylän Storgårdin
herra ja omisti myös Rymättylän Metsäkylän ja Pöytyän Haverin; elossa
1616, mutta oli kuolleena 1629. - Puoliso n. 1600 Margareta Lindelöf,
joka eli leskenä 1642 Storgårdenissa, vanhemmat linnanpäällikkö Hans
Perinpoika Lindelöf (Katso em. suku,
taulu 6) ja Carin Larsintytär (Ulf).2
Pojat:
- Hans Hansinpoika Jägerhorn, Storgårdin herra; hukkui
kevätjäihin 1641, lapseton. - Puoliso Sidonia Footangel tämän
1. aviossa; 2. Tönne Bertilinpoika, josta hän erosi 1657; 3. puoliso
1661:n jälkeen maalari Matias Reiman; vanhemmat Erik Footangel ja Anna
Haraldintytär (Stålhanske).2
- Lars Hansinpoika Jägerhorn, taulu 6.
TAULU 6
Lars Hansinpoika Jägerhorn, Storgårdin
herra ja omisti myös Metsäkylän sekä avioliittonsa kautta Taivassalon
Sjuholmin ja Nousiaisten Sukkisen; kornetti aatelislipullisissa; 1634
otettiin aatelismatrikkeliin nimellä Jägerhorn af Storby;
valtiopäivillä 1642; sai 22.6.1649 läänityksenä Kaukalan Merimaskusta;
kuoli 1655. - Puoliso Hebla Stiernkors, kuoli 1680; vanhemmat
Olof Gustafinpoika (Katso
Stiernkors-suku, taulu 3) ja Cecilia Johanintytär (Boga). 2
Lapset:
- Hans Jägerhorn, Maskun Villilän herra, jonka hän myi 1658,
syntynyt n. 1640; ratsumies 15 vuotiaana; yleni myöhemmin kornetiksi,
jona hän oli 1658 Turun läänin ratsuväkirykmentissä; luutnantti
Länsi-Uudenmaan jalkaväkirykmentissä 12.8.1665; kapteeni; anoi 1682
saada jäädä komendantiksi Hämeenlinnaan; sai eläkkeen 11.2.1688; kuoli
1690. - Puoliso kuulutettu 12.2.1687 Tukholman Suurkirkossa, Juliana
Cristina de la Chapelle, joka eli leskenä 1691; vanhemmat kapteeni
Gustaf Richard de la Chapelle ja Elsa Hästesko. 2
- Claes Jägerhorn, Isonkylän herra; ylioppilas Turussa 1646;
seurasi 1654 kreivi Gustaf Otto Stenbockia Breemeniin; palveli vuoden
kuningattaren henkirykmentissä; Bodenin rajakreivin rykmentissä
lippumies 16.6.1655, vänrikki siellä 8.7.1658; mukana sotaretkillä
Puolassa ja
Preussissa ja kotimatkalla Riikan halki 1661; luutnantti (1663); majuri
Pohjanmaan
rykmentissä 1.7.1677; erosi 1688; kuoli 1693 Isossakylässä ja
haudattiin 15.10.1693 omaan hautaan Naantalin luostarikirkkoon. - 1.
puoliso 1662 kuninkaan luvalla, isänsä serkku Märta Lindelöf,
vanhemmat majuri Ernst Lindelöf ja Catharina Rosenstrålen. - 2. puoliso
n. 1675 Beata Lindelöf, kuoli 1692 Isossakylässä ja haudattu
17.7.1692 vastasyntyneen poikansa kanssa Naantalin luostarikirkkoon,
vanhemmat majuri Lars Lindelöf ja Catharina Stålarm. 2
- Lars Jägerhorn, kastetodistajien juokossa Naantalissa 1684
ja elossa vielä 1695. 2
- Anna Jägerhorn, kuollut 1680-luvun alussa Nousiaisten
Sukkisissa. - Puoliso Gustaf Friesensköld, joka eli 1696,
aateloitu 1651, muttei introdusoitu suku.2
- Hebla Jägerhorn, kuollut 1697 Sjuholmissa ja haudattu
24.10.1697 Taivassalon kirkkoon. - Puoliso ennen 1673 ratsumestari Arvid
Anckarsköld, hänen 1. aviossaan, kuollut 1712.2
- Maria Jägerhorn, syntynyt 10.7.1636, taulu
7.
TAULU 7
Maria Larsintytär Jägerhorn, syntynyt
10.7.1636, eli leskenä 1709. - 1. puoliso Nousiaisten kappalainen
samalla pedagogi vuoteen 1660 Jacob
Jacobi Mascuensis (Caringius), kuollut 1672, vht: talollinen Maskun
Karinkylässä Jakob Jakobsson († ~1669) ja Agnis. - 2. puoliso 7.1.1673
Isossakylässä,
kirkkoherra Nousiaisten kirkkoherrakunnasta Gustaf Henrikinpoika
Allenius, kuollut 1693 2. Vanhemmat Henrik Georgii
Lauck ja Karin Bertelintytär, katso
Allenius-suku, taulu 1.
Lähteet: .
- Kansallinen elämäkerrasto III, Porvoo 1930, s. 55-56
- Den introducerade svenska adelns ättärtavlor. Med tillägg och
rättelser. IV, Gustaf Elgenstierna, Tukholma 1930, s.59-61
- DF/FMU 2451
- DF/FMU 3005
- DF/FMU 3028
- Naantalin historia I, Seppo Suvanto, Turku 1976, s. 66, 136-138,
219-226
- DF/FMU 3314
- DF/FMU 4287
- DF/FMU 3998
- DF/FMU 4419
- DF/FMU 4786
- DF/FMU 4809, 4810
- Naantalin historia III, Kerttu Innamaa, Turku 1965, s. 328-330.
- Genos
69 (1998), Tapio Vähäkangas, Peder Dansken jälkeläiset, s. 125-138.
- Naantalin historia II, Kaarlo Jäntere, Turku 1959, s. 304.
- Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Jacobus Jacobi. Verkkojulkaisu
2005. Luettu 7.7.2019.
- Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Claes Jägerhorn. Verkkojulkaisu
2005. Luettu 2.10.2019.
Copyright ©
Juha Sinivaara 2001-2019
webmaster