1. Klemetti Heikinpoika, k. ennen 1540.
2. Matti Heikinpoika Pasa (Bonde), main. 1540-1591.
   

Klemetti Heikinpoika, k. ennen 1540. - N.N. hänellä oli perintömaita Eurakoskella. Vaimon toinen puoliso mahdollisesti Lauri Juhanpoika joka oli Kanto-Heikin talon isäntänä Kiukaisissa vuoteen 1552.

Lapsia:

1. Heikki Klemetinpoika, mainitaan jo 1554. Kanto-Heikin jaetun talon isäntänä 1554-90 luku. - N.N. Mäkelästä.
2. Tuomas Klemetinpoika, mainitaan jo 1552. Kanto-Heikin jaetun talon isäntänä 1552-90 luku.
3. Martti Klemetinpoika.
4. Ursa Klemetintytär.
5. Anna Klemetintytär.
6. Riitta Klemetintytär.
   

TAULU 3

Matti Heikinpoika Pasa (Bonde) (Mattz hendss pasa, Mattz passa, Madz Basa, Madz Bassaa), main. 1540-1591, Matti Pasa oli hankkinut Kanto-Heikin taloon omilla rahoillaan 1 äyrin maan pantiksi, samoin hänen isänsä Kanto-Heikki oli hankkinut panttimaata, jonka 18 penningin suuruisen panttimaan Matti Pasa oli myynyt ja pitänyt koko summan itselleen vaikka puolet olisi kuulunut hänen veljelleen Klemetille. Kanto-Heikin perinnönjaossa tämä kyllä huomioitiin. Matti Pasan osuudeksi perinnöstä jäi 1 äyrin ja 5 penningin maa. Matti Pasa kasvatti omaisuuttaan vuonna 1554 hän liitti naapurinsa Matti Klemeetipojan talon omaansa ja vuonna 1557 lanasti Markku Eskopojan talon, joka erotettiin 1569 Pentti Sipinpojalle. Kyseinen Pentti oli tehnyt vahinkoa Matin niityillä vuonna 1565 ja kahta vuotta myöhemmin lyönyt kolme mustelmaa Matin vaimoon Kaarina Juhontyttäreen. Penttiä sakotettiin vielä 1571 lyötyään Mattia. Vuonna 1576 Pentin talosta liitettiin 1/2 äyrinmaata Matin tiluksiin. Vielä 1579 Matin taloon liitettiin autioituneesta naapuri talosta osa.⁹ Vuoden hopeaveroluettelon mukaan Matti Bonden omaisuutensa 451 markkaa oli Euran suurin. Hänellä 5 luotia hopeaa 14 naulaa tinaa ja kuparia 4 leiviskää ja 6 markkaa. Eläimiä 2 tammaa, 5 härkää, 12 lehmää,65 lammasta, 1 vuohi, 10 sikaa ja 27 nuorta nautaa. Matti maksoi hopeaveroa 45 markkaa ja 1 äyrin. ^{9, 10} Seuraavalla vuosikymmenen lopulla 1586 osa Matin tiluksista jäi autioksi. Vuonna 1588 Matin mainitaan olevan "suuressa köyhyydessä" ja jo seuraavana vuonna "aivan rutiköyhä" ja "ikivanha mies". Lisäksi hän oli pantannut suurimman osan maistaan ja sai 1591 kuninkaallisella päätöksellä verorästinsä anteeksi.⁹  - Puoliso 1 N.N. leski Eurakoskelta. - Puoliso 2 Kaarina Juhontytär Kokemäen Harjavallan Hällistä, josta sai perintöosansa vuonna 1623.⁹

Lapsia:

1. Heikki Matinpoika, mainitaan sakkoluettelossa 1572, jolloin sai sakot kahdesta tappelusta.⁹
   
2. kolme lasta.
3. Simo Matinpoika, mainitaan jo 1576. taulu 4.
   

TAULU 4

Simon Matinpoika, Euran (nyk. Kiukainen) Köylypolven kylän (aik. myös Köylyjoki) Knuuttilan isäntä. Hänet mainitaan asiakirjoissa ensikerran 1576.² Vuonna 1588 suuri "Knuuttila gårdden" tuomittiin jaettavaksi kahteen veljenosaan Simon ja Heikki Sipinpojan välillä, jotka mainitaan yhdessä talon viljelijöinä ja varakkaiksi.⁹ Euran käräjillä 1622 Simo kertoi isällään olleen viljelyksessä nyt käsiteltävän jutun kohteena olevaa peltoa.⁹ Matti Pasan perintönä tulleen maan Simo myi Klemetti Heikinpojan tyttären Riitan tyttären aviomiehelle Jaakko Matinpojalle, joka oli saanut haltuunsa vaimonsa sisarosan ja ostanut kahden sisaren, Annan ja Ursan, osuudet perintömaasta.⁹ Kävi useita niittyriitoja Euran käräjillä 12.3.1621, 17.9.1623, 12.12.1633, 30.5.1625 ja 15.11.1625. Viimeksi mainitussa käräjäpöytäkirjassa sanotaan mm. "Simon Matinpoika Köylypolvesta nosti kanteen naapuriaan Matti Tuomaanpoikaa, Laihian kylästä, vastaan Järvenranta nimisestä niitystä, jonka Simon oli ostanut Sipi Jaakonpojalta (Köylypolven entinen omistaja), Simonilla ja hänen jälkeläisillään oli kireät välit Matti Tuomaanpojan sukuun. Durchmanin mukaan on heidän välillään 39 vuoden aikana ollut 8 käräjäjuttua, viimeinen kolmannessa polvessa³. Simon mainitaan viimeisen kerran 1636². - Puoliso N.N. Kotoisin ilmeisesti Knuutilasta.

Lapsia:

1. Markus, k. 1654, taulu 5.
2. Matti. Talollinen Eurajoen Irjanteella. Hänellä oli poika nimeltä Sigfrid.²
3. Mikko. Muutti Ruotsin Arbogaan ilmeisesti 1653.²

TAULU 5

Markus Simonpoika². Knuutilan isäntä isänsä jälkeen. Tavataan ensikerran Euran käräjillä 31.9.1630 ja sitten 12.9.1632, 21-22.11.1636, 30-31.9.1641, 12-13.8.1642 (jolloin hänet määrättiin kestikievarin pitäjäksi Eurassa) 12-14.11.1649 ja perinnönjaon yhteydessä 1654 ja 1657. Vuoden 1632 käräjillä Markus pyysi pojalleen Michelille saada ottaa Köylypolvelta Kallin autiotilan, 4 äyrin ja 16 mr:n verolla, jolla Matts Tomaksenpoika viimeksi on asunut ja joka on ollut autiona 7 vuotta. Tämä tila annettiin kruununtilana Michelille. K. kyytimatkalla ilmeisesti Raumalla ennen 18.2.1653. - Puoliso II jo 1637 Agnis Marcuksentytär. Oli elossa 25.9.1654, mutta kuolleena jo 17.12.1655. Kotoisin nykyisen Harjavallan pitäjän (ent. Kokemäki) Pirilän kylästä, mikä selviää 16-17.6.1656 Euran käräjien pöytäkirjoista. Hänen testamenttiaan käsiteltiin Euran käräjillä vv. 1654-64. Agnesilla tytär Valborg Simontytär 1. aviosta.

Lapsia:

1. 1. Margareta (Simontytär?) Laihia? Ilmeisesti Marcus Simonpojan tytär 1. aviosta, koska Euran käräjillä 31.1.1-2.2.1654 hänelle vaaditaan perintöä äitinsä jälkeen. Tällöin mieheksi mainitaan Sigfrid Markunpoika, kestikeivarinpitäjä Kirkonkylästä. Käräjillä 25-26.9.1654 mainitaan erikseen Sigfrid ja Margareta Laihia, mutta käräjillä 7-9.3.1657 kutsutaan Margaretaa "den äldre" ja mieheksi ilmoitetaan Simo Martinpoika, joka siis lienee ollut hänen 2. miehensä.²
2. 2. Mickel, taulu 6.
3. 2. Madz. Mainitaan 1657‑75, k. n. 1675, Tuumin isäntä Kallin naapurissa. - Puoliso Brita. Heillä poika nimeltä Michel jo 1671.^2,3
4. 2. Påfwel, talollinen, Mainitaan 1633‑57, talollinen, hakkapeliittaratsumies ja korpraali, otti osaa 30-vuotiseen sotaan, kuollut ennen 7.3.1657, jolloin vaimo mainitaan leskenä. - Puoliso Karin Markuksentytär Kouhu. Kotoisin Raumalta. Hänen 2. miehensä oli Sigfrid Urbaninpoika. Karinia syytettiin appensa kuoleman tuottamisesta Euran käräjillä 18-19.2.1653.²
5. 2. Knut. Mainitaan 1643-53 Eurakoskella, oli kuollut ennen pääsiäistä 1653. - Puoliso Margareta Tomaksentytär. 2. aviomies Erik Påvelinpoika Uudestakaupungista. Heillä oli alaikäisiä lapsia v. 1655.²
6. 2. Margaretha.Mainitaan 1657. - Puoliso Eskil Erikinpoika.²

TAULU 6

Mickel Markuksenpoika. Vuodesta 1631 entisen Matti Tuomaksenpojan, silloisen autiotilan, isäntänä ja viljelykseenottajana. Myöhemmin Knuuttilan isäntä isänsä jälkeen. Tavataan tuomiokirjoissa ensikerran Euran ylimääräisillä käräjillä 12.9.1632 ja manttaaliluettelossa viimeisen kerran 1671. Joutui vanhempiensa perinnöstä laajaan oikeudenkäyntiin, jota käytiin 10 vuotta (25-26.9.1654, 79.3.1657, 4-5.10.1659, 27-28.6.1659, 7-8.7.1664). - Puoliso 1638 Brita Jakobintytär. Kotoisin Kokemäen Askolasta, kuollut viimeistään 1681.²

Lapsia:

1. Simon Polviander, kirkkoherra. Ylioppilas (sat.) Turussa 1662/63. Respondentti 10.3.1666, preeses Enevald Svenonius. Respondentti 1667(?), preeses Johan Flachsenius.⁶ Otti sukunimekseen Polviander kotikylän Köylypolven mukaan, toimi Kokemäen kirkkoherran (pitäjän) apulainen 1672⁷ (ehkä jo 1668)  asui Kokemäellä 1669–1670 ja  otti 1673 autiosta viljelykseen Paistilankylän Linterin talon, jossa hän asui jo 1669 ja joka oli hänen hallinnassaan vuoteen 1678. Asui 1671–1674 Pappilassa, 1675 Paistilassa, 1677–1678 Kaukaritsassa ja v:sta 1679 Askolan ratsutilalla, jonka oli äidinperintönä oikeuden päätöksellä saanut haltuunsa. Harjavallan kappalainen 1674. Kirkonisäntä. Ikaalisten kirkkoherra 1689. Synodaaliväitöksen respondentti pappeinkokouksessa Turussa 1672. Saarnasi pappeinkokouksessa 1694.⁷ Kuollut 1711.  - Puoliso 23.7.1672 Huittisissa Anna Barck.² Vanhemmat presidentti Jöns Kurchin Köyliö Saaren ja Piiloisten kartanon vouti Nils Olofinpoika Barck ja Anna Gråå.
2. Anders, taulu 7.
3. Johan. ²
4. Nils, Knuuttilan isäntä isänsä jälkeen. Lainhuudatettaessa Knuutilan tilaa toisen kerran (ensimm. 25-26.10.1681) Euran käräjillä 6.2.1682 häntä kutsutaan Simon Polvianderin "yngre broder". Knuutilaa lainhuudatettiin 3. kerran Euran kesä- ja syyskäräjillä 3-5.10.1682 ja Nils Michelinpoika sai siihen kiinnekirjan Euran syyskäräjillä 12-14.11.1683. Euran "rest ransakning" -pöytäkirjassa 5.3.1690 ilmoitettiin Nils Michelinpojan olevan "en förmögen bonde". - Puoliso jo 1670 Sara Matintytär.²

TAULU 7

Anders Mickelinpoika Torich. Kiukaisten Eurakosken Torkin ratsutilan isäntä 1681-1700(?), k. n. 1700. - Puoliso Maria.

Lapsia:

1. Marcus, haudattu 7.6.1741. - Puoliso Margareta Tuomaksentytär .
2. Annika.
3. Karin. - Puoliso Mikko Antinpoika, Lappi Öykäri.
4. Margetha.
5. Michel.
6. Johan, kast. 18.3.1685 1685.
7. Lisa, kast. 24.6.1687, k. 1760. - Puoliso Johan Utter, sotamies.
8. Simon, s. 09.10.1689 Euran Eurakoskella, k. 1757, taulu 8.
9. Maria, s. 18.2.1692 .
10. Anders, s. 28.8.1694. - Puoliso Anna Antintytär.
11. Nils, s. 26.3.1699 .

TAULU 8

Simo Andersinpoika, s. 9.10.1689, Euran Eurakoskella. K. 1757. Ulvilan Vanhankylän Trumetarin ratsutilan, 1 1/12 manttaalia, isäntä 1723-55. Kirkonisäntänä Ulvilassa 1734-56. Oliko syntynyt ehkä 18.8.1689. - Puoliso Brita Andersintytär, s. 1700. Haudattu 6.6.1741 Ulvilassa. ¹

Lapsia: (syntyneet Ulvilan Vänhassakylässä)

1. Petter, s. 9.3.1725, k. 6.8.1797 Ulvilan Vanhassakylässä, taulu 9.
2. Karina, s. 3.7.1727.
3. Henrik, s. 22.4.1728.
4. Anders Polviander, Porin porvari, s. 7.5.1730. Tuli 1755 Poriin käyttäen tällöin sukunimeään. K. 15.1.1777. - Puoliso 11.12.1755 Porissa Kristiina Henrikintytär Brunsberg, s. 24.8.1715, K. 14.8.1777. 1. mies porvari Matts Strandsten, k. 1752. ¹
5. Elisabet, s. 25.2.1733.
6. Valpuri, s. 24.4.1737.

TAULU 9

Petter Simonpoika, s. 9.3.1725, Ulvilan Vanhassakylässä Trumetarissa. Trumetarin ratsutilan isäntä 1756-1788, osti ratsutilan perinnöksi 22.6.1767. Osti myös ennen 1697 Nakkilan kappalaiselta Johan Avolinilta Ravanninkylän Sippolan, jonka luovutti jo eläessään pojalleen Simon Petterinpojalle. Sippolan aukumenttina oli Myllärinkylän Nissilä. Petter omisti myös Nakkilan Leistilän Yrjölän 1768-97. K. 6.8.1797, Ulvilan Vanhassakylässä - Puoliso 9.12.1745 Valborg Johanintytär, s. 20.4.1726 Ulvilan Kullaalla. K. 23.8.1798. Vanhemmat talollinen Johan Andersinpoika Äijälä Levanpellon kylästä ja Valborg Matsintytär. ¹

Lapsia:

1. Simon, s. 26.2.1749, k. 22.7.1828 Ulvilan Ravaninkylässä, taulu 10.
2. Liisa, s. 8.11.1751 Ulvilassa. - Puoliso: Johan Kustaa Kartano.
3. Karin, s. 24.8.1757 Ulvilassa. - Puoliso: Matts Tomaksenpoika Jaakkola, s. 12.2.1757.
4. Petter Trumetare, s. 20.12.1759 Ulvilassa. Porin Triviaalikoulussa Polviander nimisenä 24.2.1770 ja eronnut koulusta joulukuussa 1773⁸. Trumetarin ratsutilan omistaja v:sta 1789. K. 25.1.1808 Ulvilassa - Puoliso I 28.06.1791 Ulvilassa Kristina Johanintytär Björkman, s. 27.04.1770 Ulvilassa. Vanhemmat ratsutilallinen Johan Björkman ja Maria Henrikintytär, Suosmeren kylästä. K. 23.11.1805 Ulvilassa - Puoliso II 12.5.1807 Ulvilassa Helena Michelintytär, s. 4.2.1761 Ulvilan Kullaalla. K. 14.2.1817 Ulvilassa. Vanhemmat Michel Matsinpoika ja Caisa Grelsitytär Levanpellon kylästä. ¹
5. Brita Stina, s. 14.10.1761 Ulvilassa, k. 9.11.1761 Ulvilassa.
6. Ulrika, s. 24.11.1762 Ulvilassa, k. 18.12.1762 Ulvilassa.
7. Maria, s. 2.1.1764 Ulvilassa. - Puoliso: Johan Nordman, s. 1764 Kotoisin Raumalta.
8. Gabriell, s. 1766 Ulvilassa, k. 31.8.1773 Ulvila.
9. Valborg, s. 8.10.1768 Ulvilassa, k. 23.4.1776 Ulvila.
10. Jacob, s. 3.7.1772 Ulvilassa, k. 17.7.1772 Ulvila.

TAULU 10

Simon Pehrinpoika, s. 26.2.1749. N. 1810 Trumetarin ratsutila joutui Simon Petterinpojalle, joka oli siihen asti asunut Ravanninkylän Sippolaa, mutta jo ennen 1815 hän myi Trumetarin Gustaf Jakob Polvianderille, palaten Ravanninkylän Sippolaan. Testamentin nojalla hänen leskensä hallitsi kuolemaansa asti Sippolaa, joka jaettiin sitten Vanha-Sippolaan ja Mäki-Sippolaan. K. 22.7.1828 Ulvilan Ravaninkylän Sippolassa. - Puoliso 23.10.1774 Nakkilasa Maria Henrikintytär Laurila, s. 12.8.1755 Ulvilan Lammaisissa. K. 16.6.1839 Ulvilan Ravaninkylän Sippolassa.. Vanhemmat Henrik Henrikinpoika Laurila, s. 26.7.1711 Huittisissa ja Lisa Johanintytär, s. 1711. Haudattu 20.6.1839 Ulvilaan. ⁴ Katso Laurila-suku, taulu 2.

Lapsia: (syntyneet Ulvilan Vanhassakylässä)

1. Michell, s. 27.9.1776. Michelin pojanpoika Kustaa Adolf Michelinpojantytär Vilhelmina Sippola ja hänen miehensä Johan Gustaf Kesti saivat Mäki‑Sippolan 3/8 manttaalia. K. 14.9.1826.- Puoliso Johanna Jakobintytär, s. 1776. Heidän perillisensä perivät Mäki­Sippolan. ⁴
2. Petter, s. 9.9.1779.
3. Maria Elisabet, s. 6.4.1782.
4. Johan, s. 29.10.1784.
5. Walborg, s. 29.10.1784.
6. Daniel, s. 28.7.1786. Viljeli äitinsä eläessä Vanha­Sippolaa (3/8 manttaalia). - Puoliso Amalia Maria, s. 1786. - Puoliso II Johanna Margareta Kruus, s. 1786.⁴
7. Eva Christina, s. 29.11.1788.
8. Gabriel, s. 13.3.179, k. 14.11.1793 Ulvilan Vanhassakylässä.
9. Anna Greta, s. 08.12.1793, k. 8.9.1856 Ahlaisissa, taulu 11.
10. Adam, s. 4.8.1796, k. 06.01.1797 Ulvilan Ravaninkylässä.

TAULU 11

Anna Greta Simonintytär Sippola, s. 8.12.1793 Ulvilan Vanhankylän Trumetaressa. K. 8.9.1856, Ahlaisten Kellahden Rusthollissa. - Puoliso 16.6.1818 Ulvilassa Gustaf Reinhold Gustav Inberg, rustitilallinen, s. 28.7.1786, Porin msrk:n Kokemäensaaren Kleemolassa. K. 28.8.1836, Ahlaisten Kellahden rusthollissa. Vanhemmat: Gustav Andersinpoika, s. 17.10.1761 Porin msrk:ssa ja Margareta Wilhelmintytär Boelius, s. 13.9.1755 Hinnerjoella. Katso Inberg-suku, taulu 8.

Lähteet:

1. Uusi sukukirja I, Olavi Wanne, A.R. Cederberg, Ragnar Rosén & Gunnar Soininen, toim. SSJ 16 (1943-46). Polviander
2. Osmo Durchman; Polviander-suvun alkuperä ja varhaisimmat polvet 1600-luvun tuomiokirjojen valossa.
3. Eräs satakuntalainen talonpoikais- ja kultturisuku. Satakunta 21.9.1974.
4. Avellan Niilo J., Entisen Ulvilan pitäjän maatilat II, Satakunta III, 1914, s.106-176.
5. Åbo Akademis studentmatrikel, Vilhelm Lagus, 1889.
6. Vallinkoski J.: Turun Akatemian väitöskirjat 1642-1828 I-V, Helsinki 1962-1966, ja hakemistot. HYKJ 30.
7. Kotivuori Yrjö , Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852.
8. Jäntere Kaarlo: Porin Triviaalikoulun oppilasluettelot 1722, 1733, 1737 ja oppilasmatrikkeli 1738-1842, Turku 1926.
9. Koskinen, Ulla & Nissilä, Virpi, Vanhan Kannon perilliset Knuutila-Polviander-suvun varhaiset polvet. Genos Nro 3, 2006.
10. Suomen hopeaveroluettelot 1571, IV Satakunta, Turku 1953.
    

1. Yrjö Kotivuori Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Simon Polviander. Verkkojulkaisu 2005. Luettu 21.9.2019.
2. Väänänen, Kyösti: Simon Michaelis Polviander. Turun hiippakunnan paimenmuisto 1554–1721. (viitattu 21.9.2019).

Sivun alkuun

Copyright © Jari ja Juha Sinivaara 2001-21