| Etusivulle |
Muokattu 12.11.2008
|
Kurk tai Korke suku on vanhaa suomalaista aatelia. Jo laamanni Jakob Korken (1362) isä omisti maata Vesilahdella ja oliko kansantarinoiden kuuluisa Matti Kurki samaa sukua? Kuitenkin Herman Svärd olisi nainut Jakob Kurjen tyttären heidän lapsistaan olisi saanut alkunsa kaksi sukua Kurjet ja Svärdit.2 Tunnetuin tähän sukuun kuulunut Kurki oli Suomen viimeinen keskiaikainen piispa Arvid Kurki.
Jakob Kurki, hoiti laamannin virkaa 27.2.1362 Nils Turenpojan (Bielke) puolesta 4; 20.6.1373 Turussa kaupanvahvistajana 5; 26.1.1383 vahvistettiin rajalinja Jakobin omistaman Vanajan Niemenpään ja Miemalan kylän välillä 6; omisti myös Vanajan Koljalan.2 - Puoliso N.N. Jakobintytär, isä laamanni Jakob Andrissanpoika, joka tunnetaan 1331-1347. 2
Tytär:
Tytär Jakobintytär 1. -Puoliso Herman Svärd, kotoisin ilmeisesti Ruotsista.2
Lapset:
,
oli ritari jo 1401, jolloin hänen appensa Filpus Karlinpoika antoi 400 ruotsinmarkan
lainasta hänelle panttikirjeen Tångaan Uplannissa 7; osti 1402
Kustavin Löpön 8; 1405 tutkintolautakunnan jäsen Suomessa,
joka tutki kuningas Albrekt Maclenburgilaisen aikana poisannetuja kruununtiloja
9; valtaneuvos 1413 10; mainitaan (?1415) asemies Hartvik
Dykerin takuumiehenä 11; teki vaihtokaupan veljenpoikansa Henrik
Svärdin kanssa 21.6.1425 12; kuollut n. 1429. - Puoliso Cecilia
Filpuntytär, eli leskenä 1433, Filippus Karlinpojan tytär; meni nunnaksi
Pyhän Ruumin kiltaan Tukholmassa 1429 1 ja lahjoitti 1.7.1433
Löpön Kustavista Raision Pyhän Annan luostarille, puolisonsa
ja itsensä, samoin kuin heidän vanhempiensa sielujen puolesta 1,
13. Peder Svärd; "vanha Peder Svärd" omisti maata Porvoon Kräppelbyssä ja Hagassa. 1
Lapset:
Henrik Svärd
,
Vanajan Harvialan herra; asemies 13.6.1418, jolloin antoi vaimolleen huomenlahjana
Vanajan Niemenpään ja Kotialan 14; hänen appensa Klas
Lydekenpoika lähetti hänet kuninkaan luokse noutamaan kuningas Erik XIII:n
tahtoa tuomiosta 1419 15; teki vauhtokaupan setänsä, ritari Nils
(Kurk) Raision Ailosista, kanssa 21.6.1425, siten että Nils antoi hänelle
Vanajan Harvialan, puolet Pirkkalan Kaarelan, samoin Lammin Viialan ja Tirmulan,
Sipoon Hindsbyn ja Kemiön Kaustelan, Henrik antoi Raision Ailoisen ja Vadion
sekä Paraisten "Träskegården" (Träskby, vielä samana päivänä muutettiin
tämä maanvaihto kuitenkin niin, että Henrik otti Träskgårdenin itselleen,
mutta puolestaan luovutti Hindbyn takaisin sedälleen Nilsille 12;
esiintyi sinettitodistajana 1423, 1435 16 ja sinetöi elokuussa
1435 Ruotsin neuvosten joukossa Halmstadin päätöksen 17; allekirjoitti
1439 49 rälssimiehen kanssa kirjelmän Tallinnan raadille koskien häväistystä,
joka Tallinnassa koski Dönhoff Kallea ja hänen rouvaansa 18;
kuollut n. 1440. - Puoliso Birgitta Klasintytär, vanhemmat Klas Lydekenpoika
Djäkn ja Kristina Jönsintytär. (Katso, Djäkn,
Lydekenpoikien suku, taulu 2).1
Olof Svärd
,
asemies; Pohjois-Suomen tuomari, Sune Sunenpojan puolesta 1440 2, 18;
kihlakunnantuomari Pohjanmaalla 1443-1445 20; osti 1427 kuudesosan
Ulvilan Hvittisbofjärdin Ytterbystä Jönis Horkalilta 21, ja 1437
toisen tilan Hvittisbofjärdistä, jonka maa hän sitten panttasi Ulvilan kirkolle
40 dalerista, jonka hän käytti poikansa herra Martin Rooman matkaan ja josta
otti itselleen 10 daleria Tukholman matkaa varten; todisti 25.3.1451, että
hän ja hänen vaimonsa vainaansa lahjoittivat, puolet Ulvilan Pennisestä,
itsensä ja sukulaistensa sielujen puolesta Naantalin luostarille, sillä
ehdolla, että antajia ja heidän vanhempaan muistetaan luostarin rukouksissa
22; kuollut ennen 1460. - Puoliso Elin Jönsintytär, luultavasti
Benkt Lydekenpojan vaimon Valborgin sisar.
(Katso, Djäkn, Lydekenpoikien suku, taulu 1), jotka antoivat puolet
Pennisistä luostarille. 1
Margareta Pederintytär.1. - Puoliso Peder Danske. (Katso Danske suku, taulu 1). - 2 puoliso Erik Jönssinpoika, kuollut ennen 29.6.1420. 1 Margaretan veli Henrik karhusi tuolloin Erik Jönsinpojan jälkeläisiltä sisarensa saamatta jäänyttä huomenlahjaa Naantalin Ailoisista.3, 23
Lähteet:
Copyright © Juha Sinivaara 2001-2005